IRC-Galleria

Kaikilla tuntuu olevan kaikki hyvin ja hyvä niin. Minä vain pohdin asioita.
Taas mä ajattelen liikaa ja se tuntuu vaikeuttavan elämääni entisestään. Miten mä saisin muutettua mahdottomat ajatukseni mahdollisiksi teoiksi?
Samaan aikaan haluaisin ottaa koko maailman syliini ja halata sitä parantaen kaiken, mutta samaan aikaan olen siihen niin kovin pettynyt ja tahtoisin vain ruoskia sen saamattomia ihmisiä, jotka luulevat hallitsevansa kaikkea.
Joku sanoo, että meitä on täällä aivan liikaan, mutta olen alkanut pohtimaan, että onko asia ihan niinkää..? Onko vain tietyn tyyppisiä ihmisiä liian vähän ja jotakin tyyppiä aivan liikaa? Vai ovatko vain väärät ihmiset päässeet politiikkaan ja kiinni vallan (syntiseen) kahvaan?