IRC-Galleria

Suvaitsevaisuus on ollut jo pitkään päivän sana: 2000-luvulla ihmisten asenteet monia vähemmistöjä kohtaan ovat parantuneet. Rasismi on suuripiirteisesti vähentynyt. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet tapetilla monta vuotta, ja joskus todennäköisesti myös Suomeen tulee uudistettu avioliittolaki, joka sallii homoparien avio-oikeuden.

On kuitenkin eräs vähemmistö, jota kohtaan suhtautuminen on kuluneiden vuosien aikana muuttunut huonommaksi. Vähemmistö on suuri, noin neljännes suomalaisista. Vähemmistö on myös varsin uusi, sillä ennen kyseinen väestönosa oli enemmistö. Kyse on uskovaisista: vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 27% suomalaisista uskoo kristinuskon Jumalaan, siinä missä ennen Jumalaan uskovien osuus oli enemmistö kansasta.

Osittain uskovaisia kohtaan osoitetun suvaitsevaisuuden vähentyminen on tapahtunut toisia vähemmistöjä kohtaan suunnatun hyväksynnän myötä. Kun homoseksuaalien oikeuksia on haluttu parantaa ja äänekkäimmät uskonnolliset tahot ovat vastustaneet asiaa, asenteet uskovaisia kohtaan ovat koventuneet. Lisäksi ateismista ja uskontovastaisuudesta on tullut omanlaisensa trendi tieteellisen maailmankuvan suosion noustessa.

Koventuneet asenteet ovat osittain ymmärrettäviä: uskonnolla on perusteltu vuosisatojen saatossa esimerkiksi afrikkalaisten orjuuttamista Amerikkaan, ja nykyisin uskontoa on käytetty tekosyynä siihen, ettei kaikilla ihmisillä (esim. homoparit) kuuluisi olla samoja juridisia oikeuksia.

Tulee kuitenkin muistaa, että Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, mikä on kansalaisen perusoikeuksia. Tätä oikeutta ei pidä polkea ja vähätellä, sillä uskonvapaus on hieno yhteiskunnallinen arvo, josta täytyy pitää kiinni jatkossakin. Kaikkialla maailmassa uskonvapautta ei ole vieläkään. Siellä, missä uskonvapautta rajoitetaan, rajoitetaan kohta sananvapauttakin.

Suvaitsemattomuutta ei kuitenkaan tarvitse suvaita: esimerkiksi Päivi Räsänen on joutunut arvostelun kohteeksi aivan syystä. En tarkoita, että uskonnolla perusteltu suvaitsemattomuus kuuluisi hyväksyä, vaan sitä, että yksilön uskonto/maailmankatsomus pitää kyetä hyväksymään. Kaikki eivät ole varmasti uskon asioista samaa mieltä, eikä tarvitsekaan olla, mutta erilaisia maailmankatsomuksia on tärkeää osata arvostaa. Omasta uskovaisuudestaan pitäisi myös pystyä puhumaan avoimesti, mikä ei kuitenkaan erityisesti nuorten maailmassa näytä toteutuvan.

Uskovaisiakin kohtaan liittyy tietynlaisia stereotypioita. Täytyy muistaa, etteivät kaikki uskovaiset ole terrorisoivia fundamentalisteja, vaan täysin tavallisia, mielipiteissään maltillisia ihmisiä. Muun muassa homojen avioliittoa koskevassa keskustelussa tyypilliseksi esimerkiksi 'hullusta hihhulista' on noussut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen, mutta tällainen totuus on yksipuolinen. Ajoittain tässä keskustelussa tehty kahtiajako "homoihin/homomyönteisiin" ja "uskovaisiin/homokammoisiin" on hyvinkin stereotypinen ja keinotekoinen: on olemassa uskovaisia homoja, eivätkä kaikki uskovaiset suhtaudu homojen avioliitto-oikeuteen kielteisesti. Todennäköisesti suuri / suurin osa uskovaisista suhtautuu asiaan myönteisesti, mutta konservatiivisempi laita on äänekkäämpi.

Suvaitsevaisuus on sitä, ettei asioista tarvitse olla samaa mieltä eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia, mutta silti ihmiset voivat hyväksyä itsensä. Ei tarvitse tuntea vetoa samaan sukupuoleen, jotta voisi hyväksyä homoutta. Ihminen voi hyväksyä toisen erilaisen ihonvärin, vaikkei itsellä samaa pigmenttiä olisikaan. Samoin ei tarvitse uskoa, jotta voisi hyväksyä toisen uskovaisuuden.

En itse usko jumalkäsitteeseen enkä kuoleman jälkeiseen elämään, muttei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku uskoo. Sen sijaan uskolla perusteltua vihaa tai toisten polkemista niin minulla kuin kenelläkään muulla ei ole mitään velvollisuutta hyväksyä.

---

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/2468/suomalaisten_usko_jumalaan_ja_kristillisiin_oppeihin_on_vahentynyt
- Teksti on osa pääsiäisenä julkaistavaa tekstisarjaa, jossa pohditaan uskontoa/ateismia. Katso toki myös aiempi teksti "1: Millaiseen Jumalaan oikein uskomme?"