IRC-Galleria

Näin kummallista unta. Saattoi johtua siitä särkylääkkeestä jonka söin kolmelta yöllä.

Olin Harry Potter ja kunniavieraana jossakin suuressa tapahtumassa, taisi olla gaala. Asuimme hotellissa, jonka sadannessa kerroksessa juhlan piti tapahtua. Kun minä ja (ilmeisesti) managerini sekä Hermione Granger saavuimme juhlailtana juhlapaikalle, se oli tyhjä ja kuin pommin jäljiltä. Syytä juhlan peruuntumiseen en saanut selville. Johtui kuitenkin jotenkin minusta.
No, juhlan pitäjä, oikea iso kiho, oli masentunut, ja voivotteli salin kuntoa. Niinpä managerini alkoi taikuuden avulla korjata paikkaa, kun minä hoin Hermionelle "he shouldn't be doing this".

Päästyämme sieltä kotiin, joka erehdyttävästi muistutti omaani, syntyi Blaise Zabinin (jonka en tiennyt olevan mukana) kanssa kiistaa siitä kumpi nukkuu minun sängyssäni.

Muita mukavia yksityiskohtia joita unestani muistan:
• Hotellissa oli hissi, joka kulki vain kerroksien 1 ja 100 välillä. Oli mukavaa mennä sillä alas, sillä vauhti oli todella nopea.
• Ihmiset ajoivat pikkuautoilla.

Kaakaoni maistuu pahalta.

Mystinen asia tässä on tietysti se, ettei kaakao mitenkään VOI maistua pahalta.
Joten - kuinka tämä on mahdollista?

Ajatukseni hyrräävät ja aivosoluni käyvät ylikierroksilla. Jopa avaruuden laajuus on helpompaa ajateltavaa kuin tämä.
Kaakaossa ei ole mitään ylimääräistä, se on valmistettu juuri niin kuin sen aina valmistan. Maitokaan ei ollut huonoa.
En nyt oikein ymmärrä, mutta jotakin varsin kummallista ja mystistä tässä on.

Suunnitelmissani on viettää rento päivä. Ei koulua.

Heräsin omaksi ihmetyksekseni jo yhdeksältä. No, mikäs siinä.
Muutama tunti meni katsellessa shounen-ai/yaoi-animea. Aika tylsiä, aikaisemmin katsomani olivat parempia.
Ja vietin aikaani rauhallisesti katsellen elokuvaa (Pirates of the Caribbean) ja juoden teetä. Uusi Fun Light on muuten hyvää. Guava-sitruunaruoho.


Nyt pitäisi vielä keksiä mitä teen seuraavaksi. Voisin joko lukea jotakin mukavaa Potter-ficciä, tai sitten lähteä kävelylle. Siellä sataa hieman lunta.
Siitä mieleen muistuukin, että parvekkeen ovi on jäässä. Kirjaimellisesti. Karmeissa on jäätä alareunassa. Loistavaa. Juuri kun olisin halunnut mennä sinne katselemaan tyhjyyteen ja ajattelemaan syvällisiä ja vähemmän syvällisiä asioita.
No, annetaan olla. Voin vaihtoehtoisesti kuunnella Placeboa ja tuntea oloni masentuneeksi. Ei, tunnen oloni hyväksi. Sekavaksi. En osannut päättä että menenkö suihkuun vai en. Mietin asiaa puoli tuntia. En mennyt.



Nyt lähden kävelylle.

Täällä on niin kovin tylsää. Miten saada aika kulumaan?

Kahvitarjoilua on ollut jo, eikä Eskola ole vielä kertaakaan suuttunut meille. Loistavaa. En tosin itse hakenut kahvia. Ei se kuitenkaan olisi ollut hyvää. Kuten ei eilen juomani Nescafé Gold pikakahvikaan.

Eilenkin elin pelkästään 42 grammalla rusinoita, Daimilla ja 13 keksillä. Kekseistäkin söin vain muutaman. Ja nautin kaksi särkylääkettä (400). Loppuillasta oli kovin väsynyt, ja se saattoi johtua kolmesta eri syystä:
1. Nukuin lähes puoli päivää lähes putkeen.
2. Söin kaksi särkylääkettä jotka olivat vahvuudeltaan nelisatasia.
tai 3. FBI yritti saada yhteyttä Jupiterilaisiin minun aivoissani sijaitsevan salaisen lähettimen kautta.

Sitä se amisto teettää, tyhjentää mielen ja saa meidät alttiiksi oppimiselle. Olisin eilen ollut jopa valmis lukemaan ympäristötiedon kokeeseen, mutta se ei onnistunut ilman muistiinpanoja, jotka viisaana unohdin Hyvinkäälle. Mutta onneksi minulle aamulla sitten kerrottiin (kiitos Kimmo) ettei siihen tarvitse lukea, sillä tekisimme esseen nettiä apuna käyttäen. Kannattaisi ehkä joskus jopa kuunnella mitä opettaja sanoo.
Mutta kuka pystyy kuuntelemaan Annea, ilman että nukahtaa, tai pahimmassa tapauksessa aivosi ja silmäsi tekevät kerrankin yhteistyötä, kääntyvät sinun järkeäsi vatsaan ja muuntavat mielikuvasi ko. naishenkilöstä kynityksi smurffiksi surffaamassa Tyynenmeren aalloilla?
Kysynpähän vain.

Ehkä mieleni on vielä pelastettavissa. Ainakaan en ole kokeisiin lukenut yhtään sen enempää kuin yläasteellakaan - koealue kerran läpi, jos jaksaa.

Olen tässä alkanut ymmärtää, miten hohdokasta elämäni on.
Vietän aikani lukemalla kirjoja, katselemalla televisiota, surffailemalla netissä ja kirjoittamalla erittäin ala-arvoisia tekstejä. Runoja ja ficejä. Novellejakin joskus, tosin, siitä on aikaa. En enää osaa. Homoporno on varsin mukaansatempaavaa.

Olen viimeisen viikon aikana katsonut koneella animea nimeltä Naruto. Jaksoja tähän mennessä 169, mutta niistä en ole nähnyt 19:ää jaksoa, sillä niitä ei YouTube.comista ole löytynyt. Ja nyt alan turhautua.
Voisin odottelun lomassa katsoa jotakin toista animea.
Mutta sehän olisi sama pyhäinhäväistys, olisin petturi, häpeäksi Naruto-fanikannalle.



Tarja Halonen jatkaa nähtävästikin presidenttinä. Kolme hurraa-huutoa Conan O'Brienille.

Kaikkea sitä ehtiikin meidän elinaikanamme tapahtua.

Ensimmäinen naispresidentti, uusi vuosituhat, WTC:n tuhoutuminen, uudet eurorahat, Myyrmannin räjähdys (surmasi Suomen tuhoisimpana pommi-iskuna 7 ihmistä), Irakin sota, tsunami...
Ja jääkausi on tuloillaan. Tai maailmanloppu, mutta koska kukaan muu kuin minä ei pidä tätä vaihtoehtoa järkevänä tai mahdollisena muutenkaan, oletan jääkauden olevan todennäköisempi.

Niin, ja marsilaiset vierailivat ystäväni luona pari viikkoa sitten, mutta eivät sitten hakeneet minua mukaansa. Harmillista. Olisin mielelläni pumminut kyydin takaisin Jupiteriin, jossa sukulaisillani ja ystävilläni on jo varmastikin kova ikävä. He ovat muuten varsin mukavaa porukkaa, jupiterilaiset. Tulkaa toki joskus käymään. Olettaen että pääsen sinne itse vielä joskus.

Neljän tunnin shoppailureissu oli melko antoisa. Siellä oli kylmä.

Aloitimme kaverini (tämä sama jonka luona marsilaiset vierailivat) kanssa Tiimarista, josta mukaani tarttui 5 kpl mukeja, 4 kpl kippoja, kaksi vihkoa sekä pikkuruisia pastellinsävyisiä hakaneuloja. Seuraavaksi kävimme Rollsissa syömässä, ja siellä kestikin sitten melko kauan...
No, jatkoimme matkaamme kirjastoon (koska se oli lähimpänä ja meitä palelsi jo 50 metrin kävelyn jälkeen) josta lainasin itselleni Osmo Oksasen Suuren käsialakirjan sekä David V. Barrettin Grafologian. Aion perehtyä grafologiaan. Se on siis käsialan tutkimista, jos joku vähemmän sivistynyt ei sitä tiennyt.
Seuraavana matkasimme Anttilaan, josta kaappasin pienen julisteen sekä Christian Jacq'n kirjan Valon kivi, Nefer Vaitelias. Vaikuttaisi mielenkiintoiselta opukselta, ja hintaakin vain kaksi euroa. Ja ostin itselleni myös miesten kauluspaidan. Kaunis punainen. 8 euroa.
Sitten vein postiin kirjeen, joka oli osoitettu tälle samaiselle kaverilleni. Ja ei, en voinut antaa sitä hänelle siinä samalla. Periaatekysymys.
Tämän jälkeen siirryimme Suomalaiseen kirjakauppaan, josta en itse ostanut mitään.
No, matkamme lopuksi riensimme Euromarketin Euro Café -kahvilaan ja joimme kupilliset kaakaota. Mukavasti aika kului siinä jutellessa, ja menimme vielä hetkeksi haistelemaan hajusteita, kun odottelimme kyytiä takaisin päin. David Beckhamin miestenhajuste muuten oli mukava. Kelpaisi minullekin, vinkki vinkkinä. Taisi olla Instinct nimeltään. Myös se Ferrarin hajuste oli melko hyvä.


Miksi ihmeessä sinä tätä vielä luet?