IRC-Galleria

ErQ

ErQ

Hey baby, give me a chance to show you I'm a good guy.

Selaa blogimerkintöjä

Maaliskuun ihQutusbiisitLauantai 29.03.2014 21:48

Jos ei sauna, viina ja terva auta, siinä on potentiaalia kuukauden ihQutukseksi.

Maaliskuussa 2014 ihQutuksia on kaksin kappalein.

Aviciin tuore single Addicted to You on loistava laulu, jossa yhdistyvät voimakas naisääni (joka kuuluu amerikkalaiselle folk-laulajalle nimeltä Audra Mae) ja elektroninen tanssimusiikki. Erityisen vaikuttava on kappaleelle tehty musiikkivideo: videossa kaksi rakastavaista naista ryöstelevät kauppoja Bonnie ja Clyde -henkisesti 1930-luvun tyylisessä maailmassa. Viimeinen keikka, suuri pankkiryöstö, päättää videon dramaattisesti ja sai allekirjoittaneen suorastaan haukkomaan henkeään tunteita herättävyydellään ja yllättävyydellään. Addicted to You on tarina rakkauden huumasta, vaaran viehätyksestä ja vain hetken kestävästä auvosta.



Toinen ihQuttamisen arvoinen viisu on G.U.Y., Lady Gagan uusi single. Sanoitukseltaan yksinkertainen mutta moniulotteinen G.U.Y. kertoo parisuhteen alistuvan osapuolen roolin omaksumisesta ja leikittelee hauskasti lyhenteillä GUY ja GIRL, siten leikitellen myös parisuhteen sukupuolirooleilla. G.U.Y. on ainakin ihQutusbiisilautakunnan (minun) mielestä Artpop-levyn yksinkertaisesti parasta antia.

Kappaleelle tehty lähes 12-minuuttinen musiikkivideo on mestariteos. Kaliforniassa Hearst Castlessa kuvattu video on visuaalisesti henkeäsalpaava ja yksityiskohtia pursuava kokonaisuus. Hearst Castlen arkkitehtuuri ja Lady Gaga näyttävät hyviltä kumpainenkin. Videon sanomaksi voinee tulkita täydellisen jätkän (guy) etsiminen ja kloonaaminen, jotta maailmasta tulisi parempi paikka.



Lady Gagaa on kuultu ihQutuksessa kerran aikaisemminkin, viisi vuotta sitten tammikuussa 2009 kappaleella Poker Face. Kolmesti aiemmin kaksi kappaletta on valittu yhtä aikaa kuukauden ihQtukseksi: syyskuussa 2011 (Lovex - USA ja Depeche Mode - Personal Jesus Stargate mix), toukokuussa 2010 (Maija Vilkkumaa - Lottovoitto ja Sophie Ellis-Bextor - Bittersweet) ja lokakuussa 2008 (M Pokora featuring Verbz - They Talk Shit About Me ja Snoop Dogg - Sensual Seduction).
Katsoin Katy Perryn uuden musiikkivideon Dark Horse. Se oli erittäin mielenkiintoinen.



- Video sijoittuu antiikin ajan Egyptiin. Katy esiintyy videollaan Kleopatrana, joka oli Egyptin viimeinen faarao ennen kuin antiikin aikainen mahtivalta kukistui Roomalle. Kleopatra kuoli vuonna 30 eKr, mikä katsotaan antiikin Kreikan historian helleenisen kauden päätepisteeksi (Ptolemaiokset olivat helleenejä).

- Laulun sanoituksessa Perry laulaa "you can make me your Aphrodite". Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa seksuaalisuuden, hedelmällisyyden ja kauneuden jumalatar. Lisäksi Perry laulaa tulevansa toista (jolle esittää laulun) kohti kuin tumma hevonen, mikä todennäköisimmiten viitannee kristinuskon Raamatun Ilmestyskirjassa mainittavaan mustaan hevoseen, erääseen neljästä hevosesta maailmanlopun edellä.

- Perry on kertonut laulunsanoituksen syntyneen ajatuksesta kirjoittaa noitaan rakastuneelle, että jos tämä rakastuu häneen, paluuta takaisin ei ole. Kristinusko, johon tekstin tummalla hevosella viitataan, suhtautuu noituuteen kriittisesti, epäuskoisesti ja halveksuvasti. Käytännössä keskiaikojen noitavainot kuitenkin todistavat, että noituuteen on uskottu.

- Musiikkivideolla erilaiset miehet tulevat kosimaan Katya ja tuovat hänelle lahjoja, muttei hän ole keneenkään tyytyväinen. Ensimmäisen miehen kaulassa oli koru, jossa luki Allah. Katy muuttaa miehen hiekaksi. Pienen kohun jälkeen koru editoitiin videosta pois. Todellisuudessa Kleopatralla ei ollut supervoimia, vaikka kansalle faarao olikin jumala maan päällä.

- Kleopatra VII eli vuosina 69 - 30 eKr. Kristinusko syntyi noin 60 vuotta hänen kuolemansa jälkeen ja hioitui seuraavien vuosisatojen aikana nykyiseen muotoonsa. Islamin usko, johon musiikkivideolla esiintynyt Allah-koru viittaa, syntyi 600-luvulla, yli 650 vuotta Kleopatran kuoleman jälkeen.

- Länsimaalainen populaarikulttuuri, ah, tuo ennakkoluulojen, uskontojen ja historiallisesti epäpätevien faktojen sekamelska.<3


// blogistani http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/musta-hevonen-tai-sitten-ihan-vaan.html

Näin Suomi hyötyy Ukrainan kriisistäMaanantai 24.03.2014 23:38

Ukrainan kriisi on vaikuttanut monin tavoin ikävästi Suomeen. Venäjä on saanut (ja tulee saamaan osakseen todennäköisesti vielä lisää) talouspakotteita. Kaupanpäällisiksi kriisi on syönyt sijoittajien luottamusta suurvallan talouteen. Kaikki tämä on johtanut ruplan arvon laskuun. Koska Suomen viennistä iso osa suuntautuu Venäjälle, ruplan heikentyminen on haitannut vientiä.

Kaiken epäselvyyden, pelon ja negatiivisuuden keskellä on kuitenkin tärkeää ajatella positiivisesti. Käännetään siis asiat nurinniskoin ja huomaammekin, että Suomihan hyötyy tästä kaikesta! Jos ruplan arvo heikkenee, se tarkoittaa sitä, että saamme venäläisiä luksustuotteita entistä halvemmalla.

Viidelläkympillä Venäjältä saattaa saada hyväkuntoisen laatuauton, Samaran. Kuudellakympillä irtoaa jo postimyyntivaimo! Ladan jalanjäljillä jatkavan Samaran teho on taattu: auto käynnistyy kovillakin pakkasilla ja kestää moitteettomasti pieniä peltikolareita. Mitään länsimaisille autoille tyypillistä, turhaa kerskakulutuspaskaa, kuten ABS-jarruja, laukeavia turvatyynyjä, ohjaustehostinta, radiota, ilmastointia tai nopeusmittaria ei ole, vaan auto on karsittu kaikista tarpeettomista ominaisuuksista. Samara on Auto isolla A-kirjaimella. Saman voi sanoa venäläisistä naisista: hiukset saattavat olla ohuet ja joitakin hampaita puuttua, mutta vähäinenkin avaimen pyörittely virtalukossa saa kyllä venakon lopulta pyörähtämään käyntiin. Okei, jos vaihtoehtoina on olla innokas vaimo sängyssä tai palata takaisin Siperiaan, valinta lienee helppo.

Venäläinen kosmetiikka on tunnettu siitä, että se saa naisen kuin naisen näyttämään kauniilta. Nyt tätä kosmetiikkaa eli vodkaa saa aiempaa huokeammalla hinnalla – erona länsimaan Maybelineihin, Lorealeihin ja Rimmeleihin on vain se, että kauneuden katsojan täytyy nauttia tätä kaunistavaa ainetta, ei kauniiksi tehtävän ihmisen. Huihai Viro ja Tallinnan Viinaranta, tervetuloa Venäjän rajan vodkatislaamot! Eikä tämä jää tähän: russonaisten peruukkeina käyttämät karhuntaljat ovat nyt samoin alennuksessa.

Mitä kaikkea naapurista saakaan! Puuta, kaasua, lautoja, paperia, viinaa, tupakkaa, Kalashnikoveja, homoseksuaalien nyljettyjä päänahkoja, vehnähiutaleita kaurapuuroon, hevoskärryjä, samovaareja, lääketieteen rautaisia ammattilaisia, karvahattuja, ydinkärkiä, sirppejä, vasaroita, pettuleipää... Jos jollakulla venäläisellä vain olisi tietokone, kaikkea tuota voisi nyt tilata polkuhinnoin eBaysta!

Positiiviset vaikutukset heijastuvat myös venäläisten kulutukseen Suomessa: nyt ne saatanat viimein lopettavat mökkien ostelun maastamme! Eihän minulla toki ole mitään venäläisiä vastaan, mutta onhan se ikävää, kun ne ostelevat lomataloja parhailta järvimaisematonteilta. Muun muassa erään mummolani lähistöllä olevan ökytalon osti joku venäläisporho. Kunnan Siwan ja S-marketin nimet muuttuivat kyrillisiksi (Sива ja S-мaгкет) ja henkilökunta osasi ainoastaan heleitä venäjän kielen sanoja. Tuotteina myytiin lopulta enää vain venäläisten tarvitsemia myyntiartikkeleita: tupakkaa, karvahattuja ja kalastustarvikkeita. Lisäksi ryssät kehtasivat käydä valtaamassa jokaisen kyläkauppaan tulleen Karjala-olutlavan itselleen.

Alueen luonto koki samoin ikävän kohtalon. Lähiseudun kaikki hirvet metsästettiin venäläisten ruuaksi, muttei miliisiksi muutettu poliisi vaivautunut tekemään asian korjaamiseksi mitään, vaan palasi venäläisiä puhuteltuaan tyytyväisenä taskuissaan kymmenentuhatta ruplaa eli 30 euroa. Myös karhut katosivat mummolani metsistä, mutta venäläismiekkosen vaimon hiukset eivät näyttäneet biodiversiteetin köyhtymisestä harventuvan – päinvastoin, tukka näytti suorastaan paksuuntuvan! Tämäkään ei riittänyt, vaan läheiseen järveen laskettiin jotain epämääräistä ri-paskaa.

Venäläinen on vihamies maksaessa, mutta todellinen toveri kauppiaana. Ei kun vain vapaakauppasopimusta sorvaamaan ja tuontia kehittämään! Kunhan muistaa vain tietyt turvallisuustekijät, shoppailumatka Venäjän suurkaupunkeihin peittoaa Lontoon ja Pariisin kuusi-nolla.


// blogistani http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/nain-suomi-hyotyy-ukrainan-kriisista.html

Tekopyhää paskaaKeskiviikko 19.03.2014 20:00

Olen elämäni aikana tottunut siihen, että toisinaan onnistun provosoimaan ihmisiä. Yleensä hyvin pienetkin jutut lähtien shokkiväritukasta, härskeistä vitseistä, erkkiperkeleistä tai panseksuaalisuudesta riittävät siihen. Voi olla, etteivät kaikki ole yhtä avoimia kuin meikäläinen. Se on ok. Nyt olen kuitenkin aidosti hämmentynyt, huvittunut ja hieman vihoissani: niinkin normaali ja arkinen asia kuin alastonmallin työni tuntuu aiheuttavan yllättävän paljon paheksuntaa.

"Kohu" lähti liikkeelle sunnuntaina, kun kirjoitin tänne toisen kerran työstäni taidemallina. Tapani mukaisesti jaoin tekstin linkin myös Lärvikirjaan kansan luettavaksi. Maanantaiaamuna kaverini ihmetteli, miksei löydä minua enää Lärvikirjasta: hahaa, minut oli poistettu! Myöhemmin kirjauduin itse sisään sivustolle. Olin saanut varoituksen Facebookin sääntöjen vastaisesta toiminnasta: jakamani materiaali "contains nudity". Linkki oli poistettu, ja ehtona sille, että sain tunnukseni taas toimimaan, minun täytyi tarkistaa kaikki kuvani läpi ja varmistaa, ettei niissä ole alastomuutta.

Tätä ennen on täytynyt tapahtua seuraavaa: linkistäni on valittanut yksi tai useampi henkilö. Todennäköisesti (ainakin toivon niin) valittaja on ollut joku muu kuin kaverini, jaettu linkkihän näkyi kaikille.

Kenellä oikeasti on niin surkea elämä, että toisen alastonmaalauksista täytyy tehdä ilmianto Facebookille? Aluksikin, tekstissä ei ollut alastonkuvia tai oikeastaan edes mitään Lärvikirjan sääntöjen vastaista. Kaikki kuvat ovat saatana soikoon maa-la-uk-si-a. Ne ovat taidetta, eivät pornoa.

Ehkä valituksen takana on vain yksi henkilö, mutta jos minut ehti ilmiantaa useampi tyyppi, kyseessä on vakavan pohdinnan paikka. Mieleeni tulee maailmalla nähtävä tekopyhyys, esimerkiksi kuinka Michelangelon klassinen David-patsas on herättänyt kuohuntaa Kiinassa, Japanissa ja Amerikassa vielä 2000-luvullakin. Tämä on täysin vastaavanlaista ahdasmielisyyttä. C'mon, kaikkea sitä kuulee, kuka täysjärkinen loukkaantuu taiteesta?

Saunasta huolimatta me suomalaisetkin liitämme alastomuuteen välillä liikaa häpeää. Työni myötä olen törmännyt usein hyvinkin erilaisiin, mielenkiintoisiin suhtautumistapoihin aataminasuisuutta kohtaan. Onneksi työni ansiosta olen pystynyt irtautumaan paljaaseen vartaloon liitettävästä häpeästä ja vapautumaan. Loppujen lopuksi kyseessä on eräs maailman luonnollisimmista asioista. Toisaalta emmekö me ihmiset liitä eniten ongelmia juuri niihin luonnollisimpiin asioihin, kuten syömiseen, juomiseen, seksiin, ulostamiseen ja nukkumiseen?

Kukkahattutädit, en ehkä koskaan tule täydellisesti toimeen kanssanne tulevaisuudessakaan, mutta muistakaa nyt ainakin olla paheksumatta jotain helvetin maalausta.

Ps. Alastonmallin duuniin tulee jatkoa. Muahaha.


// blogistani http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/tekopyhaa-paskaa.html

Alastonmallina osa 2Sunnuntai 16.03.2014 22:30


Sannan maalaus.

"Olin yllättynyt kuinka siveellistä ja kunniallista tuo onkaan! Kun kerroit aloittavasi alastonmallin työt ajattelin, että osallistut jonkinlaisen internet-sivuille tehtävän materiaalin tuottamiseen." - serkkuni

Uusi vuosi, wanhat kujeet! Alastonmallin duuni jatkui vuodenvaihteen jälkeen Ingmanin taideteollisella oppilaitoksella, kun kuvataiteilijoiden luokan toinen puolisko pääsi maalaamaan ja piirtämään meikäläistä samassa asennossa.

Ingmanilla pääsin poseeraamaan myös ensimmäistä kertaa vaatetusalalaisille. Vaatetusalan opiskelijoiden kanssa teimme monipuolisempia harjoituksia, mikä toi hauskaa vaihtelua kuvataiteilijoiden kurssiin. Vaatetusopiskelijat pääsivät tekemään esimerkiksi piirroksia croquis-tekniikalla. Croquis-tekniikka tarkoittaa pikaista luonnostelua mallista. "Krokeja" varten tehtävät poseeraukset ovat lyhyitä, parista minuutista noin viiteen minuttiin, ja tässä ajassa oppilaan pitäisi ehtiä piirtää/maalata malli mahdollisimman todenmukaisen näköiseksi. Krokiit auttavat ihmisvartalon hahmottamisessa.

Vaatetusalan opiskelijoiden kanssa teimme myös hauskan kokeilun, kun piirsimme saman asennon kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla olin alastomana, toisella kerralla vaatteet päällä. Vaatteet toivat lisää varjoja ja yksityiskohtia piirrettäväksi.

Osa Ingmanin oppilaiden töistä on ollut jo tammikuusta lähtien näkyvillä Ingmanin oppilaitoksen seinillä A-talossa. Muun muassa koululla opiskeleva pikkusiskoni (voi ressukkaa) pääsee siis nyt ihastelemaan niitä.


Muotoiluakatemia ulkoa – poseerasin kuvassa näkyvässä luokassa. Ikkunoissa on teipit, joten niistä ei näe läpi, mutta valoa pääsee sisään.

Vuodenvaihteessa tapahtunut kännikuskaaminen toi uuden käänteen elämääni. Ei, en tullut uskoon tai ajanut kolaria, vaan se johti minut uudelle työpaikalle. Olimme eräällä porukalla juhlimassa pienellä mökillä, ja jossain vaiheessa iltaa tuli puheeksi ihmisten opiskelut ja ammatit. Kun mainitsin omasta työstäni, eräs tyttö suositteli minua hakemaan alastonmalliksi myös Kuopion Muotoiluakatemialle. Hän itse opiskelee siellä sisustusarkkitehdiksi ja kertoi olevansa kyllästynyt piirtämään vain naisia. Muotoiluakatemialla oli tällöin kaksi naismallia, muttei vakituista miesmallia.

Tartuin tilaisuuteen ja otin yhteyttä opinahjoon. Sovimme Muotoiluakatemian kuvallisen ilmaisun lehtorin kanssa treffit piakkoin yhteydenottoni jälkeen. Keskustelimme taidemallin työstä yleisesti, mitä olen työstäni Ingmanilla pitänyt ja mitä kaikkea Muotoiluakatemialla saatan päästä tekemään. Minulta kysytään muuten usein, olenko joutunut vetämään työhaastatteluissa housut kinttuihini – thank God, en ole.

Tammikuun loppupuolella vedin ensimmäiset vuoroni Muotoiluakatemialla. Suuri osa opiskelijoista, joille olen poseerannut, on ollut vaatetusalalaisia, mutta myös esimerkiksi sisustusarkkitehdeille on jonkin verran elävän mallin kursseja. Asennot ovat vaihdelleet nopeatempoisista croquis-poseerauksista pidempikestoisiin, monen tunnin pituisiin maalauksiin. Asentoihin on kuulunut niin makaamista, istumista kuin seisomistakin.

Muotoiluakatemian eräs hauska puoli on ollut, että töissään saa käyttää tulkintaa ja lisätä ilmaisuvoimaa. Siinä missä Ingmanin kuvataiteilijoiden maalauksien piti pyrkiä värimaailmaaltaan ja anatomialtaan olemaan mahdollisimman lähellä totuutta, Muotoiluakatemia antoi vapautta värien ja valojen käyttöön. Eräs oppilas maalasi ihoni Avatar-elokuvan hahmojen väriseksi, toinen taas teki minusta "kultaisen Buddhan". Erinäköisiä Erkkejä syntyi monipuolisesti.

Kahdelle ryhmälle tein poseerauksen, jossa tavoiteltiin "rokkitähtimäistä" asentoa. Jalat levällään, selkä nojaten tuoliin. Tässä kirjoituksessa on neljä työtä kyseisestä asennosta. Toisen ryhmän kanssa asento kesti neljä tuntia, toisen kanssa kahdeksan.


Annin työ. Hänen taiteeseensa voi tutustua deviantartissa: http://shiroicheri.deviantart.com/

Ingmanin ja Muotoiluakatemian vuorojen lomittautuessa tein parhaimmillaan kahden viikon ajan alastonmallin työtä lähes kokopäiväisesti, viisi vuoroa viikossa. Ingmanin kurssit päättyivät kuitenkin helmikuun alussa, ja samoin maaliskuun alussa sain tietää, ettei Muotoiluakatemiallakaan todennäköisesti ole ainakaan paljoa mallin tarvetta ennen ensi syksyä.

Hain malliksi myös Kansalaisopistolle ja Pohjois-Savon opistolle, mutta valitettavasti näihin alastonmallin vakansseihin en tullut valituksi. Syitä en voi varmoiksi tietää, mutta mahdollisesti hoikan miesvartalon on saatettu ajatella olevan oppilaille liian helppo piirrettävä.

Kymmeniä maalauksia, satoja krokii-piirroksia, noin 130 tuntia munasillaan, yli sata ihmistä, joille olen poseerannut.

Kaiken tämän jälkeen alastonmallin urani on siis mahdollisesti lähenemässä loppuaan. Täysin kokonaan toivoa ei ole heitetty, sillä myös toinen Muotoiluakatemian opettaja saattaa tarvita vielä alkavan kevään aikana mallia. Valitettavasti taidemallin työ on kausiluontoista, yhyy. Ehkei näistä kokemuksista tule siis enää kirjoitettua, but who knows, ehkä vielä tätä työtä tulee tehtyä joskus uudestaan. Toivotaan parasta.


lisää maalauksia http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/alastonmallina-osa-2.html

OlutjuttujaTorstai 13.03.2014 10:58

Viime aikoina koetut uudet kokemukseni ovat olleet lähinnä uusia ammatteja. Siten myös uusia kokemuksiani käsittelevät tekstit ovat pitkälti olleet "mitä minä kokeilin tällä viikolla" -tyylisiä, mutta kerrottakoon alkuvuoden aikana koetusta kahdesta uudesta kokemuksestani oluen suhteen.

Minä pidän oluesta. Sen maltainen maku, sen rentouttava vaikutus, ah! En koskaan kyllästy juomaan olutta. Päinvastoin, jokaisen tuopillisen jälkeen haluan lisää. Kalja on kultaa. Eniten pidän luomuoluista ja maissioluista, tosin joiden oluen ystävien mukaan jälkimmäiset eivät kunnon olutta ole nähneetkään.

Tammikuussa maistoin alkoholitonta olutta. Koska käynnissä oli tipaton tammikuu, mutta oli pakko päästä edes baariin oluthuuruja hengittämään kaveriporukassa, päädyimme ystäväni kanssa ottamaan alkoholittoman oluen. Ykkösolut oli positiivinen yllätys: se maistui vähintään yhtä hyvälle kuin tavallinen olutkin. Jotain jäi kuitenkin puuttumaan, sillä kerrankin käsite kävimme yksillä tarkoitti oikeasti vain yhtä juomaa! Päihdyttävä vaikutus nyt vain on osa olutta ja piste.

Toinen olutkokemus oli maaliskuussa tehty oluthaaste. Kaljahaaste on sosiaalisessa mediassa levinnyt ilmiö, jossa haastetaan toinen juomaan määrätyn verran alkoholia. Jos haastettu epäonnistuu, hän joutuu korvaamaan tappionsa. Suomalaistennuorten keskuudessa kiertäneessä haasteessa kerralla juotavan kaljan määrä on ollut puoli litraa ja haasteessa epäonnistuneen pitäisi tarjota lavallinen kaljaa. Yllätyin positiivisesti, kun sain kiskottua oman olueni alle kahteenkymmeneen sekunttiin! Petyin tosin, kun haastamistani vain yksi suostui tekemään haasteen. Tulen siis saamaan kaksi lavaa kaljaa, can't wait..!



http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/olutjuttuja.html

Olkaamme siis Naton jäseniäSunnuntai 09.03.2014 23:45

Koko maailman puhutuin aihe viime viikkojen aikana on ollut Ukrainan kriisi ja sen tuorein käänne: Venäjän erikoinen sekaantuminen Krimin tilanteeseen. 28. helmikuuta tunnuksettomat sotilaat ottivat haltuunsa lentokenttiä. Myöhemmin on paljastunut, että tunnuksettomat sotilaat ovat Venäjän armeijasta. Tilanne kokonaisuudessaan on sekava: Putin on saanut luvan aseelliseen voimankäyttöön federaationeuvostolta. Venäläisten sotilaiden määrää on lisätty, ja vahvuuden on arveltu olevan 15 000 sotilaan kieppeillä. Kielellisesti venäläisenemmistöisen Krimin alueparlamentti äänesti liittymisestä Venäjään. Asiaan liittyvä kansanäänestys olisi tarkoitus järjestää ensi viikolla.

Kokonaisuudessaan kriisiä seuratessa vallitsevaksi nousee koko touhun sekavuus: mitä Venäjä haluaa? Haluaako maa vain osoittaa, ettei se ole sotilaallisesti vähäteltävä? Halutaanko Ukrainan kriisillä herätellä neuvostoaikaista nostalgiaa, kun ammoinen supervaltio puuttui muiden maiden politiikkaan tuosta vai? Haluaako Venäjä Krimin osaksi federaatiota? Vastaus: kukaan ei oikeastaan tiedä, vaan monet Venäjä-asiantuntijatkin ovat hämmentyneitä.

Eräistä asioista jokainen voi kuitenkin olla varma. Ensimmäinen karu totuus on se, ettei Venäjä ole demokratisoitumassa. Venäjä on edelleen arvaamaton, omien oikkujensa ja intressiensä mukaan toimiva suurvalta. Venäjä osaa tehdä sotilaallisen väliintulon nopeasti, tehokkaasti ja päättäväisesti. Venäjä tekee mitä tahtoo.

Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta saa (tai ainakin pitäisi saada) myös Suomen pohtimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Jos Venäjä kohtelee naapurimaataan Ukrainaa vastaavalla tavalla, millainen on Suomen kohtalo? Vastikään on kerrottu Venäjän pitäneen sotilasharjoituksia Karjalan tasavallan alueella ja aikovan lisätä merkittävästi sotilaiden määrää Suomen rajan tuntumassa.

Valitsen sinut Nato

Vieläkö joku pystyy kaivamaan esiin oikeasti päteviä vasta-argumentteja Suomen Nato-jäsenyydelle?

Tosiasia on, että jos jokin maa Suomeen hyökkäisi, se olisi Venäjä. Ei Ruotsilla, Virolla tai Norjalla ole syitä eikä edes mahdollisuuksia moiseen. Saksa ei suunnittele aloittavansa uudestaan tuhatvuotisen valtakunnan rakentamista. Syy, minkä takia Suomessa edelleen on yleinen asevelvollisuus ja maa on pyrkinyt pitämään yllä jonkinasteista puolustuskykyä, on idässä.

Suomalaiset ovat kautta aikain suhtautuneet Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon kriittisesti. Useimmiten Nato-vastustajat jakaantuvat kahteen leiriin: venäläismyönteisiin/amerikkalaiskriittisiin, jotka kokevat Naton liian amerikkalaismieliseksi, ja niihin, jotka tosissaan luulevat Suomen tulevan toimeen omilla puolustusvoimillaan.

Natossa on ongelmansa. Naton keskeisin vaikuttaja on Yhdysvallat. Osa Naton operaatioista, kuten Yhdysvaltojen johdolla harjoitettu "terrorisminvastainen sota", ovat olleet kyseenalaisia. Yhdysvallat on kuitenkin demokraattisempi ja Suomen arvoja lähempänä oleva valtio kuin Venäjä, jonka ihmisoikeuskysymykset ovat viime vuosina olleet esillä merkittävästi.

Suomen puolustusvoimiin uskominen on yksinkertaisesti turhaa haihattelua. Suomen armeijan koko on murto-osa Venäjän armeijasta. Kalusto ostetaan usein käytettynä (panssarivaunut). Jos Venäjä hyökkäisi, Suomi olisi arvioista riippuen polvillaan parissa päivässä, hyvällä onnella vasta muutamassa viikossa. EU-maille kaavailtuun yhteiseen puolustukseen ei samoin parane luottaa, sillä talousvaikeuksissa rypevän unionin kyky toimia tositilanteessa on kyseenalainen.

Nato toisi Suomelle varman turvan, sillä puolustusliittoon kuuluvaan maahan ei noin vain hyökättäisi. Natoon liittyminen pitäisi lisäksi tehdä silloin, kun se on vielä mahdollista. Kliseinen mutta osuva vertaus kuuluu: palovakuutustakaan ei oteta siinä vaiheessa, kun talo on tulessa. Monet ovat esittäneet, että jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, Suomi saisi ehkä Natolta apua. Ehkä. Miksei puolustusliittoon voi saman tien liittyä? Silloin apu ainakin olisi varmaa.

Suomettumisen aika ei ole ohi vieläkään

Suomen ulkopoliitikassa on kautta aikain pyritty puolueettomuuteen, muttei sitä läheskään aina olla ymmärretty muualla. Kylmän sodan aikana Suomi katsottiin länsimaiden näkökulmasta venäläismieliseksi, parhaimmillaan Suomi saatettiin käsittää Neuvostoliiton etupiiriksi. Lisäksi suomalainen "puoluettomuuspoliitikka" johti Neuvostoliittoon päin rähmälläänoloon: suomettumiseen. Pyrkiessään miellyttämään vaikutusvaltaista naapuriaan Suomi loi uuden sanan kansainväliseen politiikkaan: pieni valtio taipui suurvallan edessä pahimmillaan rajoittaen sananvapautta ja sensuroiden suurvaltaa kohtaan esitettyä kritiikkiä. Suomalaiset saattoivat katsoa tasapainoilevansa idän ja lännen välissä, mutta länsimaiden näkökulmasta Suomi jousti periaatteistaan liikaakin ja taipui Neuvostoliiton tahtoon.

Suomettumisen aika ei näytä olevan ohi vieläkään. Suomalaisten poliitikkojen kannanotot ovat olleet yllättävän varovaisia. Pääministeri Katainen on todennut, että "täytyy pitää pää kylmänä". Puolustusministeri Haglund piti yllään Ukrainan lipun värejä mukailevaa kravattia. Aika laimeita kannaottoja? Onneksi sentään presidentti Niinistö on uskaltanut todeta Venäjän rikkovan kansainvälistä oikeutta.

Jo aiemmin Suomi on pysynyt pääasiassa hiljaa Venäjän ihmisoikeusongelmista. Arhimäen sateenkaariliput sekä Tynkkysen sateenkaarikravatit ovat saaneet osakseen paheksuntaa ja "välejä Venäjään ei saa pilata" -hyssyttelyä – meillä, Suomessa, jonka pitäisi olla ihmisoikeuksien mallimaa. Samoin tutkija Mika Aaltola on toivonut Suomelta vahvempaa kannanottoa Ukrainan kriisiin. Hän kuitenkin arvelee, ettei Suomi tule niin tekemään.

Suomen ei tarvitse solmia uutta YYA-sopimusta ja nuolla venäläiseliitin persettä, sillä parempikin vaihtoehto on olemassa. Natoon kuuluminen varmistaisi sananvapauden ja demokratian Suomessa. Suomettuminen jäisi viimein historiaan, kun Naton turvatakuut mahdollistaisivat sen, että Suomi uskaltaisi viimein ottaa asioihin aidosti kantaa.

Mitä me vielä odotamme?

Mitä me suomalaiset vielä odotamme? Nato on vakuutus, joka kannattaa ottaa. On turha lässyttää sitä, että venäläiset ovat ystäviämme. Ystävä ei sijoita tuhansia sotilaita rajamme läheisyyteen. On yksinkertaisesti hölmöä odottaa, että meitä tultaisiin ehkä auttamaan Naton suunnalta Venäjän hyökätessä, kun voimme varmistaa avun saannin liittymällä kyseiseen puolustusliittoon. Lisäksi on noloa, mikäli maamme alkaa suomettua uudestaan.

Venäläismielisiä emme enää ole, yksinämme emme toimeen tahdo tulla, olkaamme siis Naton jäseniä.


// blogistani (merkinnässä mukana myös lähdeluettelo) http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/olkaamme-siis-naton-jasenia.html

OnnenhitusetTiistai 04.03.2014 22:27

Tänä aamuna katson ulos ikkunasta
Maailmaan sataa taivaan täydeltä onnea
Annan onnenhitusten leijailla kielellein
Ne sulavat pisaroiksi auvoa
Mietin, eikö ole ylärajaa mun onnellein

Tässä teille neuvoja elämään!Sunnuntai 02.03.2014 18:53

Emmekö me jokainen rakasta elämänohjeita ihmisiltä, jotka eivät tiedä pätemästään asiasta hölkäsen pöläystäkään? Erään läheiseni hienojen elämänohjeiden innostamana pyysin joukon tunnettuja henkilöitä neuvomaan minua ja muita elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden suhteen.

Johanna Tukiaisen meikkausvinkit

- Eräs lempparihuulipunistani on Make Up Storen huulipuna, joka on harvinaista, nyt jo lopetettua Comet-sävyä, Tuksu kertoo. - Valitettavasti se on nyt kadonnut jonnekin, kuten myös Victoria's Secret -laukkuni, ja Cometia ei enää valmisteta, eräs tanssijani hommas sen mulle. Aluks lähti Julia, nyt vielä tämä! Tämä tapahtu koiran purtua mua, olen ollut sen jälkeen hoidossa sairaalassa, antibiootitki maksoin itse. Comet on kauniin pinkki sävy, joka sopii huulieni muotoon ja ruskettuneeseen ihooni täydellisesti. Jos joku tietää varkaan niin ilmoittakoon heti mulle! Hankin heti huippujuristin ja laitamme oikeudessa ryöstäjän vankilaan!

Meikkien yhteyteen Tukiainen suosittelee oranssia ihoa.
- Oma ihoni on kauniin kuultavasti päivettynyt. Harva ehkä uskoo, mutta rusketukseni on keinotekoinen, Johanna paljastaa salaisuutensa. - Käytän toisinaan itseruskettavaa. Ihoni on luonnostaan vaalea. Lisäksi rusketun luonnostaan ulkomailla käydessä, vähän aikaa sitten olimme Juhan kanssa Marokossa ja tykkään käydä Maijamissa, missä tapaan usein miljonäärejä. Kerran olimme Julian (rauha sielullesi rakas siskoni Julia rukoilen päivittäin vuoksesi!!!) kanssa Maijamissa ja itse DENNIS ROADMAN pyysi meitä juhlimaan kanssaan!

Georgios Andreas Papandreoun talousneuvot

Kreikan pääministerinä toiminut Papandreou osaa antaa monia käytännön vinkkejä talouden tasapainottamiseen.
- Säästäminen on asia numero yksi. Se tehtiin meillä Kreikassakin. Säästimme kaikesta mahdollisesta IMF:n ohjeiden mukaisesti. Kun säästöt lamauttivat taloudemme kehityksen täydellisesti, otimme menoihimme aivan järjettömästi lainaa. Siis ihan vitusti. Niin saatanasti ettei kukaan voi koskaan maksaa sitä takaisin, oikeesti.

Tuoreeltaan Kreikan velkojen järjestelyä on mietitty uusiksi. On huomattu, ettei Kreikka ehkä voikaan maksaa moninkertaisesti bruttokansantuotteensa ylittäviä velkojaan parissa vuodessa. Osa on ehdottanut velkojen mitätöimistä.
- Tadaa, näin olemme säästäneet rahaa ja talous on taas kunnossa! Papandreou hihkuu tyytyväisenä. - Ota siis vitusti velkaa, kyllä sen joku puolestasi maksaa!

Nokia-pomon neuvot tulevaisuuden suunnitteluun

- Aluksikin minun on todettava, ettei tulevaisuutta voi koskaan ennustaa, yli kymmenen vuotta Nokiassa vaikuttanut, nimettömänä pysyttelevä pomo aloittaa.
- Meillä Nokialla ollaan kehitelty vuosien varrella hyvin paljon monipuolisesti puhelinteknologiaa: olemme kehittelemässä muun muassa äärimmäisen ohutta puhelinta, joka voisi olla liimautuneena ihon pinnalle. Samoin esimerkiksi rannekelloa muistuttava matkapuhelin on mahdollinen, puhumattakaan liike-energialla latautuvasta puhelimesta.

Kaikki visiot ovat mahdollisia, ja kaikkiin mahdollisiin kännykkäteollisuuden trendeihin on varauduttu ennalta. Nokia-pomon mukaan on mahdollista kehittää esimerkiksi matkapuhelin, joka voisi lämmittää pienillä lämpösäteillä ruokaa.
- Menisit vain kauppaan, ostaisit valmispurilaisen ja lämmittäisit sen kotiin kävellessä evääksi!

Nokian maailmassa miltei mikä tahansa kuulostaa mahdolliselta. Miksei kosketusnäytöllistä puhelinta sitten älytty tehdä ennen iPhonea?
- Noh, tuota, eihän kaikkea voi ennustaa... Kun ei kai nyt kosketusnäytöllistä puhelinta kukaan olisi käyttänyt... On nämä pikaisesti kasaan kyhätyt Lumiat silti ihan hyviä, pomo osoittaa työpöydällään lepäävää Lumia-luuriaan ja työntää housujen taskusta pilkistävän Samsung Galaxyn piiloon.

Päivi Räsäsen hervottomat homoseksivinkit

Kristillidemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen antaa mielellään neuvoja seksuaalisuuden suhteen.
- Suuseksiä en voi suositella terveydellisistä syistä. Papilloomavirukset ovat yleistyneet suiden limakalvoilla juuri suuseksin lisääntyneen määrän takia. Tämä on todennäköisesti yhteydessä yhteiskunnassa valloillaan olevaan homosaatioon, Räsänen esittää arvelunsa.

Entäs wanha kunnon persepano?
- Heterosuhteissa kakkoseen kairautuminen on minusta ihan luonteva ja hauskakin vaihtoehto, jos paikat ovat puutuneet ykköspesältä. Silloin suosittelen etenemään sisään hiljalleen venyttäen ja liukuvoidetta käyttäen. Homosuhteisiin en kuitenkaan voi tautista anaaliseksiä suositella.

Millaista seksiä homot sitten saavat harrastaa?
- Jokaisen homoutensa kanssa painivan, herkässä iässä olevan nuoren kannattaa ehdottomasti tulla erilaisten kristillisten järjestöjen ylläpitämille eheytymisleireille. Siellä pojat pääsevät tutustumaan toisiin, joilla on sama sairaus. Rukoilemalla, masturbointia välttelemällä ja nunnapornoa (vain yksi nunna, ei kahta, sehän olisi jo lesboa!) katsomalla heistä tulee kunnollisia, tasapainoisia kansalaisia.

Matti Nykäsen niksit raittiiseen elämään

Matti kertoo, että hänelle paras keino absolutismiin on ollut maltti. Maltti on valttia. Mikäli alkaa tehdä mieli viinaa, täytyy vain keksiä jotakin muuta tekemistä. Hyvä tekeminen on vaikkapa uuden eukon hankkiminen: Susannaa, Piaa tai Merviä, uusi nainen, uudet huvit. Uutuudenviehätys auttaa ainakin jonkin aikaa viinanhimoon.
- Sitten kun alkaa taas janottaa ja vituttaa kun ei saa juoda, voi vaikka vähän motata, Matti neuvoo. - Mervin kanssa pitkitettiin uutuudenviehätystä jättämällä erohakemukset ja palaamalla sitten yhteen. Suhteessa pysyi sillä tavoin sopivasti jännitystä.

Cheekin ohjeet hyviin laulunsanoituksiin

Kuka muu muka voisi neuvoa meille jotain räppäämisestä kuin Suomen suosituin räppäri Cheek?
- Kuka muu muka no kuka muu muka? Cheek riimittelee. - Jos sä et mun tyylii tajuu, se meinaa että sulla ei oo tyylitajuu. Ah!

Cheekin mukaan tärkeintä on riimittelyn jouhevuus.

- Ei se oo paha / jos motiivina on mulla raha / mä kyl tiedän miten riimitellä / on mulla hienot kledjut itellä / mä en oo postimies tai Itella / mun kaa on turha räppäämises mitellä, Cheek vetelee kekseliäitä riimejään hatusta. Miten hän pystyy vetämään niitä noin vain lonkalta?
- Ah! Kun tarpeeks kauan räppää / ei siihen tarvii apuun isää tai äippää / täytyy opetella ja tehdä paljon työtä / niin ne sanoo ei kipua ei hyötyä / mä oon kovin jätkä koko Suomessa / ykkönen Lärvikirjas Twitteris ja muussa somessa / mä räppään viel Arhinmäenkin suohon / ei kukaan kysy musta et kuka tuo on.

Näkeekö Cheek minkäänlaisia ongelmia nykymusiikin sanoituksissa?
- Ah! Puolet räppäreist ei tajuu rimmaamisest mitää / ennen mikkiin päästämistä pitäis kirjalliset pitää / mä sanon niille et ota ota mallia / mun ego täyttää monta sataman varastohallia / älkää yrittäkö liikaa biiseihin järkee laittaa / ei kukaan sen kuunteluun käytä aikkaa / riittää et mukana on rahaa autoi mimmei / siitä saa jo tarpeeks paljon kasaa rimmei.

Putinin neuvot ihmisoikeuksien toteuttamiseksi

Venäjän presidentti Vladimir Putin on tunnettu ihmisoikeustaisteilija. Länsimaissa ihmisoikeudet eivät ole läheskään yhtä hyvällä tolalla kuin Venäjällä. Siinä missä Yhdysvallat olisi todennäköisesti saattanut määrätä jopa kuolemantuomion tietovuotaja Edward Snowdenille, Venäjä antoi hänelle turvapaikan.
- Venäjällä tietovuotajia ei ole, koska asiat ovat täällä niin hyvin, Putin selittää.

Sotshin olympialaiset olivat monilta osin Venäjälle näytön paikka. Osa urheilijoista oli huolissaan Venäjän ihmisoikeustilanteesta, mutta Putinin mukaan se oli täysin turhaa.
- Aina vain hätäillään niistä homoista. Homot ovat Venäjälle tervetulleita. Tsaikovskikin oli aluksi homo, mutta ei enää, Putin sanoo hymyillen.

Toisin kuin luullaan, Venäjä on itse asiassa seksuaalivähemmistöjen suojelija.
- Sateenkaarikansa on aina venäläisille ystäväkansaa. Nyt olemmekin kuulleet, että eräässä naapurimaassamme sateenkaarikansa voi huonosti. Kyse on siis Ukrainasta. Krimin autonomisessa tasavallassa homot ovat kohdanneet syrjintää, joten harkitsemme tässä nyt vakavasti menemistä sinne veljiämme auttamaan, Putin pohdiskelee.


Erkin neuvot naisen iskemiseen
Sen lisäksi, että tämän blogin jutut ovat ajoittain rasittavaa pätemistä ja huonon itsetunnon kohentelua omalla näsäviisaudella, olen osannut antaa kymmenen kuolematonta vinkkiä naisen pokaamiseen. ErQ


// blogistani http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/03/tassa-teille-neuvoja-elamaan.html

Helmikuun ihQutusbiisiTorstai 27.02.2014 23:44

Mikään biisi ei ole ihQutusbiisi syntyessään.

Helmikuun ihQutusbiisi on Patsy Cline - I Fall to Pieces.

Patsy Cline oli 1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa suosittu kantrimusiikko, joka kuoli traagisesti lento-onnettomuudessa uransa lähtiessä nousuun. Hänen kappaleissaan voi kuulla todellista äänenkäyttöä. Monet hänen kappaleensa kertovat epäonnisista rakkaustarinoista. Haikeaa, koskettavaa ja kaunista.

IhQutusbiisien idea olisi esitellä uutta musiikkia, mutta I Fall to Pieces on vuodelta 1961. Yli 50-vuotias kappale on kuitenkin varmasti monille entuudestaan tuntematon, ja myös minulle se on varsin uusi tuttavuus. Oi tuota aikaa, jolloin maailma vielä oli viaton.



Aiemmin wanhimpana ihQutusbiisiksi valittu kappale oli The Red Jump Suit Apparatuksen Face Down, joka oli heinäkuun 2009 ihQutukseksi valittaessa kolme vuotta wanha viisu.