IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »
Kyllä on muuten ihanaa joidenkin elämä (klo. 00:45:37). Oih ja voih. Minäkin haluan oman HG:n. Minulle tuollaista lahjaksi, kiitos.
TINTUU

--

"Hi, my name is Eddie. How do you like me so far?"

En halua soittaa [Pretenders - Human]Perjantai 02.12.2005 03:34

Keksintö puhelin ei ole nyt auttanut sitten ollenkaan millään elämän osa-alueella. Koita innostaa kaveria soitoillasi tai yritä saada eurosunnuntai käyttöösi - ei tule mitään.

Enää vajaa vuorokausi ja enää 21 vuorokautta. Tämä on mahtavaa aikaa tämä odottaminen. Ja sitten se on hetkessä ohi.

Baen ja kuoman Tampere-lakko pitänyt yhden viikonlopun. Katsotaan pitääkö toisen. Tamperelaiset ovat jopa päättäneet jättää teiniyden päätösjuhlat väliin. Julmat. Työttömät menevät töihin ja ahkerat pysyvät töissä. Harmillista. Lakot on tarkoitettu murrettaviksi, kenties tuotamme yllätysjuhlat.

Valkoinen unelmaihra on edelleen ilman popoja. Lumi tosin on mukava alusta köpötellä, mutta kaipailisin jo kenkääjää.

Kansa äänesti ja valitsi Pertun. Kyllä tuo minulle passaa. Ehkä hän tarjoa minullekin yhden drinkin.

--

"Kyllä teoriatunneilla toisten puhe häiritsee, jollei opettaja saa ääntänsä enempää kuluviin."
"No, sittenhän se on hyvä, ettei me olla paikalla."
Bioanalyytiikkojen 50-vuotisen uran juhlistamista Giggling Marlinissa perjantaina 18. päivä. Drinkkejä ei pitäisi ostaa, jollei ole rahaa. Kaverit, älkää lainatko minulle!

Nukuttu kolme tuntia.

Seuraavana päivänä taas kerran kohti Pirkanmaata. Kyllä, kuomaseni, juna menee kello 15.05. Tiukoille menee, mutta tulossa ollaan. Kannattaisi ehkä mennä jonottamaan valmiiksi. Mitä, ei mene sellaista junaa? Kappas vaan, se ei menekään juuri lauantaina kaikista viikonpäivistä. Hei noutaja, tulepas sittenkin tuntia myöhemmin asemalle vastaan. Avataanko lahjakarkkipaketti? Joo. Mitä se sanoi? Ai, asetintelineet kaatuneet määränpäässä. Selvä se sit on. Hei noutaja, juna on puolisen tuntia myöhässä.

Helppoa arvata, mikä oli mielentila vastaanottokomitealla. Äiti arvaa, mitä opin viikonloppuna: vittu, saatana, perkele. Kyyti kuitenkin kulki mukavasti Kangsalan perukoille asti, vaikka juhlamökin koordinaattien saanti osoittautuikin arvaamattoman hankalaksi. Onko päivänsankareilla etuoikeus olla vastaamatta puhelimeen? Kiitos pojat kyydistä.

Mökkeily on aika leppoisaa puhaa. Syömistä, saunomista ja totuus vai tehtävä -leikkiä ilman tehtäviä. Synttärikalun smurffibooli ei ollut merkityksellinen illan kulun kannalta. Haluaako joku muuten tietää, mitä maksaa taksimatka Kemistä Kangasalalle?

Nukuttu viisi tuntia.

Edellisiltaiset noutajat saapuivat ainoastaan saunan houkuttelemina. Tokihan minä sen uskon. Pelastavia enkeleitähän nuo, ei yksi auto meille olisi riittänyt. Kuski oli levännyt krapulansa ja toinen nukkunut yön rasitteet pois. Ainoastaan yksi kirosana. Linnainmaalla taas uusi kulttuurielämyksiä. Arvatkaa mitä tytöt, kuskinne olohuoneen seinään jää sukat kiinni. Enpä ole ennen myöskään ollut baarissa puolimeikillä ja makuupussin kanssa. Mutta Liverpoolin palvelua en voi kritisoida, aivan mahtavaa asiakaspalvelua taas kerran. Johtuiko kanta-asiakkaiden seurassa pyörimisestä, sitä en tiedä.

Mutta on se niin vaikeaa poistua hyvästä seurasta. Lähtöjunaa vaihdettiin kolme kertaa. Katso nyt säkin, että se viimeinen menee kello 23.07. Juu juu. Lopulta seisoimme erittäin ajoissa kello 22.30 asemalla. Hmph, tää ei anna yhteyksiä enää tälle päivälle Tampereelta Turkuun. Kappas vaan, se meneekin vain Toijalaan asti. Ei v***u! Isä, kävi näin hassusti, että lähdetään vasta huomenna Turkuun. Juu, äiti, tiedän sen kuulostavan uskomattomalta. Jees kuomaseni, etpä taida olla kello 08.00 terminaalissa, koska juna on satamassa vasta 08.12. Well, satusetä, miten ois vielä kyytien lisäks majoituspalvelu? Ei, emme tule tissibaariin riippakiviksi.

Linnainmaalle siis. Harmi hälveni kuomaltakin vähitellen pikasiivoamisen ja syvällisten keskustelujen edetessä Sparrow'n pyöriessä taustalla. Pojat saapuivat kahdessa erässä. Aukinaista tissibaaria oli etsitty melkein epätoivolla. Juuri noutajan saapumista ennen juttu kääntyi vakavan puolelle ja tytöt saivat ajateltavaa koko seuraavaksi viikoksi. Niin se vain on, aina ei voi hymyillä. Onneksi hyvinvoinnistamme kuitenkin kannettiin huolta.

Nukuttu ei yhtään tuntia.

Jes söör, avaimet taskuun, kuoman makuupussi kainaloon ja kämpille - eli kuoman asunnolle hetkeksi ennen kouluun menoa.

Nukuttu kaksikymmentä minuuttia.

Atk-tentti kello 10.10. Hienoa, läpi meni.

--

"Pitää tunkea vilttiä vakoon, ettei se olisi niin kylmä."

"Skipata ei saa, mutta valehdella saa."

"Tästä tuli säälittävä eväskyrsä. Siihen pitäisi ihan välttämättä saada mausteeksi Maija-Muorin hilloa." (Aku Ankka opettaa lapsia)
Ilmoitusluontoinen asia: Littoisten tytsi on nyt rakastunut - nimittäin arenilin lauluääneen!

Viikonloppu tuli ja viikonloppu meni, taas yksi viihdetaivallus Pirkanmaalla. Todellinen viihdepaketti tosiaan...kellonympäri karaokea, välillä etkoilla, välillä baarissa ja välillä jatkoilla. Eivätpä hoilaajat saaneet vannoutunutta puhujaa avaamaan äänihuliaan sen enempää. Ei, sanon minä julkiselle laulamiselle. Vaikka, olisihan se Paddingin Paratiisi aika ihana...

Toinen ilmoitusluontoinen asia: Tällä kertaa yöpyminen ei tapahtunut Linnainmaalla!

Kyllä taas olisi tarvittu yksi muodollisesti pätevä sairaanhoitaja kertomaan viisaita sanoja pojille. Yksi kiskoi viinaa kaksin käsin sairaalareissun ja antibioottikuurin päälle - "niin, jos olisin sen aloittanut". Toinen oli sitä mieltä, ettei veren oksentamisen takia huolestua kannata - "kuitenkin on isänpäivän kunniaksi tavallistakin pidemmät jonot". Niinpä sitten leikittiin hieman jääpaloilla. En suosittele, kärsii joko vatsalihakset tai kurkku. Ja kaupunkilaislapset, älkää siirtäkö roskapusseja vain ulko-oven toiselle puolelle, linnut ovat suhteellisen ahnaita kavereita.

Vakavia keskusteluja on pyritty toteuttamaan, mutta sitäkin vakavampia tunnetiloja on toteutettu.

Since 17.8.2005 on yllä mainittu upea teos soinut lähes joka päivä. Nyt saattaa olla koko Laurie-musiikin hautajaisten paika, koska baelaisdan tunnekeskus ei kestä kyseistä elämystä. Jos pakkoluopuminen tosiaankin tapahtuu, se tulee olemaan todellinen kärsimyksen alkutaival. Voiko musiikki aiheuttaa riippuvuutta, oikeasti?

--

"Janilla on muuten hieno moottoripyörä - kiiltävä."
Aamupäivän loppupuolella patologisten löydösten etsimistä pissinäytteistä. Tuli sitä sitten panikoitua jo eilen illalla, että fiksuna unohtui purkki ja putki ottamatta mukaan koulusta. Jees söör, ei muuta kuin jalat ristissä suihkuun ja vauhdilla kohti opinahjoa. Niin, vauhdilla... Kuului vain suhahdus, kun se perkeleen elukka puikahti portista ulos. Siispä yksityiskuljetuksella kouluun.

"Ai mitä, me tutkitaankin TYKS-näytteitä?" Grhm...

Mukava maastoilupäivä tänään, tuumasti tyttö kotimatkalla. Kello 14.45 starttaus tallinpihasta. Tehtävänä löytää Noct'n koti. Helpommin sanottu kuin tehty. Pakkohan se oli poiketa metsään ja sieltähän ei sitten löytänytkään heti ulos. "Pieni" mutka tuli tehtyä Varissuon kuntoradalle. Suuntavaisto katosi niin ratsastajalta kuin ratsultakin. Tehtävä tuli suoritettua noin kolmen tunnin tarpomisen jälkeen - kohteessa asuja olisi ystävällisesti ja hyvin ennakoiden kaivanut jo valmiiksi kartan esille. Alikuntoisen ja ylipainoisen ponin kanssa päästin kaiken kiemurtelun ja hoipertelun jälkeen heppalaan kello 19.05. *huoh*

--

"Voi paska!"
Miten se menikään? Tampereko on loppuvuoden paikkakunta. Ja höhhistä vaan, vanha kunnon Kaarinahan se (ja se nimeltä mainittu tyttöduo) voitti tällä kertaa. Jopa Tampereelta asti lähdettiin ajelemaan kohti hyvätuloisten sitiä - osa porukasta sai ruhonsa ja autonsa liikkeele vasta puolenyön tienoilla! Laskekaapas siitä, milloin liittyivät seuraamme. Tällainen seuraanliittymisajankohta tosin johti juhlien venymiseen yli aamuyön (osalla porukasta), vähäisiin unimääriin ja rajuun tenttistressiin. En suosittele kenellekään.

Niinpä niin, olihan se Old Texas aikasta hieno ja SUURI paikka, mutta tuttuja siellä ei ollut nimeksikään. Yhden potentiaalisen poninhoitajaehdokkaan löysin (WIPPII!) vaikka sitä pientä tyttöä onkin kovin vaikea havaita isojen musiiki-ihmisten joukosta tai löytää täältä Gallerian sivuilta. Yhden mahdollisesti tulevan sairaanhoitajan löysin myös. Kävin kehumassa: "Mun on nyt pakko tulla kehumaan, että sulla on tavattoman makee ääni. Olin ihan wau sillon joskus, kun lauloit jossain yläasteen kirkkojuhlassa! Ja tää ei nyt sitten ole pelkästään mitään humalahöpötystä." Kävipä ilmi, että ollaan myös joskus oltu samassa hoitopaikassa tai jotain sinne päin. What?! (Tulipa muuten eilen aamulla törmättyä samasta busista ulos laulajahoitotytön kanssa.)

Innostuinpa taas pitkästä aikaa myös lähettelemään kuvia Sukupostin tietokantaan lisättäväksi. Hetki siitä ja lähetin kuvalisääjäksiilmoittautumispostia. Ehkä olisi mustakin jotain hyötyä.

Poni on laihtunut, aivan varmasti. Sen selkälihakset tuntuvat.

HollywoodGod ei muuten sitten ole puhelias humalassa. Vai johtuikohan se pelkääjänpaikasta? Baelaisda on sitä kuitenkin selvänä. Kun olisi vielä Zerofortyn vastine puhumiselle.

--

"Mä olen ollut joskus tallilla. Et sitten kerro kenellekään."
Päiväkirjan avaus.

Tyttö on nyt yli kuukauden ollut totaalisesti Gekon kotikaupungin pauloissa - vaikkei massivisistakaan järjestelyistä huolimatta ole päässyt halausetäisyydelle ylikiireisen seinäliskon kanssa. Uusia kulttuurikokemuksia. Suositeltavaa kokeilla hyvän seuran kera paikallispubissa istumista (Liverpool, Linnainmaa, Tampere, Suomi) ja saunomista vähintää kolme kertaa vuorokaudessa. Suositeltavaa ei kuitenkaan ole yhden hengen jääpalasählyn pelaaminen paikallispubissa tai liiallisen tuliliemen nauttiminen juuri ennen kauan odotettua keikkaa (The Winyls @ YO-talo). Löytyipä paikkakunnalta tyttöystäviäkin sinkulle: ensimmäinen viikonloppu sisälsi Sylvin paijaamista, toinen Nupun retuuttamista.

Ajoittainen häpeä on ollut mukana menossa, mutta pääasiallinen sisältö on liittynyt suureen määrään poskilihasten rääkkäämistä ja endorfiinipiikkejä.

Baelaisda on tehnyt kalenterinsa täyteen merkintöjä, joiden merkitykset tasapainottelevat viihteen ja opiskelun välillä. Loppuviikon arkipäivät on suunniteltu tulevaa bioanalyytikon ammattia ajatellen, joten sporttimalli Sardanan omistaja on luvannut tehdä myös valkoisesta unelmapallosta satulan alle mahtuvamman. Viikonloppuna maistetaan kuitenkin vieroitusoireiden pelossa Travoltalle tuttua kuumetta. Tampereelta kuului toive osallistua Paulan ja Miran molempien puolien tarkastelemiseen kotipaikkakunnan Old Texasissa. HUOM! Ensimmäistä kertaa elämässäni aion kirkon naapurin paikalliseen sisältyä.

--

"You said 'see you soon'."
"This is soon, all right."
- Vanhemmat »