IRC-Galleria

keskiviikko-iltana alkanut ja tänä aamuna päättynyt maarianhaminan reissu fc lahden kannattajien kanssa oli aikamoinen kokemus. ahvenanmaa itsessään oli jo vierailemisen arvoinen paikka, kun en siellä ennen ollut tepastellut. tämän matkan tekevät ikimuistoiseksi kuitenkin jotkin aivan muut seikat.

tapahtumat alkoivat vyöryä jo keskiviikkoiltana rooster pubissa, jossa katseltiin mestarien liigan ottelua chelsea - liverpool. roostiksessa alkanut kurkun voitelu jatkui matsin jälkeen divassa, josta sai eurolla keittoa. keittoa oli myös lavalla, jossa hra soppa ja hannibal yrittivät puhelaulullaan saada olemattomaan juhlakansaan liikettä. koska tiesimme aamun herätyksestä tulevan vaikean, päätimme olla kokonaan nukkumatta. siispä pilkun jälkeen eräälle kannattajalle vielä pariksi tunniksi kaljoittelemaan ennen bussiin siirtymistä. matka kohti suomen vanhinta kaupunkia alkoi tasan klo 04.30.
laskuhumalainen körötys turkuun meni itseltäni nukkuessa. aikamoinen saavutus FCLK:n (fc lahden kannattajat) fanibussissa, jonka meteli ei hetkeksikään laske alle 200 desibelin. perille saavuttiin paikallisten juodessa vielä aamukaffejaan, ja ne kaffet korppuineen taisivat aika monelta mennä väärään kurkkuun lahtelaiskannattajien rummuttaessa linja-auton ikkunoita lähes särkymispisteeseen asti.
pojat ehtivät aiheuttaa terminaalissa yleistä pahennusta laulamalla kannatuslaulujaan kovaan ääneen, mutta jodlausta ei tarvinut sietää kovin kauaa. viking linen ovet aukesivat 07.30, laivan baari varttia myöhemmin. huligaanijoukko kiskoi kaksin käsin ohrapirtelöä, josta osa meni vatsaan, osa pöydille. itse olin edellisillan tamppaamisesta vielä sen verran kuitti, että jätin puolirikolliset keskenään 8. kannelle riehumaan. join kahvia, söin sämpylää ja menin taukotilaan nukkumaan.
herätessäni maarianhaminaan oli enää vajaan parin tunnin matka. olo oli virkistynyt, mitä nyt suuta vähän kuivasi. tilatessani päivän ensimmäistä huurteista olivat pojat jo saaneet baarihenkilökunnan hermoromahduksen partaalle energisillä ja varsin horjuvilla (merenkäyntiä ei ollut nimeksikään) karaoke-esityksillään. kaatuneita pöytiä, rikkinäisiä laseja, alakerroksiin asti kuuluva meteli.
monenkymmenen meripeninkulman ja vähintään yhtä monen kaljan jälkeen hyökkäsi viking linen uumenista 'haminan terminaaliin lahtelaisia valloittajia. mölyjoukkiota vastassa oli paikalliset poliisivoimat, joita eräs kannattaja tervehti paljaalla ahterillaan. pidätys vältettiin perinpohjaisella selittelyllä ja anteeksipyynnöillä.
itsellleni jäi kuitenkin epäselväksi, mihin terminaalin vieressä asunut ahvenanmaalaispappa oli syyllistynyt. eläkeläis-polo kun sai autolleen lahtelaisilta ilmaisen kaljahuuhtelun.
sikailu jatkui keskustassa. paikallinen pubi oli hetkessä kannattajien valtaama, ja sen terassi koristeltiin suurella LAHTI-lakanalla. paikalliset eivät pitäneet lahtelaisten ideasta katkaista pääkadun liikenne mahtavankokoisella "haistakaa kaka" -banderollilla, ja ei pitänyt poliisikaan: yksi kannattaja putkaan.
pubin pitäjälle päivä oli varmaan menestyksekäs, mutta itseäni ei yltiöpäinen dokaaminen jaksanut innostaa. päivä oli liian kaunis kokonaan terassilla tuhlattavaksi, joten päätin lähteä ympäristöön käpystelemään.
maarianhamina on kiva kaupunki. kokoa paikalla on heinolan verran, paitsi että infrastruktuuri ja yleisilme on viimeksi mainittua huomattavasti miellyttävämpi. vanhoja puutaloja, puistoteitä, pieniä putiikkeja. idyllisen saaristolaismaiseman kruunasivat itse maarianhaminalaiset, jotka ovat iloista väkeä. ymmärsivät hyvin jopa meikäläisen ruotsin lausumista, kun jututin satunnaisia ihmisiä tai asioin kaupassa.
illalla yllättävän runsaslukuinen (3 putkassa, satunnaisia sammuneita) lahtelaisposse hoiperteli stadionille. ottelusta tuli tasainen, ja 0-0 lopputulos tyydytti molempia joukkueita. niin myös kurkkunsa käheiksi huutaneita kannattajia, jotka sopuisasti valuivat illan pimetessä takaisin satamaan.
tukholmasta saapuneeseen laivaan pääsi vasta puolilta öin, mutta terminaalin tuntumassa sijainnut sports bar tarjosi oivaa ajanvietettä. aika ajoin poliisipartio ajoi hiljaa baarin ohi, ja sai todeta kuinka yhä hurjemmassa humalassa olleet lahtelaiset heristivät ikkunoista nyrkkiä.
entä kuinka villiksi meno yltyi paluumatkalla laivassa? särkyneen irtaimiston ja pahoinpideltyjen (no ei kai nyt sentään) ruotsalaisten kokonaismäärä jää ikuiseksi arvoitukseksi, sillä meidän hyttiläisille kävi ns. legendaariset.
väsyneinä raskaasta reissusta päätimme hieman lepuuttaa punertavia silmiämme ennen yökerhoon menoa, mutta niinhän siinä kävi että seuraavan kerran palattiin elävien kirjoihin vasta aamulla henkilökunnan kuulutukseen: "arvoisat matkustajat, saavumme helsinkiin. tax free on auki vielä kymmenen minuuttia." olin kolmikostamme ainoa, joka ampaisi saman tien pystyyn. housut ja kengät jalkaan, sukkien kanssa en kerinnyt jäädä räpläämään. pääasia oli, että ehdin suorittamaan tarvittavat tuliaisostokset. ja niitä kertyi muovikassillinen.
paskanhajuinen bussimatka helsingistä lahteen oli tuskainen, eräitä kolmea lukuunottamatta. eipä ollut pää kipeä, oksennus suussa tai tili miinuksella. bussin pysähdettyä puolitapäivin lahden keskustaan oli törkyinen matka päätöksessään. tai ainakin suurimmalle osalle, sillä pari veijaria pääsi samoihin aikoihin vasta maarianhaminan putkasta.
"olipahan perkeleenmoinen reissu, mutta onneksi tää on vaan kerran vuodessa!", kuten eräs viinalta haissut kannattaja totesi bussista ulos astuessaan.
det var kul det.

tänään on rauhoittumisen paikka. suomen mm-lätkän avausottelu ukrainaa vastaan oli rentouttavaa katsottavaa, 5-0 voitto. tästä vielä saunaan, niin avót.