Miten se menikään? Tampereko on loppuvuoden paikkakunta. Ja höhhistä vaan, vanha kunnon Kaarinahan se (ja se nimeltä mainittu tyttöduo) voitti tällä kertaa. Jopa Tampereelta asti lähdettiin ajelemaan kohti hyvätuloisten sitiä - osa porukasta sai ruhonsa ja autonsa liikkeele vasta puolenyön tienoilla! Laskekaapas siitä, milloin liittyivät seuraamme. Tällainen seuraanliittymisajankohta tosin johti juhlien venymiseen yli aamuyön (osalla porukasta), vähäisiin unimääriin ja rajuun tenttistressiin. En suosittele kenellekään.
Niinpä niin, olihan se Old Texas aikasta hieno ja SUURI paikka, mutta tuttuja siellä ei ollut nimeksikään. Yhden potentiaalisen poninhoitajaehdokkaan löysin (WIPPII!) vaikka sitä pientä tyttöä onkin kovin vaikea havaita isojen musiiki-ihmisten joukosta tai löytää täältä Gallerian sivuilta. Yhden mahdollisesti tulevan sairaanhoitajan löysin myös. Kävin kehumassa: "Mun on nyt pakko tulla kehumaan, että sulla on tavattoman makee ääni. Olin ihan wau sillon joskus, kun lauloit jossain yläasteen kirkkojuhlassa! Ja tää ei nyt sitten ole pelkästään mitään humalahöpötystä." Kävipä ilmi, että ollaan myös joskus oltu samassa hoitopaikassa tai jotain sinne päin. What?! (Tulipa muuten eilen aamulla törmättyä samasta busista ulos laulajahoitotytön kanssa.)
Innostuinpa taas pitkästä aikaa myös lähettelemään kuvia Sukupostin tietokantaan lisättäväksi. Hetki siitä ja lähetin kuvalisääjäksiilmoittautumispostia. Ehkä olisi mustakin jotain hyötyä.
Poni on laihtunut, aivan varmasti. Sen selkälihakset tuntuvat.
HollywoodGod ei muuten sitten ole puhelias humalassa. Vai johtuikohan se pelkääjänpaikasta? Baelaisda on sitä kuitenkin selvänä. Kun olisi vielä Zerofortyn vastine puhumiselle.
--
"Mä olen ollut joskus tallilla. Et sitten kerro kenellekään."