Mä ajattelen koko ajan vaan teitä ystävät
ehta aitoo yhteistyötä.
Uusimmat blogimerkinnät
- kadotus 27.07.
- plögö 03.04.
- menetys tai saavutus saatu menestys ja ... 28.01.
- No aihe nyt on hakuses.. 06.11.
- Surunpilaajat 26.10.
- kesä 18.10.
- ihan ku yks kaks 06.10.
- piisi 10.06.
- Ja taas kaunis päiväkirjani... 03.06.
- Hälläkö väliä? 28.09.
Blogimerkintä
SurunpilaajatMaanantai 26.10.2009 06:05
Kävelimme synkkinä pitkin tietä, Siinä meni turhantärkeä ja mitäänsanomaton vieritysten... Mihin sellainen mukamjas johtaa kun pienokaiset viedään emoltaan juuri kriittisellä hetkellä niin etteivät ne selviä sitten niin millään ilveellä! Tuska sisälläni on todellinen ja suru ja ikävä puristavat jokaisen valoisen muiston hetken lämpimässä vieritysten toistemme kanssa symbioosissa eläen... No se on nyt riistetty ja mennyttä aikaa minulle eli on käännettävä uusi lehti taas elämän kirjassa ja repiä itseltäni jotain oleellista pois ja jatkaa taas kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Eihän se elämä pettymyksen mukana saa kaatua! Mutta mitkä ovat vaihtoehdot?? Niitä EI pahemmin jaella PERKEKLE!!!