IRC-Galleria

Mitä mä teen täällä lukiossa jos mä en opiskele? Kun eihän tästä ole mitään hyötyä jos mä en opiskele eikä mua kiinnosta. Tai ei ole ainakaan motivaatiota... Eiks olis paljon järkevämpää mennä sellaiseen kivaan opiskelupaikkaan jossa se opiskelu olisi pääasiassa mieluista?
Siitä huomaa, että opiskelee oikeessa paikassa ja oikeeseen ammattiin, että opiskelu on mieluisaa ja jaksaa opiskella niinä vähemmän kiinnostavinakin päivinä sekä että se opiskelu tähtää unelmiin... Tai sitten tää on vaan tätä tän hetkisen elämän vaiheen aiheuttamaa seurausta... Toivotaan että on vain tilapäistä ja ohimenevää. Mutta jos tää ei ole tilapäistä, mä oon totaalisessa kusessa...

Kiitos kaikille mahtavista synttäri-ylläreistä<3 :) Oli tosi makeeta ja piristävää saada jotenkin sillee jännästi... hämmästyttävät ja erilaiset synttärionnittelut =P Mut kiitti kaikille, ootte tärkeitä ja ihaniii<3 :)


Oli se aika jännä :D Kun yks frendi vei mut sen soluun, kun se halus puhua mun kanssa olevinaan kahdenkeskisiä asioita :) Mut sitten ku istuttiin siinä frendini sängyllä ja hän aloitti jotenkin: "Joo siis mut se asia mistä mun piti sulle puhua niin liittyy itseasiassa vähä kaikkiin: Mirkaan, Joonakseen, Jonnaan, Tomiin...", niin siinä samassa vessan ovi avautu ja (niin pienestä tilasta kuin vessasta) tuli kauhee rykelmä jonossa ihmisiä kädessään synttärikakku ja muita herkkui, laulaen paljon onnea -laulun ja muuta<3 :) Kiitos kaikille oli aivan mahtavan piristävä synttäriyllätys<3 :)

Ja kiitti kaikille, jotka ylipäätänsä muisti vain onnitella mua<3 :) Ja toki niillekkin, jotka eivät muistaneet, että ovat olemassa =D

Ja vielä se rantasaunan synttäriyllätys, kiitos kaikille osallistuneille ja jutun järkkääjille sekä etenkin läheisille, oli ihquu<3 :P


Mut ei mitään, näillä mennään mitä on<3 :) Suuri kiitos vaan kaikille!


T: Antti ps. Kiitokset myös kaikista herkuista ja lahjoista kaikille :) <3

Mn-leiri piristi kummasti jälleen taas kerran :) Ilmapiiri ja leiri kokonaisuudessaan oli ensimmäisen tason luokkaa!<3 Kiitos jokaiselle iki-ihanasta leiristä<3 :P Ootte kaikki tosi hyviä tyyppejä!

...että itse voi vaikuttaa myös omaan elämään hyvin paljolti: Omalla asenteellaan, omalla valinnoillaan jne. Jaa optimistisuus on in. Pitääpä tästä vähän yrittää ryhdistäytyä :P...

JOS KOPIOIT TÄMÄN BLOGIISI 5 MINUUTISSA,
ENSIVIIKOSTA TULEE ELÄMÄSI PARAS VIIKKO !
___________________________________________
Voisitko seurustella jonkun kanssa : Itseasiassa kyllä, pikkuhiljaa...
Mitä suunnitelmia sinulla on huomiseksi : Salille kavereiden kans ja pakkaaminen tulevalle nuortenleirille :P
Oletko tyytyväinen nykyiseen elämääsi : Osittain. Toisinaan taas en todellakaan...
Mitä teit viimeyönä : Nukuin
Kännykkäsi viides viesti : "Ai jaa! mut miks et ees synttäreiden kunniaks?;-)"
Montako paitaa sinulla on päälläsi nyt : kolme
Mitä teit tänä uutenavuonna : Ammuin raketteja iloiten muutaman kaverin kans
Onko joku ihastunut sinuun : ainakin yks saattaa olla, mutta varmuutta asiasta ei ole...
Onko joku jota et koskaan unohda : Todellakin on
Oletko nyt ihastunut : Hmm... kait mä jotenki oon juu
Kenen kanssa tekstailet useimmiten : en kommentoi
Kuka viimeksi soitti sinulle : Tea
Kuka viimeksi lähetti sinulle tekstiviestin : Anrietta
Kuka on paras ystäväsi : En pidä ketään oikein enää ystävänäni, koska mun on enää vaikeaa luottaa ihmisiin, mutta paras kaverini on varmaan Markku
Viimeisin tärkeä tapahtuma : Maata näkyvissä 2009!

Vastatkaa rehellisesti
1. Millä nimellä esiinnyn kännykässäsi?
2. Kuvaile minua yhdellä sanalla?
3. Kuinka tärkeä olen sinulle?
4. Mitä sanoisit jos kuolisin?
5. Rakastatko minua?
6. Jos saisit pyytää minulta mitä vain mitä se olisi?
7. Kerro yksi muistosi/haaveesi minun kanssani.
8. Voisitko halata minua?
9. Voisitko suudella minua?
10. Voisitko nukkua kanssani?
11. Voisitko olla ystäväni?
12.Voisitko varastaa minulta?
13. Voisitko itkeä takiani?
14. Voisitko tappaa minut?
15. Voisitko kopioida tämän, niin voisin vastata myös sinulle?

...on se, että tosi ystävät ja kaverit ovat nykyään näemmä erittäin harvassa ='<...


Pitäs frendien se nyt tietää, että lupauksilla on suuri merkitys. Mikä se sellanen frendi on joka kyllä lupaa, mutta jatkuvasti pettää aina lupauksensa silloin kun vaan "huvittaa"? Se, että tällasta tapahtuu satunnaisesti jonkin äkillisen tai ikävän sattuman takia, niin ei siinä mitään, kun eihän sille voi mitään. esim. "Siskoni joutu just tänään vakavaan auto-onnettomuuteen, niin mun on pakko käydä kattoo miten se voi siä sairaalas, kun se on mulle niin tärkee, niin ethän pahastuis jos siirrettäis se tapaaminen ens viikolle?"
Ei sekään vielä mitään, jos käy harvoin sellaisia "inhimillisiä erehdyksiä" tai unohtaa muuten vaan vahingossa, kuten: "Ainiin joo se meidän tapaaminen, ei vitja! Sovittuani sun kanssa tapaamisen tähän viikonloppuun en muistanut että eräällä ystävälläni on synttärit tänä viikonloppuna, jonne mut on kutsuttu, ja olin lupautunut menee sinne jo kaks viikkoo sitten! niin käviskö sulle mitenkään että nähtäis sit kunnolla ens viikonloppuna?", koska kaikille nyt käy joskus tollasta: myös sellaista, että: "Anteeks, unohdin kokonaan soittaa sulle".
Mutta eron huomaakin siinä, kuinka usein tällasta tapahtuu, ja missä muodossa asiat sanoo. Esim. Jos tollasta vahinkoo kuitenkin tapahtuu jstn syystä hieman harvinaista useammin, niin tosi frendit voisivat edes hieman pahoitella sitä, että unohtivat koko jutun!
Sillä sekin vaikuttaa hyvin paljon, missä muodossa esittää asian, esim: "Mulla kävi nyt sellanen moka, että mä unohdin tyystin sun kanssa sopiessa, että olin luvannut jo aikaisemmin tavata tänä viikonloppuna Mattia niin pahastuisitko kauheesti siitä, jos siirrettäisiin se meidän tapaaminen ens viikonloppuun?"
Erittäin huono, mutta valitettavasti tutumman tyylinen (ainakin itselleni) esimerkkitapaus on tähän tyyliin: "Ainiin joo, se meidän tapaaminen, tosiaan... Tota, en mä oikein tiedä, kattoo nyt että kerkeenks mä kun tuli luvattua tolle Meikäläisen Matille että olisinkin sen kans tänä viikonloppuna... Ja kun kuiteskin siinä menee varmaan melkee koko päivä, ku me shoppaillaan tuolla kaupungilla ja käydään ravintolassa syömäs, ja sit myöhemmin illan aikaan oli suunnitteilla mennä elokuviin, että kattoo nyt miten tää aika tästä menee"...
Se sitten vaan pahentaa asiaa, kun tämä edellämainittu huonompi esimerkki toistuu useimmin kuin hyvä esimerkki, höystettynä kaikenlaisilla selityksillä. Saati sitten sovitun asian toteuttaminen! Mitä ne tollaset "ystävät" ovat oikein olevinaan???!!!! ;'<

Eräs mun frendi sai kunnian värjätä mun tukan ekaa kertaa elämäs. :) Tyyppi ei oo käynyt mitään parturikoulutusta tai muuta stailauskoulutusta ja silti on noin himo lahjakas stailaamisessa! :O Siis osas valita just sen hiusvärin mulle mikä sopi muhun kaikist parhaiten! Hälle siis suuret kiitokset :) Jees jees, mut näillä mennään...

Hmh... Mitä rakkaus on?... Hmm... Niiiiin laaja ja vaikea kysymys, että huhhuh... eiks je?


2 ja 1/2 vuotta sitten kävin oman riparini. Muistan jotain riparipappini oppitunneista. Mieleen jäi varsinkin se, kun hän kertoi, että hän aloitti seurustelun yhden ihanan tytön kanssa jo kun nämä molemmat olivat 15 vuotta. Silloin siellä riparilla tämä riparipappini oli lähemmäs 60 vuotta. Ja se on edelleen avioliitossa sen tytön kanssa, jonka kanssa se aloitti seurustelun 15 vuotiaana ja n. 20 vuotiaana meni tän kans naimisiin! Hmm... Ei voi sanoo muutakuin että Vau!


Vaan katsotaanpa nykyaikaa. Voiko nykypäivänäkin löytää hyvinkin jo teini-iässä sen oikean, jonka kans on tyyliin koko loppu elämän? Hmm... Hmm...

Tapahtui eräänä päivänä Nokian kirjaston takana, ihan R-kioskin vieressä noin klo: 19.00-22.00


"Ooksä koskaan maistanut tupakkaa?"

En oo.

"Entäs vetänyt kännejä?"

En oo sitäkään. Pyrin olemaan juomatta sillä tavalla niin kauan kuin mahdollista moraalisten arvojeni vuoksi.

"Mä voin heittää yhden tupakan niin saat maistaa"

Ei aio maistaa.

"Ota vaan niin saat tietää kuinka pahalta se maistuu, etkä enää koskaan tuu polttamaan."
*Tunkee sytytettyä tupakkaa suuhun*

Sori, mutta ei edelleenkään kiinnosta. *Työnnän tupakkaa pitelevän käden pois*







Ei vitsit: me ei olla pelattu tänään yhtään pelikoneita. Pitäskö mennä R-kioskille käymään? Kauhee pelihimo!

"Ei mulla ainakaan kauheesti. Parempi vaan että ollaan näiden kanssa nyt ku kerrankin onnisti niin ei tuu sit ainakaan pelattua tänään."

No joo, totta puhut. Ollaan nyt kerrankin erossa niistä kun voidaan.








*Ojentaa siideritölkin*
"Haluuks loput?"

No joo, voin mä kyl maistaa. *Otan yhden hörpyn ja heitän tölkin menee*








Hei, mitä toi on?

"Se on pisangia, johon on sekoitettu maitoa. Haluuks maistaa?"

*Hetken mietittyäni*
Hmm... itseasiassa joo, voin mä yhden hörpyn ottaa.









..."Sitten jos ne huomaa meidät niin hän pinkoo karkuun, ja jos meiltä tullaan kyselee jotain hänestä niin sanotaan vaan että me ei tunneta koko tyyppiä, että se vaan on joku outo tyyppi, joka tuli vaan juttelee meille. Ymmärsitkö nyt?"

Joo, asia selvä...







Nokian S-marketin alaparkkipaikat noin klo. 22.00-01.00



Eräs tyttö toiselle: *Kuiskaten, mutta jstn kumman syystä niin, että kuulen sen*
"Hei psst, suutele Anttia"

*Kävelee mun nenän eteen*
"Ooksä koskaan ennen suudellut ketään?"

*Tahallani, mutta silti hieman kiusaantuneena*
Joo tota itseasiassa oon mä kyl yhtä... kui?

Eräs kolmas tyttö puuttuen asiaan: *Puhuen minulle*
Eksä nyt oikeesti tajuu mitä se vihjaa?

No joo joo, mut ei kiinnosta.

"Ei sitten..."







Ei mene aikaakaan kun:

Jälleen eräs tyttö toiselle: (Kuiskaten, mutta jälleen kuulen sen, onnekseni -_-*)
"Hei psst, sä et oo varmaan viä suudellu Anttia niin kokeile sää, jos se vaik lämpenis sulle"

"Moi Antti. Hei niin tota..."

*Tahallani* Niin mitä?

"Tykkääksä suutelemisesta?"

*Hetken katsottuani hiljaa tyttöä silmiin mahd. tylsistyneesti*
Hei siis mikä tää juttu on, te vaan meette ja jakelette suudelmia kaikil...

*huokaisee*
"Ei mikään, ei sitten..."







Minä eräälle kaveriporukamme pojalle: Hei siis mikä ihme tää juttu on, mikä noita tyttöjä oikein vaivaa? Ne vaan menee ja jakelee suudelmia, tuli mullekkin ehdottelee mutta en sitten antanut. Tiäksä mikä ihme juttu tää on?

"No toi on kyllä jo aika epänormaalia noilta. En tiä, kaipaako ne sitten vaan suudelmia pojilta vai mitä ne hakee."

No sitä tässä minäkin...







"Missäs sun kotis sitten on?"

Se on tuolla n. 40 minuutin kävelymatkan päässä Kehossa, citymarkettiin päin. (Mainitsen vahingossa) Vanhemmat ei oo kotona niin nukun siä nyt sitten vknlopun yöt yksin.

"Mihin saakka ne on sit poissa?"

*Hieman jo kiusaantuneena*
Totaa... Ne tais sanoo että ne tulee sunnuntaina viiden aikoihin.

Kaikki puhuu sitä sun toista yhtäaikaa: "No mutta heii, sittenhän me voidaan mennä nukkumaan teille yöks koko porukka! Kaikki jatkoille Antille! Jipii!"

Miks just meille? Ettehän te jaksa tähän aikaan mitään 40 minuuttia kävellä...

"Jaksetaan, jaksetaan."

No joo mutta mun vanhemmat ei tykkäis kyllä yhtään kun ne sais tietään, päinvastoin... Ne on sanonut että sillon kun ne on poissa kotoa niin sinne ei saa tulla ketään yöks... Ja sitäpaitsi kunnioitan vanhempiani.

*Kaikki painostaen*
"Muttakun ei sun vanhempies tarvi saada tietää asiasta mitään, se on niiden kunnioittamista. Me luvataan, että me ei kosketa mihinkään eikä jätetä mitään jälkiä teidän kotiin, että ne vois huomata, että siellä on ollut joku. Mennään nyt vaan. Yks yö vaan hei, ei oo niin kauheeta!"

Mä en voi silti tehdä tätä, sori vaan. Mä kunnioitan vanhempiani sen verran, enkä ole rikkomassa niiden sääntöjä tällä tavalla, varsinkin kun olen uskovainen. Menkää nukkumaan muualle, mutta meidän kotiin ei nyt tule kukaan nukkumaan.

"mut hei oikeesti..."

Eräs tyttö järkevänä: "Ei se oo ottamassa meitä, turha yrittää...








Hei siis mikä tää juttu oikeen on?

*Todeten iloisesti*
"Eihän täs mitään, Kimi on vaan tyttöjen suosikki ;)"

Hetken päästä:

"Tänään saadaan pillua ;) Säkin saat kun tuut vaan lopuks sit meidän mukana näille tytöille"

Mee sää vaan. Ei mua kiinnosta kun mua ei paljo kiinnosta mikkään yhden illan jutut, ku oon uskovainen. Kunnon parisuhteet on jees...




Että tällaista... :/