IRC-Galleria

Oli pikkasen hauskaa kannuksessa siellä sai uusia ystäviä ja tehtiin kaikkee yli kivaa mitä ei aina pääse kokemaan. Perjantaina oli kaiken moisia leikkejä joiden puitteissa pääsi tutustuun muihin paremmin.Lauantaina vejettiin hiihtohaikki joka oli aika siisti juttu siellä mentiin dyrsten, miljan ja jaalan kans pitkin mettiä eikä ees eksytty (no ei tietenkää)mut mentiin umpihankia vaikka viienkymmenen metrin päässä ois menny valmis latu jota pitkin muut meni mut muut ei päässyt kokemaan samaa mitä me :p ja sen kruunasi ku päästiin saunaan eikä tarvinnu jäähä sinne pakkaseen nukkumaan ja muutenki siellä oli niin kova tuuli että laavu just pysy koossa mut sitten ihanat kouluttujat sanoi että on kaksi vaihtoehtoa joko jäähä sinne tai mennä jylhään jossa lämmin sauna oottaa no kaikki meni tietenki jylhää ja saunaan. Sitte siellä jopa oli kliniikka jonne sai mennä ne joilla ei ollut partio nimeä ja itse tietenkin kävin siellä ja sain niemen jota en kaikille kerro ja sen jokainen tulee joskus kuulemaan. Pikkasen jäi ikävä kaikkia mut onneksi on toka osa veilä eessä päin. :D

Miks en sua koskaan saa? Aina kun näen sinut henkeni salpautuu mutta sekin tapahtuu niin harvoin…Aina kun ajattelen sinua pieni, onnellinen hymy nousee kasvoilleni...
Kun kuulen äänesi mykistyn, enkä saa sanoja ulos suustani ja punotus nousee kasvoilleni.. hymysi jää aina mieleeni…
Jos saisin päättää, syöksyisin syliisi, vaikka sekin on mahdotonta...
Sinun huulesi ovat kuin vasta poimitut mansikat. Sinun silmäsi ovat kuin kirkkaan taivaan siniset jotka mieleeni jää ikuisesti..



on niin ikävä että tekisin mitä vain että pääsisin sinut näkemään....

Mies on kuin paperi jonka voi rypistää ja heittää roskiin tai polttaa tai kenties repiä...
Sen voi vaihtaa ja tehdä kaikki nämä uudeleen.. miksi näin??

Mikset ota minua edes hetkeksi syliisi.. Mikset voi edes kerran antaa minun vain olla siinä... Miksi minun on pakko olla yksin, miksi minun on oltava minä.. Miksi sinun piti koskaan unohtaa minut.. Miksi tässä täytyy käydä näin.. Mikset voi vain uskoa sitä... Minä en tahdo tätä

Seitsemännen auringon aamuna
Alla näiden lukemattomien halojen
Takana taivaita hipovien talojen
Meri nousee edessämme
Meitä sitoo sanomaton lupaus
Josta me puhutaan vain vaieten

Kuinka kauan sä annat noiden aamujen sulle koittaa?
Ja kuinka kauan ennen kuin annat oikean elämän voittaa?


Vielä jonakin päivänä sinäkin myönnät itselles
On kaikki mennyt pieleen
Vielä jonakin päivänä sinäkin
Hautaat mustat sydämet
Syvälle mieleen

Mut sä oot mitä oot
Et sille mitään voi ellet tee elämällesi jotain
Ettei tarvii huutaa yksinään et
"Missä rakkaus?"

Ovat niityt vehreämmät siellä
Missä käsi kädessä taas kuljetaan
Hopeisen pellon reunalla
Silmämme jo suojataan

Kuinka kauan sä aiot omaa elämääsi estää
Ja kuinka kauan sä aiot ilman oikeaa rakkautta kestää?


Anna mun mennä
Älä päästä irti
Ota musta kiinni
Älä koske minuun
Anna mun mennä
Älä päästä irti
Älä koske minuun
Ota mut syliisi

On päiviä jolloin kaikki on hyvin ja päiviä jolloin kaikki on päin helvettiä. Mikä niitte tarkoitus on?