Tästä viikosta tulee rankka. Taitaa aikalailla tän viikon työpäivät käydä lähemmäs sitä 10 tuntia. Täytyis nimittäin saada kaikki hommat tehtyä perjantaiks, ja tuntu ettei tänää ne kasat mihinkää vähentyn, päinvastoin.
Että mä en muuten ymmärrä kissa-ihmisiä ja niiden vouhotusta. Kissoja, kissoja, kissoja ja vielä kerran kissoja. Ne on vaa yksinkertasesti aivan pimeitä! Ei koira-ihmisetkää puhu niistä aivan taukoamatta. No, se siitä.
En siedä myöskään ihmisiä joilla on aivan ylitsevuotavia juttuja/tekstejä koko ajan. Okei, ymmärrän jos on rakastunut/ihastunut, mut ei siitä tarvi koko aika lässyttää. Oikeesti, muistakaa että ne ystävät pysyy aina, mut ei niin kovin varmasti se mies. No, mikäs minä olen sanomaan, mutta niin se vaan on. Ärsyttää vaa niin kuinka ihmiset menettää oman identiteettinsä ja halunsa tehdä omiaki juttuja, ku löytävät jonku riippakiven lahkeeseen. Voi hyvä luoja sentään! Se on turha sit tulla perkele itkemää. Minä en ainaka luovu mistään!
Ei kai tässä muu auta ku alkaa valmistautua taas huomiseen työpäivään, että kiva ku on vapaa-aikaa se joku kolmisen tuntii päivästä, hiphei!