Yks kerrallaan, soihdut sammuu, toiset syttyy, kello käy, viereltä häviää valoja, onneks on yks iso soihtu joka näyttää valoa, fuaaaaaaaaaaampoks , siinä meni taas yks, ja taas syttyy kymmenen uutta kynttilää, ihmiset kantaa kohti viimestä paikkaa, siellä hajoaa, toiset syö, toiset kasvaa, toiset kukkii, ilman sitä ei ois tätäkään tilaa, sekavan selvää, niin kirkasta ja sumeaa, kaikessa yksinkertaisuudessaan