IRC-Galleria

Istun tässä ikkunan äärellä illan suussa pöydän ääressä.
Kuuntelen, kuinka humalainen mies huutaa ikäväänsä kadulla.
Mutta se epäpuhdas lapsen laulu ei ole minua varten.
Ei, se on naapurin rouvan, joka salaa pitää salarakastaan salassa.
Toisinaan näen sen naisen käytävässä suuri harakkahattu silmillään.


Minä en saa rakkautta, se ei ole minua varten.
Tuskin vartoo kukaan varattuna minua öisin, kun kuljen toisten kanssa.
Mutta minä kaadan tiskivedet sanojen sekaan ja pistän kattilan tulelle.
Muutama tippa onnen hikkaa saa joutua liemen polttavan joukkoon.
Sillä rakkaus ei ole minua varten mutta kadut ja kirjaimet ovat.


Nyt aamun tullen kuulen, kuinka hiljaa narahtaen aukeaa ovi.
Naisen ääni kuiskaa kutsun, hiljainen mies kulkee kynnyksen yli.
Sinä olit täällä kerran myös, hymyillen tarkistit postiluukkuni lyhyen nimen.
Vaan tulit ja näit ja voitit ja minä taas hävisin kuten käytävään sinäkin.
Kukaan ei jättänyt ilmoitustaululle poissaolotodistusta,
jossa lukee,
että minä olin kolme tuntia hänen.


Ei kuulu usein tapoihini,
mutta poikkeus vahvistaa säännön tälläkin kertaa.
Tämä runo syntyi typerässä aamuyön rypemistilassa, jossa itsesääli ei tunnu säälittävältä.
Nyt tuntuu.
Omistettu yksinäisille eli siis minulle.
Eläköön itseinho.
Ja kello neljän aamupalamurot!

~~~~

Kaipaan sydämenlyöntejäsi viereeni
Tähän hetkeen
Hakkaamaan tahdin elämälleni
Peittämään alleen rytmihäiriöni

~~~

Päivät painavat silmiä kiinni
ja menee viikko(jakuu)kausia tajuta
Merkitysten kokovartalokuolio
Syksyn monotoninen jatkuvuus

Minulla on halpa kirjoituslehtiö
Aivojen ylitoiminta ja
kevyen ajatusliikenteen ketjukolari
Masennukseksi terrorisoitu ahdistus
Sekä muutama viiva paperilla

Näin nuorena näin myöhässä elämästä
Juuri nyt tyhjänä
totalitaarisen täysinäisyyden riittämättömyydestä


~~

On ironista
Herätä yhä uudelleen hengissä
Mutta joka aamu vähemmän elossa

~~~

Välttämättömyyden itsestäänselvyys :

Voi kultapieni,
Ei elämä olekaan helppoa.
Jos se olisi,
ei se olisi niin keskeinen osa
Olemassaoloa

~~~~

Vihaan matalapaineaamuja
Peiton löytämistä rullana jalkopäästä
Hapenpuutetta ja ahdistuskipua rintakehässävatsassa

Vihaan velttoja kädenpuristuksia
Psykiatrin epäolennaisia kysymyksiä
ja katsetta, joka ei löydä sisimpään
Ei edes silmiin

Ja minä vihaan hetkiä,
jotka turruttavat pahan olon
niin että luulee selviävänsä
Vihaan tajuta,
ettei niin käy ilman apua

Siksi vihaan puhumista
Pitkittyneitä lääkereseptejä

Tunteja kylpyhuoneen lattialla
Veri- ja vesivirtoja
Teatterihymyä seurassa
Pitkäjänteistä tuhoutumissotaa


ARGH ! voisko joku viedä mut poooisss ???????

..tai ei tarvitse pois viedä.

Riittäis ehkä se joku/jokin, minkä ohimennen tapasin ... taas..

hitto että voi vaivata pienen ihmisen päätä.

ränkätänkä..

sitten kun on niin vitusti taas tullu nukuttua peräti 1,5h viimeyönä ja sitä edellisestä yöstä tuskin hirmuisesti lepoa tuli...krapula kylläkin..hmm..

...mut ei siitä sen enempää.

vittu.

perkele.

whämpäm..

hellyyyttääääääääää ?

kiukuttaa

perkele !

Näin me eletään, rakas ..

miksi yrittää
olla oma itsensä
kun voi vähällä vaivalla
olla jotain paljon muuta

ja kukaan ei koskaan
tule huomaamaan
kuinka paljon sinuun sattui

miksi kertoa rakastavansa
kun voi myös vihata
ja antaa ihmisille
ansioidensa mukaan

ja kukaan ei koskaan
uskaltaisi sinua vastustaa
et tunne armoa

miksi puhua totta
kun paljon helpommin valehtelee
valheella on lyhyet jäljet
mutta ketä se kiinnostaa

ja kukaan ei koskaan
usko sanaakaan puheistasi
pakotat heidät ymmärtämään

--

koska huomaat
petät vain itseäsi
et voi olla onnellinen tuollaisena

päivä päivältä
kiedot vain narua kaulaasi tiukemmin

ja minä nauran
kun kerrankin tukehdut
omiin sanoihisi

pitelisitkö minua sylissäsi
jos huomaisit nauruni muuttuneen kyyneliksi

katkeransuolaisiksi helmiksi
joiden näkeminen humalluttaa

sukeltaisitko puukko selässäsi
jos samalla suutelisin kasvojasi
silittäisin pahan unen pois

kuinka lapsellisesti uskalsin toivoa
että aamukahvi muuttuisi iltateeksi
tunnit vuosiksi

pidättäisitkö hengitystäsi
jos kertoisin sinulle salaisuuden

antaisitko tunteeni kuolla
kuin roska suihkun lattialla
jonka huuhdot viemäristä alas

niin hauras
niin suuremman armoilla

jos maa puhuisi
se huutaisi tuskasta
olen kuin katu jota pitkin kävelet

välittämättä minun huomisestani
kosketat yhä uudelleen

ei maailmassa ole kauniimpaa
kuin kaksi ihmistä yhdessä

arvet eilisestä aukeavat yhä uudelleen

Tässäpä siilissä kikkailen.. juon aamukahvetta. naminami :)

kaksi erittäin karvaista kaveria kiistelee minun huomiosta :D

siiistiä.. :P

wuffeja.. <3

whämpäm..

tänään ollaan casa arnossa sitten.. :)

Hmm.. heräsin tuossa tuosta sohvalta ja tuumasin että ompas mulle tullu viestiä ja puheluita..

ensimmäinen viesti minkä avasin oli sitten niin aivan loistava,
että tämäkin päivä meni sitten pilalle..

Hyvää työyötä vaan kaikille :)


Kiinnostaa, ei kiinnosta ?

Minua ei kiinnosta.

Jos minulle sanotaan että minä en kiinnosta,
niin minä hölömö uskoin senkin ::D

Haha :D

Vedä vaikka vittu päähäs ja tukehdu siihen ..

po-po-po-poistuisitko mun elämästäni
veisitkö mennessä ruman naamasi ..

Jep.

*vinkvink*

--

Onko muuten ollut hyvä päivä tänään ?

-"aivan vitun loistava."

--

Mihin baariin ?


::D

~Hanna alias känkkäränkkä~

jepjep.

paistaa kait se aurinko joskus risukasaankin ..?

tai sitte ei.

aamiainen vuoteeseen ja aamu .... ;) grrrr ::D

siiistiä..

oon illalla puijon pubissa töissä, saa tulla pyörähtämmään,. :)

minulla on kutina että minua vähä hemmotellaan.. :D

lopputili ..

työtön ..

päivän sanat.

hmm..

jos sitä sitten vaikka riipaisis kovan kännin tänään.. =D

mites näin muuten menee..?

"ihan jees"

*huoh*