IRC-Galleria

Tylsyys.. Aamulenkki,vatsakipu. Koirakaan ei jaksanu kävellä kuin pakollisen lenkin. Vielä väsyttäis muttei voi nukkua,jotta seuraava yö ei olisi niin levoton. Unessa kävelin puukko kädessä pitkin nekalaa,pippurisumutin kyllä joskus mukana mutta muuten ei. Tää on oikesti maineensa veroinen mesta. Juoppoja,narkomaaneja ja epämääräisiä hippejä liikkuu öisin. Jengiä puukotetaan, ammutaan, ryostetä ja raiskataan täällä suhteessa enemmän kuin muualla. En minä pelkää,tahdon vain olla varautunut yllättäviin tilanteisiin joista ei juoksemalla ehdi pois. Mutta joo,ihan hyvä tällä on,eilenkään ei olllut yhtään ihmistä kun koiran kanssa kuljin pimeällä. Nyt on tylsää,vois vaikka tapahtua jotain.
14:10 Puhelin ei soi,youtube kylläkin. Kävin suihkussa ja huvittais mennä armonkalliolle. Odotan reissua jota ei ehkä tule tapahtumaan. Taas petän itseäni.
20:10
Täällä nekalassa taas. Kävin kivellä ja pelkään kissamme(18v) puolesta. Oli pudonnut noin 10metriä ikkunasta eikä ole mitään ulkoisia vammoja..niimpä,netissä hurjia ja surullisia kertomuksia siitä kuinka seuraavana aamuna on täysin terveenoloinen kissa on kuollut. Toivottavasti teräsvaari vielä kestää. En jaksa haudata enään yhtään lemmikkiä vaika niitä on vielä 5 edessä. 2 kissaa,2marsua ja koira.. Elämä tulee olemaan surullista,sen huomasin. Surullista ja ahdistavaa musiikkia on pakko kuunnella eikä ulos saa itseään enään raahattua. Kai sitä kohta on pakko. Sekoan taas..

Koira haettiin iskän kanssa linnainmaalta kahdelta. Puoli kolmelta alkoi hirveä ripuli ja ollaan käyty nyt ainakin 6 kertaa ulkona.
Oon ihan poikki,muut jatkavat juomista ja mä vaan yritän olla menosa mukana ja hoitaa huonovointista koiraa. Ahdistaa ja haluisin pois kaupungista. En pääse,oon sotkenu asiani niin hyvin että jään tänne loppuelämäkseni. Toivottavasti se ei ole pitkä aika..

Kello 05:15 olin navetalla aloittelemassa hommia. Aluks ei oikeen tiennyt mitä tapahtuu mut sitten kun pääsi vauhtiin niin alkoi hommat sujua. Lypsyllä totesin että yhtä kiukkuisia ovat lehmät kuin ennenkin. Onneks ei yksikään potku osunu kun älysin käyttää asiaankuuluvia välineitä kuten potkurautaa :) Olin ihan täpinöissäni kun mentiin pieneläinhoitolaan jossa oli jyrsijöitä ja lintuja. Maaorava sai mun sydämeni. <3 Puoli kolme takaisin.

Eilinen ilta oli jotain sanoinkuvailemattoman ihanaa,tyhjä,hämärä ranta ja vain se ihminen joka siihen kuuluu. Tänään saan ehkä avaimen asuntoon jossa asun tilapäisesti. Tiedän jo tarkkaan kenet kutsun sinne kylään. Saa nähdä kykeneekö henkilö saapumaan,vai jättääkö kutsun huomiotta. Toivossa on hyvä elää.. Toisen ihmisen tapaan illalla. Olen sanoinkuvailemattoman väsynyt.
23:12
Olin kuranuken kanssa viettämässä mässyiltaa ja kun hän lähti kotiin,poikkesin baariin yhdelle. En saanut olla rauhassa,vaan yli 60 vuotias mies tarjosi seuraa ja kyytiä kotiin. Onneks mulla oli pyörä eli hyvä syy kieltäytyä kyydistä. Ahdistaa,koira läähättää ja vinkuu. Voi olla että sitä sattuu johonkin vaikka jalka on ollut vähemmän kipeä. Mistä sitä tietää onko kiki vain kuumissaan vai ei? Täytyy huomenna käydä tuossa lähimmässä ell puhumassa aiheesta. Pikkuhiljaa menee hermot vaikka kuink yrittäisin järjestää hyvää elämää. Exä 07 lupas soittaa kun tulee kaupunkiin muttei kuulunut..Tänäänkään. Myös herra x on soitellut enkä tiedä mitä pitäisi vastata. Totuus VS tunteet..

Eilen oli taas niin kummallinen päivä,että ihmettelen kuinka oon pystyny suoritukseen. Syötiin kuranuken kanssa taas niiiiiin paljon,että huh huh eli se että lihon 10 kg ei ole enään vaan puhetta ellen saa mun ruokailumääriä kuriin se tulee olemaan totta. Aamulla 1 ruisleipä ,päivällä pussillinen irtokarkkeja ja illalla kun kuranukke liittyi kerhoon paketti kaurakeksejä ja puolikas pizza. Huh että olin laajentunu pallo kun pääsin pyörällä perille. Tänään vois paastota kunnes jotain tulee pihallekin asti. Ei kyllä oo ollu edes nälkä vaik heräsin jo 10:00. Kiksu vain on pullea ahmatti joka syö kaiken mitä löytää.
13:40
Mystinen AK joka yritti tavoitella mua porukoiden kautta paljastui kuranuken äidiksi. Tässä pelattiin laivan upotusta ja mä tietenkin voitin. Tämä mystinen "katoava henkilö" lähetti minulle terveisiä ja ne lämmittivät sydäntä. Tiedän nyt että hän seurailee blogia.. Mun fiilikset ovat nyt trapetsi jonka päältä putoaminen tuo varman kuoleman. Henkinen tai fyysinen,ei sillä ole väliä.

Mustasukkaisuutta..Aina vaan. Miksi päästin ihmisen lähelle? Miksi taas? Tyhmä minä..
17:00
Kaikki kortit on katsottu ja pakka heitetty seinään.

Kävin aamutuimaan tohtorilla näyttään mun olkapäätä jota liikuttaessa menee yks kylkiluu sisään jonkun sentin ja satuu. "vain rustoa" oli tyly vastaus ja tuosta maksoin 13,70. Olisin odottanu kuvausta ja muutenki tarkempaa tutkimusta,mutta putiikin korkeimmin koulutettu lääkäri totesi että ei. Ei sit.. Faija saa maksaa turhasta :( Ostin makuunista myös mässyä,kai pääsen tavoitteeseeni silti pian.
16:25
Tänään on jälleen yksi löhöilypäivä. Auringosta pitää nauttia nyt kun sitä piisaa,mutta mulla ei oikeen oo ollu fiilistä. Jotenki ihan pysähtyny meininki eikä ketää jonka kanssa vois jutella. Kaikki tyypit lähtivät katsomaan jalkapalloa. Hö! sahaan kohta jonkun maston alas nii ettei telkkarista näy muuta kun lumisadetta ja kylmää. Sit ne ehkä palaa takas tohon pihaan. Koiralla on kans kuuma ulkona. Nukkuu nyt lattialla rauhassa

Aamu alkoi itkulla ja helvetinmoisella ahdistuksella ja itkulla. Ihmise olivat kertoneet mummolle kiksun olevan "honkkeli" ja sekopää ja sain tehdä aika shown että mummo uskoi niiden olevan väärässä. Ehkä saan sittenkin tän kesän meneen hyvin,ilman mitään vastaiskuja ja jopa ilman miehiä. Armoton vitutus alkaa poistumaan,mitä jäljelle jäi,sitä tiedä ei kukaan.
18:20
Olipas kiva päivä. Mummo ja kiksu tulivat ensisilmäyksellä kavereiksi ja yhteiselo sujui hyvin. Dementiasta kärsivä mummo muisti puheet koirasta jo aikaisemmalta ajalta enne tätäpäivää vaikkei muistanut tyttärensä lapsen nimeä. Muistaa myös menneet asiat "Ei meidän jere ikinä mitään tuollaista tehnyt" .. "tulkaa ensiviikonloppuna juhannusjuhliin" oli paras lause mitä kuulin. Jos olis keliä niinkuin on luvattu,niin jäädään pariksi yöksi :)
19:45
Ahdistus iski yllättäen repusta.. Kosketin reppuani jossa roikkunut muovikassi oli kiinni eikä ollut sekuntiakaan aikaa kun mieleni täytti tuo sanoinkuvailematon ahdistus ja suru jota oli matkallani tänne tuntenut. Uskomatonta että ihmisen mieleen jää kuin taustakuvaksi tunne johonkin tavaraan liittyen. Niinkuin jotkut tavarat tuovat ,tämä reppu ja muovikassi toivat pahoja muistoja jotka olisi jo tahtonut peittää. Olen taas pysähtynyt miettimään asiaa,miksi en pysty käsittelemään tunteitani? vastaus: se on ollut kiellettyä viimeisen vuoden aikana. Miksi en edes yritä ? vastaus..Yksi ihminen josta mainitsin aikaisemmin ei ole ollut enään elämässäni.
23:10
Musiikki soi ja meininki on helvetin hyvä. Suihkuun pitäis raahautuu mut saa nähdä jaksaako? Kai koira mua jaksaa haistella. Käytiin iltalenkillä ja se sai juosta hiukan muutaman koiran kanssa. Surullista että jouduin kieltämään. :( Milloin pitäisi mennä uudelleen tohtoriin?

Tässä just nousin pystyyn kun alko tuntua hengittäminen niin hankalalta. En käsitä miten 4 tuopista kaljaa ja yhdestä lonkerosta voi tulla näin hirvee olo? Kai oon palannut sisäisesti jonnekin 12V ensikännien vetämiseen. Yksi ihminen kuorsaa,koira just vaihto kylkee ja kuorsaa,nostin eilen sen ruokamäärää kun on taas laihtunu eikä mun mielestä enään sais. Kaunis <3 Tekeeköhän fun light hirveemmän olon kuin viina? tossa oon koittanu sitä juoda kun ei vesi oikeen oo kylmää täälläpäin. Noh,kärsitään pois. Tänään olis kiva kyllä mennä koiruuden kanssa vaikka maalle käymään mutta tulee vettä taivaan täydeltä :( Kai kohta taas saa unta,rupeen muuten hysteeriseks.
16:45
Nukuin puoleenpäivään,kävin koissun kans ja sit oon vaan hengaillu sisällä. Varttia ennen sateen alkua tultiin sisälle päivälenkiltä ja nyt ootellaan että sade häipyis. Fiilikset ihan jees. Kohta niitä parantelen vielä paremmiksi. Oon taas luopunu kuonopannan käytöstä. Ärsyttää kai tuota silmää sekin vekotin eikä juurikaan vaikuta vetämiseen.
Kuten sanoin aiemmin,ei tule vastausta postiin. Tai sit odotin liian vähän aikaa ja vastaus kolahtaa joskus kun hän on keksinyt mitä sanoa. Kai puolenvuoden poissaolo on lieventänyt jo vitutusta sitä kpaskaa kohtaan mitä minä hänen elämäänsä aiheutin. Vieläkin toivon salaa että hän lukisi blogiani. Blogin siirto blogspottiin on käyny mielessä,mutta ehkä kukaan ei jaksaisi enään vaivautua lukemaan. Mitä väliä sillä toisaalta on? Itseänihän varten pidän tätä. Kuvitellut lukijat tuskin ovat kiinnostuneita,vaikka joskus kirjoitankin niin syvällisesti.
Yksi ihminen on jo lähes poissa elämästäni,kuranuken kanssa pitäisi keksiä hänelle jotain sanottavaa. Kiitosviesti yhteisistä vuosista,joita on kulunut jo monta. Toivoisin niin voivani ottaa tämän hiljaisen puolenvuoden ajat takaisin ja viettää ne hänen kanssaan vielä joskus tulevaisuudessa. Olen unohtanut kertoa hänelle.ettei vika ole hänessä etten ole pitänyt yhteyttä. Olen vain niin huono luopumaan,että näin on parempi. Ikävää on niin paljon muutenkin,ettei yhtään lisää kiitos. En kyllä usko että voin välttää sitä. Olenhan niin herkkä ja tunteellinen. <3 Satu.

Aika ahdistunu olo. Ei oo huvittanu liikkua mihinkään muualle kuin koiran kanssa. Sekin tuntuu taas niin paskamaiselta kun en oo jaksanu pitää tarpeeks kovaa kuria ton hihnakäyttäytymisen opettelussa. Koira on saanu jotain omia vapauksia kun on ollut kipee. Se on niin väärin. Rahatilanteen korjaamiseen ei oo kans voimaa,sossutädit tuskin ymmärtää,tai jos ymmärtävät,ei niillä oo valtuuksia maksaa mulle mitään. Systeemi saa taas haistaa pitkän kasan epämiellyttävää ainetta mun puolesta. En kyll tiedä millainen on pitkä kasa.. Koiralle hankin taas silmätippoja kun hinkkaa päätään ihan hulluna aina ruuan ja lenkin jälkeen. Luulisin että johtuu pölystä tuo punoitus ja kutina. Meidän evakkopaikassa täällä kun ei hirveetä painetta oo ton siivouksen kanssa. Huomenna tai viimeistään sunnuntaina päästään ehkä oleileen tuohon lähelle. Olis muutama neliö enemmäntilaa toteuttaa itseään. On aika ahdistavaa kun ei voi esim laulaa päivällä jos laulattaa. Oon kokoajan sitäpaitsi vähä varpaillani.. Stressiä. Sähköpostiini tuskin vastaa kukaan mitään. Odotan ja aiheutan itselleni turhaa pettymystä. Kuitenkin kun on toivonriekale josta pitää kiinni. Alapuolella on kyllä niin syvä kuilu että sinne jääminen voisi olla kohtalokasta. Toivon siis sydämestäni että jos sinne pääädyn,löytyisi sellainen ihminen jolla riittäisi voimat taaas nostaa minut sieltä. Siinä vaiheessa ei luusereilla oo mitään mahdollisuuksia. Ne karsiutuvat usein silloin taka-alalle mun elämästä.
Tänään olis tarkoitus kohdata sellainen ihminen joka on ollut poissa kuvioista tän kevään. Toivottavasti hän voisi jäädä rinnalleni jotenkin muuten kuin "voivoi,mitäs nyt" asenteella. Seinällä on Harley -Davidson pyyhe,se on niiin ihana katsoa,ei tuu niiin paljoa tuijotettua sairaalan kaltaista valkoista suurta seinää. Katseellani on joku kohde.
Eteisen siivoamista tässä suunnitellaan. Pahvilaatikot "pois,ehkä pois ja kyllä pois" pitäis hakee..Ehkä jotain tapahtuu hetken kuluttua,tai sitten ei. "Huomennakin ehtii"..Kysymys on vain ajankohtainen,Millainen on huominen? Elämäni saattaa kääntää perseen lopullisesti,mutta se on varmaa,että niin käännän silloin minäkin. Toivottavasti viestiini vastataan asianmukaisella tavalla sieltä jostain. Kaipuuta sydän tulvillaan..