IRC-Galleria

Heräsin n2 min sitte elämäni ahistavimmasta painajaisesta. Pyydän mitä nöyrimmin anteeksi mun tuhansilta lukijoilta jo etukäteen, koska varmasti typotan unenpöppörössä.

On yks tapaus. Se ei oo vielä edes varhaisimmallakaan asteella, että vois puhua mistään todellisesta, mut kuhan nyt vaan on. Se pyys mua bisselle tossa jokunen päivää sitten, ei me viel olla sovittu päivää (melkein alkaa pelko hiipiä puseroon, ettei se sovikaan..) Mut kuitenkin. Ollaan vaan juteltu, et joo lähtään joku kerta jonnekin. Ja nyt se sitten hiipi mun uniini jo.

Tosiaan tässä unessa tämä Prinssi Uljas, Herra Hurmaava, Se Oikea tuli hakemaan mua kotiovelta ja kun ei tiedetty, minne suunnataan, ni istahdettiin siihen talon edessä olevaan leikkipuistoon miettimään asiaa. Kaikki on ihan hyvin ja ruusunpunasta ja linnut laulaa ja viulut soittaa, kun yhtäkkiä koko mun perhe, mummut ja vaarit, kummitädit, duunikaverit ryntää paikalle! Ne oli kattonu ikkunasta, että kappas kappas, Ellillä on mies, josta me ei tiedetä. JÄRKYTTÄVÄÄ! Mennään heti tuhoamaan kaikki. Tässä unessa niillä oli mukanaan vielä semmoin iso musta villakoira (meillä oli pienen pieni valkonen lattiamoppi, nimeltä Antti, mut se lopetettiin kun olin 14!), joka ahisteli Herra X:ää ja käyttäyty huonosti. Mun faija pääty istumaan yhen duunikaverin, Pepen, kanssa ja puhumaan musta pahaa. Tottakai Herra X:n kuullen. Mun äiti alko suureen ääneen taivastelemaan, että kun ei Elli kerro ikinä mitään ja sitten tivaamaan siltä mieheltä, että noooh... Jokos te olette harrastaneet seksiä?
Jostain syystä mä sain tän kaiken keskellä päähäni ottaa palan purkkaa suuhun. Yhden palan. Otin pussista yhden normaalikokosen palan. Mutta sitten se pala turpos mun suussa nyrkin kokoseks, nii etten pystyny edes puhumaan. Lopulta mun oli pakko sylkästä se purkka pois, mutta jostain syystä linkosin sen suoraan pöydälle Tapauksen eteen. Se katto sitä kauhistuneena..

No, eipä hätää. Kaikki päätty siinä vaiheessa, kun mun mummivainaa tuli valittamaan, että mulla on ruma hame päällä. Potenttiaalinen ihastukseni katto sitten, että njoo, aivan hirveä hame. Sit se istu pieneen myrkynvihreeseen kuplaansa ja huristeli auringonlaskuun.

Heräsin hikisenä yksin omasta sängystäni ja mietin vaan, että luojan kiitos mun perhe ei oo vielä kerenny nolaamaan mua tän tyypin edessä. Onneks tää tapaus ei taida tietää mun päiväkirjasta vielä.. Raukka pelästyis varmaan puolkuoliaaks, kun lukis tän.