IRC-Galleria

Dumbon lentokone laskeutui suomeen 19.5.09. Kaikki on mennyt hienosti, poika on viennyt sydämmeni! Vielä lopullinen nimi puuttuu,... :)

Meille tulee touko-kesäkuussa uusi perheenjäsen, pikku haukkunen! Sitä innolla odotellessa.... :)

Yleisvaikutelma:
Yleisesti koiran tulisi näyttää koiralta, ainakin pääpiirteittäin.
Joskus sekarotuinen koira voi muistuttaa myös jotakin muuta eläintä, mutta jos sekarotuisesta koirasta kuitenkin näkee, että se ON koira, niin se riittää.

Luonne:
No sitä saa olla vähän, tai paljon.

Pää:
Sekarotuisella tulisi olla pää, etupää, sekä takapää. Tämä helpottaa ruoan kulkua elimistössä huomattavasti.
Etupään tulisi sijaita edessä ja takapään takana. Pään sijoitus on loistava mikäli se sijoittuu etupäähän.

Kuono:
Kuono on sekarotuisella koiralla koiran päässä kiinni. Kuonon tulisi olla sen mallinen ja kokoinen, että se mahtuu ruokakippoon. Mikäli ei mahdu, kannattaa ostaa vähän isompi kippo.

Posket:
Niitä tulisi olla kaksi. Yksi kuonon kummallakin puolella. Poskien olemassaolo vähentää kuolan tippumista maahan ja ihmisten päälle, mutta ei välttämättä silti kokonaan estä sitä.

Hampaat:
Niiden kuuluu sijaita koiran suussa. Jos koira kykenee syömään, on hampaita riittävästi ja niiden sijainti on hyvä. Hampaita ei saisi käyttää huonekalujen puremiseen ja repimiseen. Jos edellämainitulla tavalla kuitenkin pääsee tapahtumaan, ei se hylkäävä virhe ole.

Kieli:
Kielen tulisi olla sen kokoinen, että kun kuonon laittaa kiinni, kieli mahtuu suuhun, eikä jää hampaidenväliin, roikkumaan ulkopuolelle. Tämä siksi, että hampaiden väliin jäävä kieli saattaa aiheuttaa kipua. Kielen pitäisi olla kuitenkin riittävän pitkä, jotta sillä saa juotua vettä.

Silmät:
Jos sekarotuisella koiralla on silmät, niin sen on helpompi katsella kaikkea. Tästä syystä olisi hyvä, jos koiralla silmätkin olisi.

Korvat:
Korvia tulisi sekarotuisella koiralla olla kaksi, mutta jos toinen niistä puuttuu, niin ei se kyllä haittaa. Yhdelläkin korvalla kuulee todella hyvin. Sekarotuisen koiran kuulo on välillä muutoinkin aika valikoiva, joten käytännössä sen toisen korvan puuttuminen ei haittaa yhtään. Tosin jos on vain se yksi korva ja se päättää kuulla valikoivasti, niin silloin saattaa omistaja toivoa, että se toinenkin korva koiralla olisi.

Nenä:
No nenää taas sekarotuinen koira tarvitsee aika paljon. Nenän pitäisi olla kuonon kärjessä, mutta voi se vähän siinä sivullakin olla.

Kaula:
Kaulan sijoitus mielellään pään ja rungon välissä, siellä etupäässä, josta jo mainittiinkin. Kaulassa kuuluu olla panta (valjaatkin tosin hyväksytään) kun ollaan lenkillä.

Runko:
Se on aika tärkeä, koska siihen kiinnittyy kaula, jalat ja häntä. Eli se ei saa puuttua.

Jalat:
4 jalkaa tulisi olla, tosin kuvista ollaan ihan nähty 3-jalkaisiakin sekarotuisia, joten kyllä me nekin hyväksytään. Jalkojen ei tulisi kuitenkaan olla niin lyhyet, että rintakehä laahaa maata koiran kävellessä.

Tassut:
Riittää, että tassuissa on muutama varvas ja kynsi. Näiden avulla koiran on helpompi kaivaa, joten niitä pitäisi muutama olla.

Häntä:
Hännän pituus 1cm-100cm, koska pennuilla on ihan lyhyt häntä ja isoilla aikuisilla voi olla todella pitkä häntä. Suotavaa olisi, ettei hännän pituus ylitä 100cm, koska silloin koira voi kompastua siihen. Mikäli koiran häntä on yli 100cm, sekin hyväksytään, jos koira sitten ihan oikeasti ei siihen kompastu.

Karvapeite:
Kuten nimi kertoo, tulisi sekarotuisella koiralla olla karvaa, joka peittää. Karvaa tulisi olla mielellään jokapuolella. Ei haittaa, jos sitä on esim hännässä enemmän, kuin päässä. Silmien edessä sitä ei tulisi olla kamalasti, jotta koiran olisi helpompi nähdä eteensä. Tosin tähän on kyllä muutama juju tiedossa. Nimittäin ne karvat silmiltä voi joko sitoa pompulalla, tai leikata lyhyemmiksi.

Liikkeet:
Juoksu ja kävely (kävelykään ei pakollinen) riittää.

Hyylkäävät virheet:
Jos koiralta puuttuu se runko, jonka kerrottiin tuolla aiemmin olevan todella tärkeä. Tai jos koiran isi ja äiti on samanrotusia

<<<

tää varmisti että minka on varmasti seropi, epäilijöistä huolimatta :D

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

Siili

* Erinaceus europaeus
* Pituus: 20 - 30 cm, häntä 2 - 4 cm
* Paino: 300 - 1300 g
* Elinikä: 4 - 6 vuotta


"Olet siili! Herätät muissa sympatioita, vaikka sinulla onkin joitain outoja tapoja. Viihdyt mieluiten yksin ja hemmottelet itseäsi hyvällä ruoalla."
<<<<
Tarkkaavaiset siilit haistelevat ja kuuntelevat jatkuvasti ympäristöään. Piikkipallon ruokalistalle kuuluvat muun muassa etanat ja madot, mutta siili ei kuitenkaan tapa käärmeitä tai syö pikkulintujen munia niin usein, kuin mitä ennen on uskottu. Siilit saattavat öisin liikkua ruokaa etsiessään muutaman kymmenen hehtaarin alueella. Ruokaa santsataan erityisesti talven horrosta varten.

Siilien kosioretket alkavat viimeistään toukokuussa. Naaraan löydettyään tuhiseva urossiili saa suostutella sitä paritteluun pitkään, mutta lopulta sinnikäs yrittäminen palkitaan. Piikikkään lemmensession seurauksena siiliemo synnyttää 4 - 5 poikasta heinäpesään.

Siili on luonteeltaan yksineläjä, vaikka parikymmentäkin siiliä voi käydä samalla ihmisen laittamalla ruokakupilla. Siilillä on kuitenkin eräs omituinen tapa: se voi erittää suuren määrän sylkivaahtoa syötyään jotain ravinnoksi kelpaamatonta. Vaahdon siili levittää selkäpiikkiensä päälle kielensä avulla ja ruumistaan puistattamalla. Syytä käytökseen ei tiedetä.

<<<<<
muuten ihan hyvä mutten halua koskaan olla yksin :)

Olen hieman myöhässä, mutta haluan kertoa viime viikostani. Se oli nimittäin todella jännä, ja siitä on todisteitakin (kunhan mami saisi todisteet laitettua :). Alkuviikosta minusta tuli virallisesti iso tyttö, sillä juoksuni alkoivat! ei se kyllä varmaan ollut ensimmäinen kerta, mutta täällä uudessa kodissa sitä oltiin odoteltu. sain myös maailman söpöimmät housut ! olen vain hieman tuhma ja "unohdan" ne piiloihin.

Mutta se oli pikkujuttu verrattuna siihen että kaverini tuli Jämsään! Ensinmäistä ketaa meille tuli koiravieraita , nimittäin ennenkin mainittu ystäväni mötkö :) sain nähdä mötköä kolmena päivänä, ja meillä oli superkivaa! pääsimme hyppimään metsään ja leikimme myös kotona. kun keskiviikkona mötkö lähti, päätin kapinoida ja mököttää koko päivän! (kyllä minua ehkä hieman nukuttikin:)

nyt voin vaan odottaa ensi kertaa :) tällä kertaa tuli myös kuvia todisteeksi.

On ihanaa kun lumet sulaa :) Pääsee juoksemaan pellolle, kävelemään metsään , kaivamaan kuoppia ja pulikoimaan mutakuopissa! (emäntä saattaa tästä olla erimieltä, mutta kun se on niiiiin kivaa:) Olen kovin söpö kun tulen pomppimaan äitin luo mutatassuineni ja -kuonoineni. Voi kun emäntä muistasi joskus ottaa kameran niin saisin söpöjä todisteita reissuistani!

Eilen kyllä olin hieman tuhma. Olimme taas mummulassa leikkimässä mamin kanssa, kunnes vapauden tuoksu osui nenääni. Kiilasin mamini kumoon (no ei ihan mutta melkein :D) ja kirmasin metsikköön. Juoksin ja juoksin kunnes muistin että jotain jäi. Piti äkkiä tehdä käännös ja siellähän se mami oli heristämässä nyrkkiä :D no ei, oli se tyytyväinen kun päätin tulla takaisin. Pakkohan se oli, kuka minua sitten rapsuttaisi ja antaisi ruokaa :O

Yritän olla jatkossa vähän kiltinpi 0:)

Lähdettiin Minkan kanssa Tampereelle reissuun jossa odotti hullukoer-Mötkö. Minka ja Mötkö sekosivat ja riehuivat koko päivän :D Yö meni myös häslätessä (Tanjaki sai osansa Minkan sekoilusta). Seuraavana päivänä Minka ja Mötkö lähti retkelle koer-puistoon ja voi että siel oli kivaa :) Minkakin osasi olla kiltisti, vain yhdelle koiralle piti vähä ärähtää (aidan toiselle puolelle), mutta sitten äiti suuttui niin sitten piti olla kiltisti. Rapaisina mutta onnellisina mentiin Mötkölle vielä unille, syömään ja lenkille. Sitten olikin aika mennä kotiin ja jättää Mötkö ja sen sekoilut taakse! (tosin Minka on kyllä ihan samanlainen :D)

Vois!