IRC-Galleria

Don't mourn what is gone
greet the dawn

- Poets of the Fall - Dawn

Yritin luoda vuodatus.nettiin blogia, koska tänne Galtsuun kirjoittaminen alkoi tuntua liian kytkeytyneeltä. Galtsublogimerkintöihin voivat muutenkin vastata vain galtsuilijat, joten muiden sanat jäävät kuulematta. Ikään kuin ketään nyt ylipäänsä kiinnostaisi mitään sanoa. Galtsublogi on myös melkolailla piilotettu, eikä siihen kukaan oikein osaa eksyä. Mielenkiintoista on, miksi sillä olisi merkitystä.

Laitan blogiin ylös niitä pohdintoja ja havaintoja, jotka ovat mielen päällä. Asiaa voi silloin käsitellä kevyemmin, kun koko sen painoa ei tarvitse koko ajan kannatella omassa päässään.

Vuodatus.netistä ei ole ainakaan vielä tullut varmistussähköpostia, joten katsellaan nyt miten tässä käy. Mielellään laittaisin blogini C2162.comiin, mutta niin kauan edetään toisella järjestelmällä kunnes saan blogisoftan asennettua omalle palvelimelle.

Katselen vanhoja kuviani ja ajaudun ajassa taaksepäin. Miten paljon kaikkea merkityksellistä onkaan tapahtunut...

Historia pysyttelee piilossa suurimman osan ajasta. En sinänsä tue menneisyydessä elämistä, mutta kyllä välillä olisi hyvä pysähtyä ja vilkaista taakseen. Katsellessani vanhoja kuvia, päässäni vilisee kaikkia niitä asioita joita olen kokenut. Fiilis on viipyilevä, nostalginen, kiitollinen, haikea ja ylpeä.

Jumiudun vanhoihin muistoihin ja maistelen niitä. Ne ovat kiehtovia, koska ne ovat totta, mutta eivät enää. Kuvien kautta elämänsä tarinan näkee kokonaisempana. Ne tuovat perspektiiviä ja ymmärrystä tähän hetkeen. Ne tuovat esiin sellaisia muistoja, jotka olen jo unohtanut.

Löydän arkistoista paljon julkaisemisen arvoisia kuvia. En tiedä haluanko lajitella kuvia ollenkaan, vai onko niiden paikka päivämäärällä ja kummallisella nimellä varustetussa kansiossa. Kuvasarjojeni nimillä ei useinkaan ole tekemistä kuvan ottopaikan tai minkään muun kuviin liittyvän asian kanssa, vaan ne ovat satunnaisia otantoja tajunnasta, ympäristöstä tai mielipuolisuudesta.

Tekee mieli mennä kuvaamaan.

näkee/kuulee/kokee taitavan ihminen tekevän sydämensä tehtävää täysillä. Eilinen Don Johnson Big Bandin keikka Lutakossa (24.11.2006) oli jotain mahtavaakin upeampaa. Lähdin keikalle väsyneenä, mutta palasin sieltä äärienergisoituneena. Illan muusikot todella elivät musiikkiaan ja unelmiaan todeksi. Lavalla oli ajoittain enemmän vierailevia artisteja kuin DJBB:n jäseniä. Encoren aikana vierailijat soittivatkin hetken ilman pääorkesteria, eikä tunnelma missään vaiheessa laskenut. Uh, ah, ja oih. Nam. Jeah!

Livekokemus ravitsi hyvin monella tasolla - se kuulosti ekstaattisen hyvältä ja inspiroi vahvasti tekemään omaa juttua.

Olen vieläkin yhtä hymyä eilisillan jäljiltä.

Aion kokeilla matkaavan yrittäjän elämää hetken verran.

Nämä pitäisi saada:

Pet Shop Boys - Concrete -livealbumi
Pet Shop Boys - A life in pop -dokumentti-DVD
Pet Shop Boys - Numb -single (kaikki versiot)

Kotiteollisuus - Iankaikkinen

Jamiroquai - High times (special edition)

4400 (2. tuotantokausi)

Muun muassa tämän takia olen tullut yleensä myöhään työpaikalle. Täällä venyy yleensä todella myöhään, tulin sitten aikaisin tai en. Toisaalta sain tänäänkin aikaan asioita, joita en olisi lyhyemmässä ajassa luultavasti pystynyt tekemään. Pelattiin myös paljon kikkeriä ja juteltiin muuten vaan. Eli eihän tämä varsinaisesti työntäyteinen päivä ollut, mutta liian pitkä kuitenkin. 11 tuntia on vähän liikaa. Ja vielä piti viettää vähän lisää aikaa toimistolla kirjoittamalla tämä ylös.

Katsellessani vanhoja valokuviani, on jännittävää huomata, kuinka siellä täällä on välähdyksiä tyylistä, joka on myöhemmissä kuvissa selkeänä. Siellä on kokeiluja, joista olen pitänyt, mutta joita en ole kuitenkaan julkaissut. Tavallaan "julkisen tyylin" lisäksi on ollut jonkinlainen underground-tyyli, toinen kehityshaara, joka on kehittynyt rauhassa ja tullut esiin vasta hiouduttuaan tarpeeksi. Enkä ole aina itsekään ollut varma pidänkö "uudentyyppisistä" kuvista vai en.

Kameran vaihtaminen digipokkarista järjestelmäkameraan (viimeisin kameranvaihdos) on selkeä vaihe henkilökohtaisessa kuvaamisen evoluutiossa. Sen jälkeen olen kuvannut avarakatseisemmin ja tyyli on monipuolistunut. Teknistä osaamistakin on tarttunut jossain vaiheessa mukaan, ikään kuin sivutuotteena. Olenhan minä sitäkin ihan tietoisestikin harjoitellut, mutta mielenkiintoisempaa on näkemyksen kehitys.

Alkuperäiset kuvausteemat, siis ne aiheet, joita kuvasin jo silloin kun aloitin kuvaamisen, ovat yhä vahvasti läsnä. Kuvaan rappioituneita asioita, luontoa, heijastuksia, taitteita, värisommitelmia, pintoja, muotoja, kontrasteja ja muita enimmäkseen visuaalisesti vaikuttavia asioita. Lasi, metalli, muovi tai vesi, sekoitettuna auringonvaloon, tekevät usein hienon kuvan, ja näin oli myös alussa.

Olen aikonut jo pitkään tehdä analyysia kuvaamisestani. Nyt se on aloitettu. Kaikki tämä päätyy vielä aikanaan C2162.comiin.

Uskon vahvasti, että saavuttaakseen päämääränsä, on vain tehtävä jotain, että sitä voi sitten muuttaa ja parantaa. Aloitetulla projektilla on paljon suurempi todennäköisyys valmistua kuin aloittamattomalla (uskomatonta, eikö?).

kai`shan Galtsupäiväkirjasta bongasin ja matkin:

Valkoinen Taikuri

Sinua kuvaavat sanat: lumous, ajattomuus ja herkkyys. Olethan ihastuttava Valkoinen Taikuri, Ajattomuuden voima. Myös kissamainen salaperäisyys, mediaalisuus, herkkätuntoisuus ja älykkyys ovat ominaisuuksiasi. Olet vertaansa vailla oleva ihmissuhdesiantuntija siitäkin huolimatta tai juuri siksi, että henkilökohtaiset suhteesi kertoisivat välillä aivan jostakin muusta. Ajattomuudessasi heittäytyessäsi elämän virtaan olet varmasti aika ajoin huomannut, miten asiat loksahtelevat paikoilleen kuin itsestään.


Spektrinen

Sinua ohjaava numero on yksitoista, vapautuksen spektrinen sointu. Kuten valon taittuminen tuo esiin spektrin kirkkaat värit, spektrinen sointu antaa sinulle hyvän erottelukyvyn. Se auttaa sinua laajentamaan näkökulmaa, hajottamaan asiat osiin ja sitä kautta erottamaan oleellisen epäoleellisesta. Yksitoista on vahvan itsenäisyyden numero, koska sinua ohjaa oma voimasi kaksinkertaisena. Tähän sointuun liittyy myös hyvä mahdollisuus oppia irtipäästämiseen, vapautumiseen oikealla hetkellä ja oikealla tavalla, luopumiseen hedelmällisen päämäärän hyväksi.

DIY: https://www.astro.fi/index.php?p=2&up=8

Kuten aika moni ashthrone-looginen kuvaelma, osa on mielestäni kohdillaan, osa ei.

Olen jo pitkään aikonut tehdä listaa "inspiraatiobiiseistä", eli sellaisista kappaleista, joista haluaisin ottaa mallia tehdessäni omaa musiikkiani. Tässä (vielä toistaiseksi) hyvin pieni otos niistä biiseistä, joista mielelläni ammentaisin.


22-Pistepirkko
- Waiting for the train

Apulanta
- Armo
- Ei tänään
- Hippo
- 007
- 009
- Noidanmetsästäjä

Apoptygma Berzerk
- Mercy kill
- Unicorn
- Lost in translation

Carpark North
- Run
- Heart of me

CMX
- Sielunvihollinen
- Punainen nro. 6

The Cranberries
- Electric blue

Pet Shop Boys
- Only the wind
- Being boring
- Delusions of grandeur
- DJ Culture
- Do I have to?
- Fugitive
- Left to my own devices
- Miracles
- Miserablism
- Minimal
- It couldn't happen here
- Dreaming of the Queen
- The Resurrectionist
- The Theatre
- That's my impression

Sara
- Lasken
- Liikun
- Kooma
- CCCP
- Huokaus
- Valkoinen
- Niin pystyisit auttamaan heidät pois tämän vihan keskeltä
- Pyyhit vuodet kasvoiltasi

Zen Café
- Huonot päiväsi
- Auto parkissa
- Älä tee
- Omituista

Neturan luotettava pöytäjälkapallovastustaja, Tuotantokopla, sai tänään tuta pöytäjalkapalloturnauksessa ankaran tappion. Netura päihitti vastustajansa kolmessa ottelussa neljästä.

Otteluiden aikana vuodatettiin litratolkulla veren ja hien tiheää seosta. Pelikentältä noudettiin loukkaantuneita pelaajia pois pikkuautolasteittain. Ensimmäiset kaksi ottelua voitettiin suhteellisen kivuttomasti verrattuna kahteen myöhempään, maalilukemat olivat ensimmäisessa ja toisessa ottelussa Neturan hyväksi 10-8, kolmannessa mentiin jatkoajalle, jolloin Netura teki kaksi ratkaisevaa maalia säälimättömästi heti jatkoajan alettua.

Neljäs ottelu näytti alkuun Tuotantokoplan voittomarssilta, mutta Netura nousi 5-0 -tilanteesta ensin tasalukemiin, jonka jälkeen Kopla tykitti kaksi lisämaalia. Netura pystyi tekemään vielä samaisen määrän maaleja, mutta siinä vaiheessa Tuotantokopla olikin jo ehtinyt kymmeneen maaliin. Turnaus päättyi kuitenkin Neturan voittoihin 3-1.