IRC-Galleria

C2162

C2162

on vannoutunut MacGyver-fani

Loistelias elämäPerjantai 19.05.2006 16:38

Maailmassa on ihmisiä, jotka eivät löydä elämälleen tarkoitusta. Tuntuu, että minulla on liiankin monta tarkoitusta elämälleni...niitä kaikkia ei ehdi millään toteuttaa. Tällä hetkellä (kuten hyvin monena aikaisempanakin hetkenä) suurin toteutumatta jäänyt elämän tarkoitus on pop-elektromusiikin. Minusta tuntuu, että osaisin tehdä hyvää elektroa, mutta jostain syystä se ei ole vielä päässyt minusta ulos. Pet Shop Boysin uuden albumin ennakkokuuntelu ja uuden singlen b-biisi The Resurrectionist on herättänyt äärimmäisen suuria haluja tehdä elektronista, älykästä pop-musiikkia. On kausia, jolloin raskas musiikki maistuu erityisen hyvältä, tai kitararokki maistuu, mutta himo elektronista musiikkia kohtaan ei koskaan laannu.

Ja sitten aikaansaamisen salaisuuksia ratkomaan: olen pohtinut, että eri tyyppisille tekemisille on hyvä olla määritelty tilansa, jotta voi todella keskittyä kulloinkin käsillä olevaan asiaan. Esimerkiksi työt on hyvä tehdä työpaikalla, eikä kotona. Kun eri sävyisille tekemisille on valmiiksi varattu aika ja paikka, on niihin helpompi päästä sisälle. Kotona on niin paljon erilaisia virikkeitä, että niiden välillä on liiankin helppo seilata. Kaiken tekemisen ei tietenkään aina tarvitse olla tuloksekasta, ja on varmasti hyväkin, että kodin aktiviteetteihin on helppo tarttua ja äkkinäisten mielihalujen mukaan voi mennä. Mutta ainakin itse luulisin, että jos esimerkiksi musiikin tekemiselle on varattu aika ja paikka, on helpompi saada jotain aikaan. Kun aika on ennalta sävytetty tietynlaiseksi, varautuu tulevaan tekemiseen jo henkisellä tasolla aivan eri tavalla, verrattuna siihen, että jotain ryhtyisi vaan tekemään. Esimerkiksi jos työpäivän aikana on tietoinen siitä, että sen jälkeen on aikaa tehdä musiikkia, valmistautuu siihen alitajuisesti ja henkisesti...odottaa sitä hetkeä ja lähtee töistä sellaiseen aikaan, että musiikintekoympäristöön tulee ajoissa.

Inspiraatiota on tietty hankala ajoittaa johonkin tiettyyn jaksoon, mutta jos sen syntymiselle ei ole varattu yhtään aikaa, ei tule mitään ulos. Alitajunta on siitä mukava väline, että se kyllä hauduttelee niitä parhaita ideoita ja ylläpitää käsitystä hyvästä taiteesta.

Siispä - on aika etsiä treenikämppä.

Apulantaa Akun tehtaallaPerjantai 12.05.2006 19:42

Osallistuin Kosketuksessa Apulanta -TV-livetaltiointikeikka-arvontaan viime viikon lopulla ja äärimmäiseksi onnekseni voitin pääsyn kyseiseen tapahtumaan. Keikka sisälsi kaksi settiä - akustisen ja sähköisen. Materiaali tulisi painottumaan Aivan kuin kaikki muutkin -levyn materiaaliin. Ihan vaan selvennykseksi, että tämähän on Apulanta-diggarin märin mahdollinen uni. Aikataulu oli suhteellisen kiireinen - osallistuin arvontaan lauantaina, liput arvottiin sunnuntaina ja keikka oli tiistaina. Onneksi sain auton lainaan ja pääsin keikalle.

Matkalla sattui erinäisiä kommelluksia, mutta ne eivät ole oleellisia...siispä siirryn suoraan asiaan. Akun tehtaan pihalla seisoskeli sekalaista sakkia, painottuen nuoreen yleisöön. Paikalla oli myös hieman vanhempia diggareita. Pienen odotuksen jälkeen jengi kutsuttiin sisään, nimet tsekattiin ja kännykät pyydettiin jättämään narikkaan. Näkymä kuvausstudion sisällä oli hämmentävän upea: vanhoja pyöriä ripustettu roikkumaan, kahvipapusäkkejä autonrenkaiden päällä tuoleiksi aseteltuina, mukavia vanhoja sohvia, hehkulamppuja...kaikki tämä kuorrutettuna usvan hämyssä hohtavilla värivaloilla. Ensivaikutelma oli kodikas ja elämyksellinen. Tarjolla oli myös juotavaa, joka maksoi hyvin vähän (30-50 senttiä lasi, riippuen koosta, ei alkoholijuomia).

Hetken päästä Apikset astelivat bäkstagelta (jonka virkaa hoiti muutama näköesteeksi asetettu puuseinänpalanen) lavalle. Sami oli juuri saapunut 18 tunnin lennoltaan Singaporesta, ja hänen soittovirheensä pyydettiin antamaan (taas) anteeksi. Oikeestihan Jönssi veti oikein kivasti, vaikkei ollutkaan harjoitellut ihan kaikkia setin biisejä. Muistaakseni ensimmäiseksi soi Teit meistä kauniin. Tonin lauluääni on kyllä kehittynyt äärimmäisen paljon AKKM-vuosista, sen huomasi erityisesti Hallaa EP:n bonusbiisissä Unenkansa - tämä tuore akustinen versio päihitti mennen tullen kahdeksan vuotta sitten levytetyn version. Akustinen tulkinta oli eksoottisimmillaan 005:n lopussa, jossa levyllä oleva samplebiletys sai mielenkiintoisen suullisen tulkinnan.

Joka biisin välissä yleisöllä oli mahdollisuus esittää bändille kysymyksiä. Toni ei keikan aikana ollut kertaakaan maininnut sanaa "juhlayleisö", joka on ollut viime vuosien keikoilla melko standardi kutsumatermi. Kysyin sitten, että
- "Onko nyt jokin vialla, kun yleisö ei ole juhlayleisö?"
- "Hmm..yleensähän nuo juhlayleisöjututhan on sillein vähän keikan loppupuolella"
- "Ei, kyllä ne on yleensä ihan joka välissä."
- "No niin kyllä onkin".
Hetken kuluttua juhlayleisöä kiiteltiin saapumisesta ja seuraava biisi alkoi. Aivan kuin kaikki muutkin -levyn ulkopuolelta soitettiin vain Odotus, Unenkansa ja eräästä uudesta biisistä C-osa (mielenkiintoinen valinta). Riffi kuulosti aika heavylta. Ehkä jopa hieman mokomamainen... Joka tapauksessa lupaava meininki siinä.

Uudesta materiaalin luonteesta kyseltiin ja se on kuulemma "energisempää". Tulevan levyn biisejä on jo jonkin verran kasassa. Kuulemma on vaikea arvioida omaa uutta tuotantoa, koska "samaa biisiä on tehty vuodesta 1998".

Moneen väliin vedettiin ihmeellisiä covereita...sekä akustisen että sähkösetin aikana. Hilpeää. Toni kertoi myös myytävänä olevan rivitaloasuntonsa laatoituksien korjaustöistä sekä niinikään kaupan olevan Sipen kotitalon myynnistä - "Siinä todellinen fanisälppä!".

Apulannan luottamus nykyteknologiaan on vahva, sillä eräänkin biisin kertosäe otettiin kesken kaiken uusiksi, koska se meni ensimmäisellä yrityksellä vähän miten sattuu. Soolokin soitettiin sitten kolme kertaa. Läpäksihän tuo touhu meni, eikä uudetkaan "otot" oikein skulanneet. "Miksaaja saa sitten copypastettaa nää kohilleen."

Ylipäänsä keikka oli todella lämminhenkinen ja keskusteleva. "Kosketuksessa" on erittäin hyvä nimi tapahtumalle. Yleisö todella tapasi bändin. Live tulee telkusta ulos joskus ensi vuoden puolella YLE Teemalta, kun kaikilla on digitelkut.

Keikalta poistuessa oli kyllä perhanan hyvä fiilis. Tunsin kyllä itseni todella etuoikeutetuksi, kun sain kokea tällaisen sydämellä soitetun konsertin. Bändi haluaisi kuulemma soittaa enemmänkin akustisia keikkoja....maistuisi ainakin minulle. Toivottavasti tämä Kosketuksessa-live päätyy joskus jollekin tulevalle DVD:lle.

Kyllähän keikasta vielä enemmänkin kirjoittaisi, mutta...nyt on aika tehdä omaa taidetta. Taide katalysoi taiteilijaa.

Tsekkaa http://www.kosketuksessa.fi

Sohvasurffauksen ilojaPerjantai 05.05.2006 15:57

Tanaan herattiin kahden kanadalaistyton vieresta. Olivat kuulemma tulleet vaaraan Newcastleen. Noh, sattuuhan sita. Vaihdettiin netti- ja asuinosoitteita. Olivat ensimmaista kertaa sohvasurffaamassa ja erittain innoissaan systeemista. Eli saattaapi olla, etta joku hetki mennaan sitten Kanadaan. Luonnollisesti kutsuin heidat kaymaan myos Jyvaskylassa.

Hetken paasta siis lahdetaan junalla Lontooseen ja sielta bosalla lentolaitekentalle. Suomessa huomenna.

Trespassaamista BrittilassaTorstai 04.05.2006 18:54

Nonniin, nyt tuli sekin sitten tehtya, eli seikkailtua Newcastlen satamateollisuusalueella. Loytyihan sielta muutama hylatty rakennus, vaikka kovin aktiivisella alueella olivatkin. Itseluottamuksella paasee hyvin pitkalle, vaikka paikat olisivatkin aktiivisia. Marssin vaan tyynesti sisaan kamera kadessani ja loysin muutaman todella mehukkaan kuvauskohteen. Kuvagalleriaan namakin paatyvat ennen pitkaa. Eraassa vaiheessa, vanhaan teollisuushalliin mentyani, hirmuinen sireeni alkoi soida. Ihmettelin siina hetken, etta olisiko mitaan jarkea asentaa tallaiseen vanhaan hylattyyn halliin halytysjarjestelmia? Tulin siihen tulokseen, etta ei, mutta piileksin silti hetken suojaisemmissa nurkissa. Ketaan ei tullut paikalle, joten jatkoin kuvien ottamista. Ihan kelpo-otoksia niista luullakseni tuli.

Pitaisi varmaan viimein perustaa erillinen sivusto omille kuvilleni, koska tuo DA on kuitenkin aika massagalleriamesta. Ihan hyva sellainen, ei siina mitaan, mutta artistien oikeudet siella ovat turhan vahaiset. Neturan sivujen alle voisi olla ihan katevaa laittaa oma galleria. Lauri paasee koodaamaan (noh, onnekseen hanella ei ole aikaa sellaiseen).

Jeba, paiva jatkuu aurinkoisena ja keskusta odottelee meita levykauppoineen.

Levyja ja kuviaTorstai 04.05.2006 15:28

...kuinkas muutenkaan.

Kamera on kaynyt linnoissa, siltojen alla, kauppahallissa, ostoskeskuksissa ja rakennustyomaaroskiksissa. Tunti pentuineen tulee kulumaan kuvien parissa, kunhan paasen oman koneeni aarelle.

Loma on ollut tahan mennessa antoisa, joskin ailahteleva.

Kylla mukavat ihmiset on sitten ihania. Eilen kun olimme keskustassa pohtimassa hedelmien ostoa, tuli vanhahko iloinen herrasmiekkonen meille juttelemaan, etta "ei kannata tasta ostaa, tuossa ihan kulman takana on kauppahalli, josta saa puolet halvemmalla". Sitten herra jutteli meille ja johdatti halpojen hedelmien luo. Hedelmamestassa ostettiin viela mansikkapaketti puoliksi, koska se olisi ollut kuulemma liian iso yhdelle englantilaismiehelle syotavaksi. Ihmiset tulee taalla paljon herkemmin juttelemaan ja olemaan ystavallisia. Apua ei tarvitse aina edes pyytaa, riittaa kunhan nayttaa avuttomalta - heti on joku auttamassa. Jeah.

Viela kaksi paivaa Brittilaa, ja sitten ollaankin taas Suomessa. Kamera laulakoon myos tanaan.

Ou jees, ja sitten levyostoksia
- (Princen merkillinen merkki) - Emancipation - 1.97 puntaa
- R.E.M. - Around the sun - 2.97 puntaa
- Placebo - Once more with feeling - 3.97 puntaa
- Air - Moon Safari - 3.97 puntaa
- Radiohead - OK Computer - 6.97 puntaa

Punta on siis n. 1.4 euroa, eli 28 euroa yhteensa kaikki nama. Sinne jai viela monta levya, jotka olisi voinut ostaa, ja jotka tulee ehka viela ostettua.

Kotimaan kamara on varmaankin kylma ja katala?

Birthday in the UKTiistai 02.05.2006 19:12

Postaanpa taman tannekin, koska en jaksa kirjoittaa uudelleen jo DA-journaliini kirjoittamaa viestia, ja umlautit on bannissa brittinappiksissa:

I'm spending my 22nd birthday in Newcastle upon Tyne, United Kingdom. Yesterday I saw Pet Shop Boys live for the first time, and it was fabulous. Not a normal show, since the band was not really the point, but the mute film they made the soundtrack for; Battleship Potemkin. The music sure was alot more dramatic with the film than without it. It was cold as hell, and we (me and my girlfriend) were quite underprepared...anyway it was a wonderful show and worth all the zillions of pounds spent to get here.

We had to sleep at the airport and the bus that was supposed to take us from the airport the Victoria station. Due to some misunderstandings, we never caught the bus from Victoria to Newcastle, so we had to take the train (there were various other things complicating this, but I won't go into details). In the train we had no seats, so we sat on the floor for the whole trip (3 hours), also slept there. Sleeping on different floors, in a cafe, a train...

Also, getting the tickets to the actual event would have been impossible without the help of our kind host, Kathryn. She was waiting for us at the railway station and took us first to the supposed ticket-picking-up-point, the tourist information centre. Of course there were two tourist infos and we went first to the wrong one. When we finally got to the actual picking-up-point, the tourist office was closed. So...we had to head for the event area. This would have also been very much complicated without Kathryn (and her car). She drove us there and the staff told us to go from one place to another, finding another person, since they couldn't help. Well, after some four groups of staff we found a person that was able to help us. Kathryn wasn't willing to give up, and neither was I...I didn't come all the way just to be turned down. So, with some stubbornness, patience, and proof (e-mails) we were able to get our tickets. What a relief.

As we had our tickets, we had time to get to Kathryn's place, settle in, make some food, chat and relax... With a few ours of relaxation we were good to go, underclothed, but ready. Metro took us very close to the event and we had some more food (hadn't really had time to eat properly for a few days, and even though we just ate before getting to the place, we were still hungry). Baked potatoes with cheese and beans - mmm. We stood there for one and a half hour and then the show began. The audio system was brilliant, not too loud but loud enough to feel like a concert. The film was very dramatic and I think the soundtrack was quite appropriate for it. In the music, you could really hear the respect for the events taking place in the film. The whole shipyard (the event area) was covered with gorgeous coloured lighting...the cranes around looked really mysterious. This was a perfect place to hold such an event. I was a bit afraid of rain, since it rained in London when we got there, but luckily we we spared from that.

And today...started slow and will be a slow. We've earned some rest. But who knows what kind of adventures lie beyond...at least some photographs will be taken.

Have a good life, people.

London, Newcastle - beware.Sunnuntai 30.04.2006 15:04

Tänään alkaa ansaittu palkintomatka Newcastleen. Pet Shop Boys konsertoi Newcastlen satamateollisuusalueella Battleship Potemkin -mykkäfilmille tehdyn soundtrackin merkeissä. Spektaakkeli tulee varmaan olemaan aika upea, kun sinfoniaorkesteri tykittää PSB:n elektrobiittien tahtiin. 14000 ihmistä on todistamassa tapahtumaa. Aikamoista. Tapahtuman jälkeen majoitumme paikallisen pariskunnan luona muutaman päivän ajan. Kaikki ovet ovatkin avoinna, eikä konsertin lisäksi ole muita suunnitelmia. Jos satut pyörimään Newcastlessa tuolloin (1.5. - 4.5.), tule morjeztamaan!

Wish me "lycka till".

Beibi, beibi se on ohi.Lauantai 29.04.2006 12:34

...joten älä mua enää kirveelläsi sohi.

Ja niin koitti se päivä, kun siviilipalvelus päättyi.

Edessä rankkaakin antoisampi loma. Sen jälkeen ahkeruutta pursuava työjatkumo oman yritykseni parissa. Töitä on paljon, mutta silti vähän jänskättää, että saako niistä korvauksen ajoissa. Kyllä saa. Kaikki onnistuu.

Ja sitten säätämään matkan parissa->

Toimisto pystyynKeskiviikko 26.04.2006 16:52

On taas se aika elämästä, kun Netura pystyttää toimiston. Tervetuloa vierailemaan luonamme Tiimiakatemian yrityshautomossa, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Turbiinitalon toisessa kerroksessa, osoitteessa Piippukatu 3. Lutakon alueella siis se hervottoman korkea piippu (johdattelee huononäköisimmätkin oikeaan paikkaan).

Nyt puuttuu enää työkone, näyttökin on jo melkein ostettu. Meille saa lahjoittaa tulostimen ja kannettavan, sekä ohjelmia (toinen Adobe Creative Suite CS2, kiitos).

Kyl tää täst', vaikka asioita on hoidettavana joka suuntaan.

Loppu on lähelläTiistai 18.04.2006 14:38

Niin se vaan on, että enää kahdeksan työpäivää siviilipalvelusta jäljellä. Ajallisesti tämä venyy kahden viikon jaksolle. Sitten onkin kaikenlaisia muutoksia edessä:

- Muutto Heidin kanssa yhteiseen asuntoon
- Muutto päivätyöstä yrittäjyyteen
- Muutto sivariudesta opiskelijuuteen

Kaikista näistä muutoksista tulee ylimääräistä tekemistä, joka tulee hoitaa hyvin lyhyen ajanjakson sisällä. Noh, onhan näistä jutuista ennenkin selvitty.