IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Blogi

« Uudemmat -

Itkunauruhymiö on suosituin!Perjantai 12.06.2015 14:40

"Tutkimus osoitti, että klassinen punainen sydän oli skandinaviassa käytetyin hymiö. Näin tietenkin kaikkialla muualla paitsi Suomessa, jossa suosituimpana emojina oli vedet silmissä naurava hymiö."

Maininnan sai myös molester moon :D

"Erikoinen tulos oli se, että Suomessa suosituksi hymiöksi on noussut musta kuu, jolla on naama. Emojia käytetään enemmän kuin missään muualla. Tutkimuksessa sen arvellaan johtuvan Suomen pitkästä pimeästä talvesta."

http://www.iltalehti.fi/digi/2015060919832680_du.shtml

Tylsää ruokaaTorstai 04.12.2014 17:46

"TSN Groupin toteuttamassa kyselyssä suomalaiset nimesivät avokadopastan tylsimmäksi ruuaksi. Vähemmän tylsinä pidettiin muun muassa hernekeittoa, kinkkupizzaa, makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta."

http://www.hs.fi/ruoka/a1417664973422

Mikä sinun mielestäsi on tylsää ruokaa?

Kuka enää osaa kirjoittaa käsin?Maanantai 06.10.2014 21:47

http://yle.fi/uutiset/numero_7_palaa_vanhaan_muotoonsa__piirratko_sinakin_numerot_vaarin/7504886

Minulle ei koskaan opetettu seiskaa ilman poikkiviivaa - hyvä niin, koska vanha viivallinen versio onkin kohta taas se oikea tapa piirtää numero 7.

Kirjaimet q ja z kuitenkin tulen jatkossakin kirjoittamaan tuollaisina kuin ne ovat ruudulla, eli ilman poikkiviivaa. Minun ikäluokalleni ei itse asiassa koskaan opetettu tekstauskirjaimia!

Miten päättäjät luulevat, että jatkuvasti opetusta muuttamalla saadaan mitään järkevää aikaiseksi. Aikuisena ihmisillä on kuitenkin monia eri tapoja ja tottumuksia riippuen siitä, minä vuosina kirjaimet koulussa opettelivat.

Kirjaimet ja numerotMaanantai 06.10.2014 21:47, 239 vastaajaa

Kuinka piirrät numeron 7?
Kuinka piirrät kirjaimen q?
Kuinka piirrät kirjaimen z?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirouksen ja kirkon etymologiaKeskiviikko 13.08.2014 03:19

Sain kysymyksen:
Juontuuko suomenkielen sana "kirous" sanasta "kirkko"?


Kirous on substantiivimuoto verbistä kirota, jonka sanavartalo on kiro-.

Kirota on vanha itämerensuomalainen sana. Inkerin kielen kero on kiro ja kirosana, kerota on kirota. Karjalan kirota tarkoittaa kiroamista, sadattelemista, haukkumista, moittimista, sättimistä, solvaamista ja torumista. Lyydin kirota on torumista, haukkumista, moittimista ja sättimistä.. Vepsän kirota on sama kuin suomessa, samoin vatjan tsirota. Viron kiruda tarkoittaa kiroilua ja noitumista.

(http://sana-analyysi.blogspot.fi)

Sana “kirkko” on mahdollisesti peräisin kreikan kielen adjektiivista “kyriakon” tai “kyriake”, Herran (oma). Toinen mahdollisuus on, että sana tulee keltin kielen sanasta “kyrk”, joka on skotlantilaisten lähetyssaarnaajien kautta kulkeutunut germaanisiin maihin, missä sitä on alettu yleisesti käyttää. Romaanisissa kielissä on sitä vastoin säilynyt kreikan kielen, Uudessa Testamentissa esiintyvä sana “ekklesia”. On tuskin mahdollista, että kreikan “kyriakon” (Herralle kuuluva / Herran huone) olisi aivan kuin siirtynyt suoraan germaanisiin kieliin ohi romaanisten kielten. Keltin kielen sana “kyrk” merkitsee rajattua, aidattua, ja kielellisesti se liittyy latinan sanaan “circus”.

Raamattu käyttää nimitystä seurakunta eikä kirkko. Kirkko käsite ja sana ei siis kuulu Raamatun oman ilmoitukseen, vaan on ihmisten myöhemmin keksimä. Kirkko sana näki päivänvalon 150 jKr. Jeesuksen ja apostolien sanavarastoon ei kirkko sana kuulunut, eivätkä he koskaan sitä sanaa käyttäneet, eikä sitä sanaa löydy Uuden testamentin alkuteksteistä.

(Lähteenä mm. Veijo Meri, Sanojen synty.)

Näin ollen ei ole mitään viitteitä, että kirkko ja kirous olisivat samaa alkuperää. Kirkon ja sirkuksen yhteys on huvittava, mutta toisaalta turha siitä on irvailla. Raamatussa neuvottiin perustamaan seurakuntia, ei ”sirkuksia” eli kirkkoja.

Tutkin myös englanninkielisen curse sanan etymologiaa. Sieltäkään ei löytynyt tukea sille, että kirous ja kirkko (tai risti) olisi lähtöisin samasta kantasanasta.

curse (n.)

late Old English curs "a prayer that evil or harm befall one," of uncertain origin, perhaps from Old French curuz "anger," or Latin cursus "course." Connection with cross is unlikely. No similar word exists in Germanic, Romance, or Celtic. Curses as a histrionic exclamation is from 1885. The curse "menstruation" is from 1930. Curse of Scotland, the 9 of diamonds in cards, is attested from 1791, but the origin is obscure.

curse (v.)

Old English cursian, from the source of curse (n.). Meaning "to swear profanely" is from early 13c. Related: Cursed; cursing.

(http://www.etymonline.com/index.php?term=curse)

Word Origin and History for curse Expand

O.E. curs "a prayer that evil or harm befall one," of uncertain origin, perhaps O.Fr. curuz "anger," or L. cursus "course." Connection with cross is unlikely. No similar word exists in Gmc., Romance, or Celtic. Meaning "to swear profanely" is from c.1230. Curses as a histrionic exclamation is from 1885. The curse "menstruation" is from 1930.

(Online Etymology Dictionary, © 2010 Douglas Harper)

Aiheesta englanniksi:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20070009/URN_NBN_fi_joy-20070009.pdf

QPerjantai 08.08.2014 16:51

Juhani Mykkänen kirjoitti q-kirjaimesta loistavan artikkelin. Tässä pieni lainaus jutusta. Lopussa linkki.
___________

Q

Yhdet meistä ääntävät sen koolla: kuu.

Toiset ääntävät sen geellä: guu.

Vain toiset ovat oikeassa.

Kyseessä ei ole mielipideasia, murreasia tai varsinkaan makuasia. Q:sta ei ole väitelty virallisilla foorumeilla kuten Kielitoimistossa tai eduskunnassa.

Q on ja on aina ollut kuu – ei guu. Asian voi tarkistaa Nykysuomen sanakirjasta ja Wikipediasta.

Suomessa on uskoakseni silti vähintään satojatuhansia sivistyneitä, ihania ihmisiä, jotka puhuvat guusta. Eivät tahallaan väärin vaan siksi, että he ovat joskus oppineet kirjaimen niin.

Googlaamalla – kooklaamalla! – löytää esimerkiksi Meidän perhe -sivuston ja Vauva-lehden verkkokeskusteluja, joissa ihmiset puolustavat guu-ääntämystään.

Lue lisää:
http://nyt.fi/a1305857634001

http://yle.fi/uutiset/q_on_aakkosten_vahakayttoisin_kirjain__osaatko_aantaa_sen/7339037
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1616
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1322

Puolen hehtaarin metsäTiistai 17.06.2014 19:14

Viime viikolla kysyin Puolen hehtaarin metsän mittoja.

Englanninkielinen nimi metsälle on The Hundred Acre Wood, eli Sadan eekkerin metsä. Yksi eekkeri on 0,4 hehtaaria, joten suomalainen Puolen hehtaarin metsä on aika paljon pienempi kuin Sadan eekkerin metsä.

Kysymyksessä ei kuitenkaan viitattu tähän mysteeriin, vaan kyseessä oli suoraviivainen laskutehtävä.

Suorakulmion pinta-ala lasketaan "kanta kertaa korkeus". Kun kyseessä on metrejä ja ne kerrotaan keskenään, saadaan metriä toiseen potenssiin, eli neliömetrejä. Neliössä jokainen sivu on yhtä pitkä, jolloin voidaan laskea samalla tavalla kertolaskuna tai korottaa yksi sivun mitta suoraan toiseen potenssiin.



Jos tiedetään neliön pinta-ala, saadaan sivujen mitta käänteisellä laskutoimituksella, neliöjuurella.



Yksi hehtaari on 100 • 100 metriä, eli 10 000 neliömetriä. Puoli hehtaaria on siitä puolet, eli 5 000 neliömetriä. Sivujen mittaa ei kuitenkaan voi samalla tavalla puolittaa. Seuraava kuva kertoo, mitä tapahtuu jos niin tekee.



Jos sivujen mitta on 50 metriä, tuloksena on 2 500 neliömetrin, eli neljäsosahehtaarin metsä.

Oikea vastaus saadaan ottamalla neliöjuuri puolesta hehtaarista eli 5 000 neliömetristä.



Yö-paitaan.

Pisteet kotiinKeskiviikko 19.03.2014 15:51

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on esitetty kysymys:
Ylioppilaskoevihkoissa lukee aina "kokeen pisteitys". Kumpi on oikein suomen kieliopin mukaan? Pisteitys vai pisteytys?

Suomen kielen sanakirjoissa sana esiintyy muodossa pisteitys.

Vertaa pisteittää, joka tarkoittaa

1. tehdä pisteitä, merkitä pisteillä. Pisteitetty alue kartassa.
2. antaa jllek pistearvot, pisteyttää. Pisteittää testisuoritukset.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

03.10.2009 Helsingin kaupunginkirjasto



Kielitoimiston sanakirjan (1. painos v. 2006) mukaan molemmat ovat oikein merkityksessä 'antaa jllek pistearvot', esim. "Pisteittää testisuoritukset", eikä sanakirjassa aseteta näitä kahta kirjoitusasua paremmuusjärjestykseen. Voisi siis yhtä hyvin kirjoittaa "Pisteyttää testisuoritukset". Pisteittää-sanalla on toinenkin, vanhempi merkitys 'tehdä pisteitä, merkitä pisteillä', esim. "Pisteitetty alue kartassa". Tässä merkityksessä ei pisteyttää-muoto kävisi.

Kielitoimiston sanakirja on uudistettu ja laajennettu versio Suomen kielen perussanakirjasta (1992), joka esittelee 1990-luvun alussa voimassa olleita suosituksia. Vuonna 2001 ilmestynyt nidottu laitos on sisällöltään muuttamaton.

"Pisteyttää" mainitaan jo Perussanakirjassa, mutta sen kohdalla on viittaus silloin parempana pidettyyn asuun "pisteittää".

Perussanakirjallakin oli edeltäjänsä: Nykysuomen sanakirja. Sen IV osassa on hakusana pisteit/tää (verbi), -ys (teonnimi) ainoastaan merkityksessä 'tehdä pisteitä jhk, varustaa pisteillä, punkteerata', esim. "Pisteittämällä kartalle merkitty alue". Teos ilmestyi vuonna 1956, ja kaikki myöhemmät laitokset aina 2000-luvun alkuun asti ovat muuttamattomia kopioita. Näyttää siltä, että sanaa ei tunnettu 1950-luvun alussa lainkaan siinä merkityksessä, jonka kysyjä esittää, tai se ei ainakaan ollut niin yleinen, että se olisi valittu sanakirjaan.

http://yle.fi/abitreenit/Abitreenit_vanha_keskustelupalsta/yle.fi/abitreenit/keskustele/viewtopic90c5.html
http://www.kysy.fi/kysymys/ylioppilaskoevihkoissa-lukee-aina-kokeen-pisteitys-kumpi-oikein-suomen
http://www.uef.fi/fi/opiskelu/pisteitys

Ei kyllä ole!Keskiviikko 12.03.2014 19:36

- Kyllä on vahvempi sana!
- Kyllä ei ole!



Riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Lauseen sisällä ei näyttäisi kuitenkin olevan aina vahvempi. Samaa mieltä vahvuudesta on ollut myös suurin osa vastaajista. Ei määrää lauseen merkityksen. Kyllä vain korostaa kielteisyyttä.

Esim.

Kaveri ei tule käymään tänään. (Kielteinen merkitys)
Kaveri tulee käymään tänään. (Myönteinen merkitys)
Kaveri kyllä tulee käymään tänään. (Myönteinen/toiveikas merkitys)
Kaveri ei kyllä tule käymään tänään. (Korostetun kielteinen/negatiivinen merkitys)

Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä, ei muuttaa paikastaan riippumatta koko lauseen kielteiseksi.

Esim.

Ei kyllä pidä mennä järven jäälle enää.
Kyllä ei pidä mennä järven jäälle enää.

Yksinkertaisimmillaan lause muodostuu vain kahdesta sanasta.

Esim.

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Ei kyllä! (Kielteinen merkitys)

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Kyllä ei! (Kielteinen merkitys)


Jos keksit päinvastaisia esimerkkejä tai sinulla on omia näkemyksiä aiheesta, kirjoita kommentti!
« Uudemmat -