IRC-Galleria

Bisho

Bisho

ihmettelee tavaran paljoutta!

Voiko jostain välittää liikaa!?!Maanantai 17.07.2006 03:58

Minulla on elämässäni monta ihmistä josta jokaisesta välitän todella paljon. Nämä ihmiset ovat semmoisia joiden takia olen valmis uhraamaan itseni tai luopumaan kaikesta mitä omistan heidän takiaan. Mutta entäs kun tulee semmoinen tunne, että on semmoinen ihminen josta välittää vielä enemmän. Enemmän kun kenestäkään muusta. . .

Minulla on paljon minulle tärkeitä ihmisiä, jotka niin mielelläni haluaisin mainita tässä, mutta heidän yksityisyyttään suojelen enkä kerro niitä. Luotan siihen, että sanon sen heille tarpeeksi usein, että arvostan heitä ystävinäni ja siksi he tietävät ketä tarkoitan.

Mutta asiaan:

Aikoinaan tutustuin ihmiseen, joka oli hyvin samanlainen kun minä. Monet meidän asioista meni hyvin yhteen. Nautin hänen seurustaan hyvin paljon. Teimme paljon yhdessä asioita. Tuntui että olimme erottomattomat. Niin todellakin luulin mutta. . .

Jotenkin kadotin hänet läheltäni. Hän oli lähellä, mutta kaukana. Tein tyhmyyksiäni. Minkä jälkeen en voisi kuvitella että hän olisi lähellän. Hän oli jälleen lähelläni. Tunteeni eivät tottelleet logiikan sääntöjä. Hän oli lähempänä kun olisin koskaan uskonutkaan. Olin mahdottamassa tilanteessa, mutta tiesin ettei asiasta tule mitään vaikka yritinkin. Joskus on parempi yrittää mahdonta vain siksi, että voi sanoa itseleen: "Minä ainekin yritin!" Tuhoon tuomittu kamagatsi-isku. Tulos oli tiedossa ennenkuin tein yhtään mitään. No vaikka tuloksen tiesin nii silti se sattui ja pahastikki sattui. Tapahtui jotain mikä vie hänet pois elämästäni ja silloin pelkäsin, etten enää koskaan saisi häntä takaisin.

Vaikka hän ei ollut sillon elämässäni, monet pienet asiat muistuttivat minua hänestä, eikä asiaa helpottanut yhtään se, että meillä oli silloin yhteinen kaveripiiri mikä on nyt tosin hajonnut hieman, mutta silti jokainen on varmasti edes jonkunlaisissa väleissä toisiinsa. Muistan kuinka monesti kysyin eräältä ystävältäni mitä tällä ihmisille kuuluu. Ei se ollut mitenkään hienoa, mutta kuitenkin sydämessäni toivoin aina, että hänellä meni hyvin, koska halusin hänen parastaan.

Aika kului ja vanhat virheeni alkoi unohtua vaikka ei ne koskaan unohdu kokonaan. Silti pikku hiljaa minun ja tämän ihmisen välit alkoi taas paranemaan pikku hiljaa. Se tuntui jo niin hyvältä asialta, etten halunnut enkä uskaltanu toivoa enempää. Kuitenkin aika kuluin ja aika oli minun puolellani välimme paranivat koko ajan. Luottamus, joka oli väliltämme oli mennyt löytyi takaisin. Olin todella onnellinen.

Muutin sitte samaan kaupunkiin missä tämä ihminen asui. Hän oli ystäväni ja halusin muuttaa kapunkiin missä minulla on ystäviä. Eikä hän ollut se ainut ystävä joka minulla uudessa koti kaupungissani oli. Hänellä meni omassa elämässään todella hyvin ja olin todella onnellinen hänen puolestaan. Sillä mikä sen mukavampaa kun nähdä oma ystävä onnellisena. Kerran kun samassa kaupungissa olimme näemme yhä useammin joka oli minulle todella ainutlaatuista, koska minusta tuntui siltä kun olisin saanut jotain takaisin mitä en haluaisi enää koskaa menettää!! Oliko virhe ajatella että voisin menettää hänet uudestaan.

Vietin pitkästä aikaa todella mukavaa iltaa. Vietin sitä tämän ihmisen kanssa ja hänen ystävän ja ystävän "seurustelukumppanin" kanssa. Aikaisemmin illalla olin saanut kuulla jotain luottamuksen arvoista. Myöhemmin yöllä mietin mielessäni kuinka paljon voin hänestä välittää. Vastaukseni oli, että paljon, hyvin paljon. Silloin voiko ystävästä näin paljon välittää. Varmasti voi, ehkä sotkuisen menneisyydenkin takia.

Sitten syy miksi kirjoitan koko aiheesta. Tänää puhuin yhdelle yhteiselle ystävällemme kaikesta mitä on tapahtunut sillä aikaa kun hän oli ollut reisussa. Sanoin myös yhden lauseen, mikä riivaa mua nyt kun paha uni nukkujaa. Uni mistä ei voi herätä ennen kuin se on loppu. Eikä minun unelleni näy nyt loppua. En tiedä ymmärsikö se kolmas osapuoli sitä mitä vahigossa sanoin. Silti minusta tuntuu, että petin ihmisen luottamuksen juuri kun hän oli oppinut luottamaan minuun. Nyt kun olen miettinyt miettimistään tätä asiaa, minusta tuntuu että kaikki katuu päälle. Ja se, että yksi lause ja yksi ihminen saa minut sekaisin. Siis se kertoo minusta, että välitän tästä ihmisestä enemmän kun olisin koskaan arvannutkaan tai tiennytkään välittäväni. Muuten en olisi niin vihainen itselleni tai muuten en olisi niin masentunut kun ajattelinkin, että tämä ihminen katoisi jälleen elämästäni. . .

Välitänkö siis tästä ihmisestä liikaa?!?

Voiko ihmisestä ylipäätänsä välittää liikkaa?!?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.