IRC-Galleria

Hola !Sunnuntai 18.05.2008 22:20

Oltii mökil vkl ja löyty vihko mis on tarinoit mitä oon kirjottanu vuosilt nakki ja haarukka.

1.
Olipa kerran tyttö, joka teki ihmeitä. Kerran tyttö söi kengän elävältä. Kolme päivää taakse hän leikki Ackson mania. Kerran hännen äitinsä kysyi:"etkö voi tehdä mitään muuta kuin leikkiä Ackson mania". Kerran poliisi pidätti tytön. Kerran tyttö söi 1000 kärpästä. Kärpänen nieli tytön. Kerran poika heitti tyttöä kivellä. Tyttö alkoi itkeä. Hän juoksi äitinsä syliin. Äiti sanoi:"Mikä sinun on?" Äiti oli tyhmä. ARvaa miksi äiti oli tyhmä. Sitetn tyttö alkoi taas pillittää. Tyttö itki ja itki. Sitten tuli sama poika joka heitti häntä kivillä. Tiedätkö miksi tyttö alkoi taas itkeä. Tyttö itki ja itki. Sitten tuli sama poika joka heitti häntä kivillä. Kuka on tuo tyttö ja MIKSI hän itki??!?? Tyttö alkoi taas itkeä ja niin kovaa kuin jaksoi. Sama poika tuli taas heittämään häntä kivillä ympäri ämpäri. Mutta kuka tuo poika oli? Sitten poika ja tyttö rakastuivat. Lokki lensi taivaalla. Sitten loppu.

2. Kauhutarina! (Ei heikkohermoisille,tää on oikeesti _tosi_ pelottava)

Päijänteen aaveet
Esinäytös: "Oli vuosi 1822. Suuri purjelaiva purjehti Jyväskylästä Lahteen. Myrsky yllätti heidät ja he törmäsivät suureen kallioseinämään Rappukallioon. Laiva upposi heti ja miehistöstä vain kaksi selvisi lähimpiin saariin, mutta menehtyivät sinne nälkään. Laiva upposi 20.5.1822 myrskyssä, mutta jotkut ovat nähneet usvassa laivan ja miehistön aaveet. Jokainen joka oli nähnyt laivan tai miehistön jäsenen ei ollut koskaan palannut takaisin rantaan."

"Olipas pelottava juttu." Sanoi Jari. "Mutta se on totta, tää on aito päiväkirja," sanoi Salli. "Me eletään vuotta 2003 , eikä 1800-lukua. Noi on vaa juttui." Sanoi Panu tyynesti. He ovat juuri rannalla,kun aallot olivat tuoneet vanhan päiväkirjan rantaan. Salli luki sen, kaikki kuuntelivat, paitsi Susa hän otti aurinkoa. "Ne ilmestyvät tämän mukaan joka 20.5. ja se on tänään," Salli sanoi ja pyyhki silmälasejaan. "Justjoo." Jari sanoi ja hyppäs veteen. Ranta oli kivinen ja melko heti alkoi äkkisyvä. "Tuu uimaa Susa ja muutkin", se sano ja sukelsi. Susa oli ainoo kuka meni. Muut tutkivat kirjaa. Kun Susa sukelsi ja etsi hienoja kiviä,kun hän kuuli veden altä syvältä "apua,apua" joka sanoi ja lähestyi koko ajan. Susa katsoi syvälle ja näki hohtavan naaman, joka lähestyi häntä sanoen:"apua,auttakaa", Susa nousi äkkiä vedestä ja nousi laiturille. "J-joku oli veden alla ja s-sa-sanoi a-a-apua" Susa änkytti.
"Olet varmaan saanut auringonpistoksen, ei aaveita ole olemassa." sanoi Salli vähän peloissaan. Susa istui penkillä huovan alla. Yhtäkkiä Ensio huudahti:"Missä Jari on?" "Eikö hän ollut uimassa?" Panu kysyi. Kaikki etsivät ja huutelivat Jaria. Lopulta he katsoivat laiturin päästä veteen. "Hän on tuolla. Hän vei Jarin." Susa sanoi hiljaa. Kaikki tiirailivat veteen, mutta mitään ei näkynyt. He päättivät lähteä mökille syömään. He olivat portaiden puolessa välissä,jotka veivät saunaan ja mökille. "Ensio,tule nyt!" Salli huusi. Ensio katsoi veteen ja tipahti veteen. "Ensio,Ensio!" Salli huusi ja syöksyi laiturille. Ension pää näkyi pinnalla. "Salli, auta" hän sanoi. "Tartu tassuun." Salli sanoi. "En yletä. Joku vetää minua jalasta" Ensio kiljui. Muut olivat myös tulleet laiturille. "Ensio", Salli huusi, mutta hän oli veden alla. "Hän vei Jarin ja Ension Rappukalliolle." Susa sanoi aavemaisesti. "Minä.." Susa oli sanomassa ja pyörtyi. Panu otti hänet kiinni ja laski laiturille. "Mitä me nyt tehdää?" Panu kysyi ja Susa heräsi. "Aii, päätäni särkee. Missä Jari ja Ensio ovat? Ainiin, he hukkuivat".
"Parasta nukkua saunalla, nousee myrsky." He olivat saunalla, mutta menivät mökkiin nukkumaan kun myrsky laantui. Susa heräsi yöllä ja herätti muut "Kuunnelkaa". Järvellä oli n. 5 m korkeat aallot. Rantaa kohti suunnisti laiva, joka loisit aavemaisesti. He katsoivat kun se läheni ja menivät laiturille katsomaan. Oli sankka sumu. "Katsokaa Ensio ja Jari!" Panu huudahti. Jari roikkui laivan oikealla puolella kaulastaan köyden varassa ja Ensio toisella puolella. He perääntyivät. Laiva lipui hiljaa vaikka oli kova myrsky. Kun laiva oli laiturin luona se jatkoi eteenpäin tuloaan se lipui saaren läpi ja samassa laituri irtosi ja kaikki tippuivat veteen. He huusivat apua. Kuului ilkeää naurua ja jopku sanoi laivasto:"Ensi vuonna uudet uhrit,ette ikinä selviä. oli kiva tavata. Minä olen James Kilar Waler ja tämä on laivani. Hyvästi, hah hah." luurankoaave sanoi. Sumu hälveni ja järvi tyyntyi. Huutoa ei enä kuulunut.

Pistäkää paremmaks :D

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.