IRC-Galleria

Mansku Marathonista tuli kultaa, eli kierrettiin 11baaria + hese + jatkobaari.

Krapula oli silti minimaalinen, joten seuraavana aamuna kouluun esitelmää pitämään :-D

Puolet luokasta olikin jäänyt sairaspäivää viettämään, mikä oli kyllä arvattavissa, joten tuli sitten plussaa opelta :-)

Otin puolittaiseksi tavaksi herätä aamulla niin aikaisin että kerkiää teen hauduttaa ja juoda :-) Toistaiseksi virkistänyt ihmeellisesti päivää, tosin hiukan enempi unikin aiempaan verrattuna lienee helpottanut asiaa.

Hämäriä käsityksiä täällä kameran käytöstä; kun ollaan juomassa ei kameraa saisi missään nimessä pitää mukana :-D Silloinhan ne parhaat kuvat juuri otetaan. Ihmiset ovat kyllä liian itsetietoisia (aivan kuin en itse siihen syyllistyisi :-D).

Karmea jakso, kuluttavaa kun koko ajan ryhmätöitä, vaikka ne pieniä ovatkin.

Eilen en edes jaksanut nousta sängystä portugalin tunnille, harmittaa. Oli pakko nukkua päiväunet.

Eli makoilua, telkkua, väsymystä, ahdistusta, apatiaa, painon tarkkailua, jne aika pitkälti.

Makaroonia vain tekee mieli mutta kanafile pitäisi syödä alta pois. Julmaa tämä elämä.

Aika ennen joulua tulee vielä olemaan kidutusta. Liikaa menoja ja vetoa joka suuntaan.


Yours,

Calimaratoonari

Tänään heräsin hulluuteen.

Suu oli selässä ja nenä korvassa. Auringon mustuus himmensi silmiäni. Saviruukun sirpaleet olivat kadonneet sängystäni, vaikka olisin vielä halunnut kieriä niissä.

Televisiossa ruttunaamainen apina julisti messiaanista sanomaa. Nimi ruudussa väitti sen olevan George W. Bush. Harmaat lihavat hiiret tuijottivat ympärillä nappisilmillään jotka heijastivat peilin lailla.

Olin sekaisin ja märkä kuin pieni orava suoraan pyykkikoneesta.



-Onneton orava

Ah. Kuumetta tasaisesti jo neljättä päivää 37 asteen pinnassa. Toinen päivä poissa koulusta. Huomenna on pakko mennä, kuumetta tai ei, mutta pitänee vain tunkea buranaa naamaan jos ei muu auta.

Portugalin kurssinkin joudun jättämään tältä päivältä väliin :-(

Kurkku ei sentään enää ole kipeä, eikä nenäkään juuri vuoda.

So long,

Sicko

Päässä humisee.

Vähän lämpöä ja kurkku/nenä/korvat ihan tukossa.

Kouluun pitäisi silti huomenna mennä.

Jos nyt kovasti kuume nousee niin pitää ehkä jotenkin yrittää setviä että voi kotiin jäädä.

Olisi vain aika tärkeä tunti huomenna.

Koulujuttujakin pitäisi tehdä ja siivota, mutta on sairas olo.

The Osbournes jaksaa aina naurattaa.

Orpo olo. Yksinäistä.

-Me

Mallikoulu alkoi taas. Pidän kovasti siitä Heidistä :-)

Idolskin olisi näemmä taas tulossa uusintakierrokselle. Vieläköhän sitä kehtaisi mennä itsensä nolaamaan. Osaan kyllä laulaa (*yrittää kovasti vakuuttaa*), mutta kun suu pitää avata jonkun muun edessä, menen vain niin totaalisen lukkoon joskus.

Lisäksi se on niin kuluttavaa kun ensin jonotetaan monta tuntia ulkona ennenkuin edes päästään sisään, ja jos et siellä ihan ensimmäisten joukossa ole, saat koko päivän jännittää ja odottaa. Ja vaikka jossain vaiheessa äänen auki saisikin, kun on joutunut heräämään joskus aamuyöstä, niin se kerkiää siinä monen tunnin odottelun/lauleskelun aikana jo kulua puhki, tai viimeistään siinä vaiheessa kun pääsee jonnekkin tunkkaiseen kellariin esiintymään jonkun helkatin esiraadin edessä.

Lisäksi aika lyhyt varoaika näin kiireen keskellä. Koulussa jumalattoman paljon tekemistä. Vaikiaa. Törkeän paljon ryhmätöitä.

Kimmo-Viljami (ks.edellinen kirjoitus) on saanut jo kaksi keskikokoista paprikaa, jotka alkavat jo nätisti väriäkin saada. Lisäksi yhdestä kukasta tuli sormenpäänkokoinen paprika, joka ei toistaiseksi ole mihinkään lähtenyt kasvamaan, ehkä se kapasiteetti menee niiden kahden isomman ylläpitämiseen. Mutta olen kovin ylpeä pikku Kimmostani :-D

Tyhjä olo, jotenkin jälleen.

Mozzarellatikkuja ja hyvää punaviiniä tekee mieli.


<3 Calima

Miä piäsin lopultakin kouluun, Haaga instituuttiin siis, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa lukemaan. Blaah.

Kiinnostaisi tehdä kyllä niin kaikkea muuta taas vaan, mutta toisaalta kiva kuitenkin kouluunkin mennä...jännättää tosin että miten siellä pärjää (tutustuuko siellä keneenkään, kun on tälläinen hermoileva nyypiö).

Löysin kirpparilta uuden parhaan ystäväni, Kimmo-Viljami Paprikan. Se vaatii vettä useaan otteeseen päivässä ollessaan ulkona, ja säikyttelee miuta välillä roikottamalla lehtiään huolestuttavasti. Tällä hetkellä näyttää kyllä oikein pirteältä, ehkä niitä paprikoitakin vielä pari saadaan. En vain tajunnut kysyä myyjältä että minkä värisiä.

Kimmo-Viljami oli myös mukanamme Linnajazzissa, ja taisi vähän stressaantua kaikesta ympäriinsä kanniskelusta, vaikka itse konsertti olikin oikein mukava.

Malliksi olen taas menossa, vaikka rahaa ei olekaan luvassa, saan vain omistusoikeuden itsestäni aiemmin tehtyyn maalaukseen.

Semmosta.

public class Hei {
public static void main(String[] args) {
System.out.println("Arrivederci! <3 Calima");
}
}

Keskusteluja banaaninkuoren syvimmästä olemuksesta.

Pienen pieniä pörröisiä sorsanpoikasia, ja vähän isompia repimässä leipää kädestä ja kompuroimassa pehmoisine, kylmine höyhenineen suloisesti jalkojen yli.

Mansikoita ja vaniljajäätelöä, mansikoita ja vaniljajäätelöä, mansikoita ja vaniljajäätelöä, ja hassu 70-luvun leffa.

Elfquest is Elfquest is Elfquest is great.

Linnanpihan nurmikolla aurinko työnsi varjoa liian nopeaan. Sorsat seurasivat toiveikkaasti jonona perässä.

Juna lähtee itään in one hour.

Pehmeitä kosketuksia ja ajatuksia.



Je t'embrasse,

Calima elen

Sinä, joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.
Siis vain yhdellä ( ! ), ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut ajattelevat...

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.

Budapest tuli ja meni ja kivaa oli, joskin melko harmaata. Opn ehkä kolme sanaa unkariakin (mikä on aika tarpeellista siellä kun paljon kukaan ei enkkulaa puhu).

Löydettiin ihana hotelli jossa yövyttiin kolme viimeistä yötä ja tuijotettiin taitoluistelua telkusta ja litkittiin viiniä:

http://www.danubiushotels.com/en/budapest-hotels/hotel-budapest

Keskustassa oli myös aivan ihana teehuone kellaritasossa, sellainen vähän opiumluolan näköinen/tuntuinen missä istuttiin lattialla tyynyillä. Sellainen olisi kiva olla Suomessakin, tai itseasiassa, olisi hienoa perustaa sellainen itse.

Ja kaakaotalosta sai ihanaa chilikaakaota (sellaista kuin sulatettua suklaata), joskin turhan tulista.

Haluaisin mennä joskus keväällä/kesällä uudestaan, olisi ehkä vähän väriäkin (vihreää) kaupungissa, ja lämmintä, ja hieman enemmän motivaatiota kierrellä eri paikoissa :-)

Kösönöm,

miumau