IRC-Galleria

Heräsin tänään ihan vitun oudoissa fiiliksissä. Venlafaxin jäänyt kahtena päivänä ottamatta ja pää tuntuu jotenkin puutuneelta ja kaukaiselta.
Aina kun liikahtaa, tulee sellanen sykähtelevä huimaus. Hikoiluttaa aika häijysti.

Istun keittiössä juomassa aamukahveja, tuli vähän kiirus kun mulla ei oo itellä maitoa, ja justiin ku olin laittamassa luomumaitoa kahviini, katoin ikkunasta että äitipuoli tuli ruokatunnille.
Se on kyllä aika jännä, että me ei enää ees moikata toisiamme, ainoa keskustelu koostuu siitä kun se valittaa mulle jostain, ja mä puolustaudun.
Nyt se koluuttelee tuossa roskista aika merkitsevästi.
Päivän keskustelun avaus:
-Pese sitte noi nuudelin jämät.
-Mmh.

Oikeastaan tämä puhumattomuus on ihan mukavaa, ei mulla ainakaan oo sille enää mitään sanottavaa.
Fyysisestä paskasta olosta huolimatta on ollu oikeastaan ihan mukava päivän alku. Näin jännää unta ja jatkoin sitä vielä hereillä, mielikuvitusleikkinä.
Ärsyttää kyllä olla näin perse auki.
Meinasin paistaa viimeset kananmunani, mutta ne oli pilalla. Ja uusiin ei oo varaa.
Olisin syöny nuudeleita, mutta noi Pirkka-merkkiset oli niin järkyttävää paskaa että jätin sikseen.
Ehkä en oo vielä riittävän nälissäni. No, onneks mulla on vielä riisiä.
Ja mama-nuudeleita.
Ainoat varsinaiset ongelmat on koiranruoka, maito ja tupakki.
Hävettää kyllä aina pummia rahaa muilta. Olis ehkä niinkun heaven ettei tarttis enää ikään tehä sitä.
Jotenki ihan vitun nöyryyttävää olla näin riippuvainen kaikista.
Jaah, jos sitä menis tupakille.