IRC-Galleria

Ikuisia totuuksiaKeskiviikko 22.04.2009 01:43

"Jep, oot aina siskoni, mutta minäkin haluun joskus määrätä!"

Repokosken Aino Tiistai 21.04.2009 00:22

Kuka levittää purjeet,
ketä vene kuljettaa?
Missä on tuuli,
minne päin se puhaltaa?

Ankkurit ylös!,
huutaa Repokosken Aino.
Nainen itsenäinen,
hän tekee mitä haluaa.

Mutta kylläpä itkettää mummoa
laiturin nenässä.
Vilkuttelee ryppyisellä kädellään,
sillä vasemmalla.
Oikeaa ei ole.
Norsu söi sen.

Kuinka nopeasti paatti
loittoneekaan.
Muori jää matkalaista
kaipaamaan.
Satamassa pohtii,
olisiko pitänyt vielä itsekin
mukaan uskaltaa?

Laiva on lastattu eläimillä.
Mukana pari vanhaa merikarhua,
nurkassa luinen laivakoira,
lastiruuman jänis syö pullanmuruja,
iltaisin korttihai putsaa pöydän.

Muun siivouksen hoitaa Aino,
tytönhupakko, joka ajattelee
olevansa onnellinen.

MuuttovalmiudessaSunnuntai 19.04.2009 18:04

Ahdistaa pelkkä ajatuskin, että kohta joku soittaa ja leikkii ystävääni, jotta hakisin hänelle kurpitsakeittoa ja vihreitä tikkareita. Niiden aika on ohi. Ei muuta, paitsi että haluaisin muuttaa.

KuumehoureissaKeskiviikko 15.04.2009 14:37


Eilen nousi kuume ja kauhee vatsatauti. No mie urheasti olin kahteen asti töissä ja ajelin sit kotiin, jossa makasin kaks tuntia puoli kuolleena. Oli pakko saaha jotain lääkettä ja ruokaa, vaikka olo olikin mitä oli. Ajattelin että jos olen lähössä yksin Indonesiaan (jossa minun tuurilla makaan malarian kourissa ainakin kerran) niin minun täytyy sielläki selviytyä ilman apua, eli nytkin piti hakea omat lääkkeeni ja sillä siisti. Olen maailmassa omillani ja hyvä niin.

Kävin apteekissa ja kaupassa ja pääsin turvallisesti kotiin. Sain rohtojen avulla kuumeen laskemaan hetkeksi ja illalla nukahin kymmenen aikaan. Kuume nousi kuitenkin yön aikana ja jossain kuumehoureissani aloin pelätä päälläni olevaa peittoa. Sain jostain päähäni, että jos peiton reuna koskettaa kasvojani, niin pienet ihmiset ajavat hevosvankkureillaan peittoa pitkin leuan päälleni ja siitä sit suussa sisään. Niinpä heitin peiton pois päältäni ja hytisin puol kahteen asti, jolloin vatsa oli niin kipiä, että oli pakko oksentaa "oman käden kautta". Sen suuremmin erittelemättä, viikon ruokalista tuli ulos.

Aamulla harkitsin töihin lähtöä, mutta kehoni oli eri mieltä. Sit vaan soittamaan työterveyshuoltoon, osastolle ja koululle - sain ainakin kaksi päivää sairaslomaa, katsotaan miten käy. Tällä hetkellä pystyn istumaan. Se on ennätys, koska aiemmin aamulla vatsani ei kestänyt kuin selinmakuu asennon ja seki teki aika tiukkaa. En kyllä tykkää olla kipeä ja hieman huolettaa miten se minun pikku koululainen nyt selviää, ku mie makaan vaan raatona kotona.

Joo tota pikku avautuminenKeskiviikko 01.04.2009 20:14


Mie raukka menin pahaa aavistamattomana city-markettiin ja ostelin siin korin täyteen ruokaa ja sitten tulikin jonotuksen aika. Edessäni oli Nainen, 37v. hänen Tyttärensä 5v, Poikansa 3v. sekä hänen Äitinsä 70v.

Noh lapset on lapsia.. Mie en muuta ku hymmyile lapsille, jotka vähän höpöttelee kovaan ääneen ja kiertelee kauppakärryjä ympäri tarkkaillen kinder-yllätysmunaansa, jotta kukaan paha ihminen ei vain varasta sitä. Näin tekivät myös Tyttö ja Poika.

MUTTA AIKUISET! Mielestäni sekä 37 että 70 vuotiaan aikuisen tulisi osata käyttäytyä kassajonossa. Mutta mutta mutta, mitä tekee Nainen. Hän oli luultavasti niin rahaton, että hänen piti siinä jonossa sitten kyykistyä lukemaan iltasanomia.

Lehti oli sellaisessa telineessä ja Nainen kylmän viileästi käänteli vaan sivuja ja luki siinä ns. kyykkypaska-asennossa. Kassaneiti teki töitään tehokkaasti, mutta jono ei liikkunut mihinkään suuntaan. Äiti,70v. kyselee et "mitäs siellä lukkee" ja Nainen lukee suoria lainauksia lehden etusivun jutusta, jossa keikkalääkäri oli tullut töihin humalassa.

Jono takanani kasvoi... ihmiset alkoivat pikkuhiljaa jupista ja siirtyä toisille kassoille. Kassaneiti alkoi jo hieman huhuilla "seuraava", jolloin Tyttö,5v. alkaa lappaa tavaraa tiskiin (ja kaataa samalla Pojan, joka alkaa parkua). Minähän olen tietenkin maailman kärsivällisin ihminen, joten en lähtenyt jonosta kulumallakaan, vaan aloin lohdutella Poikaa, jolloin Naisen äidinvaistot heräsivät - hän nostaa katseensa lehdestä - ottaa pojan syliin ja mulkaisee minua - sanoo närkästyneesti: täällä päin ei ole tapana noin tuttavallisesti kosketella toisten lapsia.

Minun (lue: markettien pervo lastenkaappaaja) päreet palo, pahasti. Äiti,70v katsoi minua myös hyvin paheksuvasti ja alkoi sitten lappaa ostoksia hihnalle. Sekä kassaneiti että minä huokaisimme helpotuksesta - homma alkoi taas pyöriä ja uskoin jo saavani omat ostokseni joskus maksettua.

MUTTA MITÄ VIELÄ! Porukka on saanut kaikki tavaransa pois kärryistä ja tulee maksun aikana. JA MITÄ HELVETTIÄ: Nainen ja Äiti alkavat kiistellä kovaan ääneen siitä, kumpi saa maksaa ostokset. Äsken oltiin vittu niin köyhiä, et euron iltsikkaan ei ollu varaa ja nyt sitten oikeen vaatimalla vaadittiin että MINÄ MAKSAN, EIPÄS KUN MINÄ !!!

No jos oisin ollut oma itseni, olisin napannut kaksi iltasanomaa vielä kassahihnalle, omat tavarat siihen jonon jatkoksi ja sanonu et MINÄ MAKSAN JA SILLÄ SIISTI! Mut onneksi olin väsyny ja tyydyin vain sulkemaan silmäni, huokaisemaan provosoivasti ja puristamaan hampaat yhteen.

Että tämmöstä, hyviä kauppareissuja vaan muillekin!

[Ei aihetta]Maanantai 30.03.2009 19:35

Ystäväsi Anna-Tuulia elää omaa elämäänsä

Isä, hae minut pois.Keskiviikko 11.03.2009 18:09

TiivistelmäMaanantai 09.03.2009 00:04

27.5.2008
Anna: mie lähen tästä ulos, tai laitan hetkeksi nukkuun ja sit ulos
mia: älä kauas mee, me tullaan viiden mais
Anna: ketkä
mia: lotta ja minä
Anna: ainiin, olin luvannu lotalle
mia: nii
Anna: joo, tulkaa vaan. täällä on sotkuista, ku karenni kävi suihkussa ja syömässä ja riisumassa-pukemassa. mutta etteköhän te tänne sekaan mahu. mie siirtelen vähän sen tavaroita yhteen kasaan
mia: juu, ei hengen hätää. mie syön eka
Anna: juups, tulkaapa sit ku tuntuupi siltä että ootte valmiit. mie koetan saada unesta hetkeksi kiinni
mia: juu
Anna: nähään! moikka
mia: öitä <3

kaipaan tuollaisia päiviä. kun kaikki olivat tulossa, eikä kenellekään ollut kiire pois. kun karenni kävi suihkussa täällä,söi,riisu,puki, oli osa sisustustani. kun ruoka maistu mialle ja uni minulle. kun kestin pienempi kuin kolme -merkinkin aika helposti.

[Ei aihetta]Sunnuntai 15.02.2009 20:21

Herrani, älä siirrä vuoria - mutta Herrani, minä rukoilen, anna minulle voimia kiivetä niiden yli.