Olen kadottanut itseni tosissani taas muutamaksi päiväksi ja se on kyllä aina ikävää :(
Löytäminen vie aikaa ja paljon vaivaa,mutta se tavallaan palkitsee seikkailuidensa ja jännityksen kautta. Ette kyllä ikinä usko minkälaisten seikkailuiden ja vaikeuksien kautta pääsin perille ja löysin taas itseni! kuljin ainakin läpi tulen ja jään yli tähtiratojen ja plasmansiirtojännite reaktorin virrankin loppuessa eivät keinot loppuneet... Kävimme traitlonian tähtikunnan nimettömässä naapuri tähdistössä poistamassa ylimääräiset veron alennus kupongit, mutta saimme takaisin kuitenkin paljon parempaa jonka jälkeen emme taaskaan varmaan muistaneet muutamasta viikosta mitään...
( siellä ajattomassa ajassa kun kuljetaan neutroninlatausuraanikidereaktorimoottorikulkimella eli toisin sanoen nutilla niin aika ei ole merkityksellinen kuten nytkin on oikeasti mennyt vain pari päivää noin kolmen kuukauden sijaan.)
Lopulta kuitenkin löysimme kuin löysimmekin etsimämme ja palasimme takaisin, enkä nyt välttämättä ihan heti tahdo käydä siellä uudestaan mutta katsotaan ehkä jonain päivänä. Ps. Klodixtronin kuningatar käski välittää kaikille tutuille terveisiä...
Uusimmat blogimerkinnät
- kadotus 27.07.
- plögö 03.04.
- menetys tai saavutus saatu menestys ja ... 28.01.
- No aihe nyt on hakuses.. 06.11.
- Surunpilaajat 26.10.
- kesä 18.10.
- ihan ku yks kaks 06.10.
- piisi 10.06.
- Ja taas kaunis päiväkirjani... 03.06.
- Hälläkö väliä? 28.09.