IRC-Galleria

Myrskyn jälkeenTorstai 27.03.2008 15:06

Eilen oli se hirveä lumimyräkkä, katselin ikkunasta kun naapurin mummeli teki lumitöitä Fiskarsin musta-oranssilla muoviharavalla. Sääliksi kävi. Olisi ehkä pitänyt mennä apuun mutta mummon isopyörä ilmeisesti heittää vähäsen niin ehkä se olisi kalauttanut mua sillä haravalla. Ja ehkä se eli syksyä ja haravoi lehtiä. Ei voi diedää.

Samalla aloin pohtia omaa vanhuuttani, joutuuko sitä sitten joskus itse tekemään lumityöt 80+ iässä? Ehkä pitäisi ottaa se mies, joku huomattavasti nuorempi, ei tule pitkää leskeyttä ja viriili pappa kyllä jaksaa kauhoa lunta. Toisaalta eilen ikkunasta katsellessani jos asialla olisi ollut pappa olisi varmaan tuntunut yhtä pahalta. Hienoa on jos itse siinä iässä jaksaa tehdä kotiaskareet mutta milloin on aika levätä ja antaa nuorempien hoitaa?

Uutisissa oli tehty tutkimus jonka mukaan joka neljännen nuoren tulisi suuntautua hoitoalalle että tulevaisuudessa saataisiin väestö hoidettua. Taidan itse olla juuri sitä sukupolvea joka jää vaille hoitajia. Pitää ehkä varmuuden varalle pyöräyttää muutama muksu, hoitaa ne niin hyvin että käyvät kotona vielä 18 täytettyään. Tekemässä lumityöt, jos lunta enää edes on ja elleivät ole balettiseurueen mukana maailmankiertueella. Ja muutenkin tuntevat vastuunsa huolehtia vanhemmistaan.

Onni on hyviä ystäviäLauantai 22.03.2008 17:33

Ja mä olen onnellinen. Muutama vuosi tuli taas lisää ikää niillä nauruilla. Me ollaan aika hyvä tiimi. Intoilen nyt ehkä vähän liikaa mutta kun olin niin hitsin kivaa!

JumiTorstai 13.03.2008 19:54

Tässä sitä taas koneella jumitetaan vaikka pitäis tehdä muutakin. Niinku maalata, ensiksi pitäs kuitenkin pestä pensselit, pohja on 80*120 cm ja se on ISO!

Tänään alkaa formulat!!!!!!!! Ja mä lasken kauden alkaneeksi ekoista harjotuksista, ei tarvitse odottaa niin kauan. Enää seittämän tuntia. Jihaa!!!

Joskushan se tulee kuitenkinKeskiviikko 12.03.2008 19:50

On melko lystiä kun illalla makaa sängyssä ja tuntuu siltä että pään sisällä joku heittelee 10 kilon kivenmurikkaa takaraivoon, siinä sitten miettii kauanko kallo kestää ennenkuin sieltä jotain tulee läpi. Buranaa ja sirdaa kun ottaa niin helpottaa jonkin verran. Tarkistin netistä että ei se ainakaan aivokasvain ole (kivut tulisivat aamuyöstä) ja eipä sitä lääkäriin kannata mennä ellei pää ole kainalossa. Jos sittenkään.

Eilen suunnittelin hautajaiseni. Luin kauniin runon ja siitä se ajatus sitten lähti. Pitäisi kirjoittaa ohjeet ylös että omaiset sitten tietäisivät. Ja toivottavasti se "sitten" on mahdollisimman kaukana, tälläkin menolla.

Hautakiveen voikin kaivertaa: "Googletin oireet, ei tämä ole mitään vakavaa".

Öitä ja painajaisiaTiistai 26.02.2008 19:26

Viime yönä näin taas unta että olin raskaana. Tällä kertaa ehdin kuitenkin synnyttämäänkin, yleensä herään kun kauhuissani itken etten halua lasta. Eli omassa sängyssä syntyi minulle poika. Se oli hyvin punainen, katselin sitä ja mietin ettei se ole yhtään sen nimen näköinen jonka pojalleni haluaisin antaa ja kätilö sanoikin että pojan nimihän on Aapo. Isästä ei ole tietoakaan, koko raskauden aikana en ollut käynyt neuvolassa. Syötin lasta ja mietin että en halua poikaa jonka nimi on Aapo. Ja ylipäätään miten minulla voi olla nyt jo lapsi, tässähän piti opiskella ja luoda uraakin... Sitten ajattelin että eihän tässä ole mitään hätää, opiskelijoille on tarjolla hyvin lastenhoitoapua ja voi keskittyä elämään kun ei biologinen kello tikitä tai ole paineita perheestä kun se tässä jo on. Ja tähän rauhalliseen fiilikseen heräsin.

Menisköhän se noin oikeassa elämässä?

Haikeat jäähyväiset ja juhlahumuaSunnuntai 24.02.2008 22:27

Yksi vaihe sitten päättyi. Oikein se meni vaikka itkettikin paljon, ainahan jäähyväiset ovat surullisia. Ikävä jää. Ainoa ihmetyksen aihe: Barack Obama??? Hillary sen pitäisi olla...

Ensi yönä taas Oscar-gaala. Alkaa yhdeltä punaisella matolla, kolmelta itse juhla ja aamulla päättyy 7.00. Toissa yönä hyvä kenraaliharjoitus, nyt vaan puuttuu cokis. Mutta kuohuva on kylmässä, iltapuku esillä ja punainen matto levitetty. Ihanaa glamouria!

Kai laulaa saan?Perjantai 22.02.2008 18:56

"I'm tuggin' at my hair
I'm pullin' at my clothes
I'm tryin' to keep my cool"

Jepjep. Tänään bileet. Jännittää mutta en anna sen näkyä. Pidän hauskaa!
Mua pyydettiin soittamaan kansalaisopiston kevätjuhlaan, lupasin mennä jos keksitään joku sopiva kappale. Olen kyllä soittanut siellä ennenkin joten esiintyminen ei vielä ainakaan tässä vaiheessa jännitä. Vaikeaa on sen oikean kappaleen löytyminen. Suhtaudun tähän ehkä vähän liian vakavasti ja olen tehnyt tästä ehkä vähän turhaankin kauhean imagokysymyksen mutta minkäs ihminen luonnolleen voi.
Suomalainen vai ulkolainen, hidas vai nopeahko ja ennen kaikkea minkä kappaleen ihailijaksi haluan julkisesti leimautua? Ja mitä se kappalevalinta kertoo minusta? Pitää miettiä kohdeyleisö ja kappaleen tarina. Nuotitkin pitäisi hankkia. Haluanko olla se-joka-soitti-Britneytä? Enkä nyt ole valitsemassa Britneyltä mitään kappaletta, tämä oli vaan esimerkki. Mielestäni minulla on loistava musiikkimaku ja se pitäisi saada välitettyä konsertissa. Haluaisin tehdä arikoivuset (semifinaalit -> Piano Man) eli mennä ja soittaa jonkun kappaleen jota harva/ei kukaan muistaa ja saada yleisön liikuttumaan kyyneliin. Alkaa tuntua että tämä on mission impossible.

Tai jos sanoisi vaan ei kiitos. En halua.

Kipein oivallus ikinäTorstai 07.02.2008 19:00

Elvis has left the building.

EnnustajaeukkoKeskiviikko 06.02.2008 18:55

Jotenkin on sellainen olo että tästä tulee paha vuosi. Tosi paha.