IRC-Galleria

Ajatella, että suunilleen viikko ja saan oman pienen vauvani...minun Donnan...oih.
Eilen käytiin katsomassa niitä ja kuinka suloisia ne olivatkaan. Harmittaa vain, että pennut olivat juuri touhunneet hulluina, niin Donna ei jaksanut muuta kuin nukkua mun sylissä...Olis jo torstai kun käymme uudestaan katsomassa pikkuisia. Pitää käydä ekstrassa katsomassa sitä pentu pantaa ja valjaita :D
Viime yön unetkin olivat mitä olivat...heräsin aamulla jo puol kahdeksan ja tiesit, että saisin periaatteessa nukkua vaikka kuinka pitkään, mutta en minä voinut. Ajatukset pyörivät vain siinä pikkuisessa, joka tulee elämääni pysyvästi noin viikon kuluttua...koira, joka tulee aina olemaan lähellä sydäntäni. Niinkuin Ariel tulee olemaan, vaikka hän onkin poissa. Ikävä häntäkin, vaikka hänen kuolemasta onkin yli vuosi, mutta tuskin kukaan voi unohtaa koskaan omaa koiraansa, vaikka tämän kuolemasta olisi kymmeniä vuosia. Ja ihminen kuin minä, niin kaikki rakastettavat eläimet, ihmiset pysyvät aina sydämmessäni <3