Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

Nykyään julistetaan vaan pehmosaarnoja, ei enää parannus saarnoja, joissa puhutaan synneistä synteinä. Nykyään julistetaan nukutussaarnoja. Kyllä nimenomaan saarnan pitää olla parannussaarna, joka saa aikaan synnintunnon ja sen mukaisen parannuksen. Ei ole ihmisissä Jumalan pelkoa, jos ihmiset lepopäivinään heti kokouksen jälkeen menevät hesburgereihin tai avaavat television ja riitelevät keskenään? Sellainenko on kulttuuri? Oikea parannuksen saarna, saa aikaan muutoksen. Ihminen ei uskalla Jumalan pelon tähden katsoa televisiota ja mitätöidä sitä sanaa, minkä on juuri syönyt kokouksessa. On todella epäviisasta syödä Jumalan Sanaa, ja heti perään maailman turmiota.

Parannussaarnaa pitää julistaa ensin uskoville, ja sitten uskovat julistavat elämällään, jossa on näkyvä parannus, maailmalle. Ja toisekseen vanhan liiton seremoniat ovat eläinuhreja, pirskotuksia, kaapuja, ympärileikkauksia ym... näillä ei pelastusta uudessa liitossa saada, eikä niistä ole yhtään mitään hyötyä. Tosin taitaa katoliset ja ortodoksit harrastaa seremonioita, samoin taitaa ... empä sanokaan... sillä sellaiset ovat suurimpia sapatin vastustajia. Sapatti on Herran päivä, se on päivä, jolloin pyhität itsesi. Eli et toimita omia asioitasi. Et harrasta syntiä, vaan erottaudut hänelle. Et myy ja osta. Vaan annat ja palvelet. Se on Herran kunnian päivä. Sapatti on karitsan juhlapäivä. Pidät sapattisi minä päivänä tahdotkin, muista että se on Herran päivä. Se on Pyhä. Ja Pyhä on erotettu.

Ja tämä sapatin vietto ei ole vanhan liiton lakiperinteitä ja menoja. Vaan se on Herran tahto ja asetus. Jota Kuningas Daavid noudatti ja rakasti. Kuka rakastaa enää Herran asetuksia? Ne ovat elämäksi ja virvoitukseksi. Pyhä Päivä on siunaus - sapatti on siunaus! Tietenkin laitat ruokaa sapattina perheellesi, mutta jos voit - aina parempi että paastoat. Jos voit, valvo se yö ja rukoile. Ihan kuinka koet sen, ole kuuliainen Pyhälle Hengelle ja Jumalan äänelle. Sapatti ei pelasta ihmistä. Mutta joka rakastaa Herraa, tahtoo omaksua Hänen Sanansa ja olla Hänelle kuuliainen. Siis pyhittäytyä. Pehmokristillisyys saa lakata. Jumalan Sana kunniaan!

Ajatelkaa jos koko maailma olisi Jerusalemista johdettu, ja tämä sapattikin olisi. Siten että koko maailma samaan aikaa viettäisi sitä, kaikilla kolkilla. Tosi kaikkialla ei aurinko laske aikoihinkin ja toisaalta jossakin on aamu ja jossakin ilta. Mutta olispa se mahtavaa, jos koko maailma ... wauuuu... ajatella... No tuhatvuotinen valtakunta on sitten Jerusalemista ohjattu, eikä rooman-valtakunnasta. Jerusalem on maapallon pääkaupunki. Muistaakseni tiettyjen mannerlaattojen jossakin sijaintikohteessa, en paljon tajua asiaa, mutta niin muistelisin.

Pehmosaarnoilla tarkoitan että ei puhuta suoraan televisioista, rumasta puhekielestä, sopimattomista tavoista. En ole kuullut yhtään saarnaa missä olisi puhuttu miten sopimatonta on katsoa televisiota, tai varsinkaan kokouksen jälkeen. Ei puhuta probleemista. Ihmiset menee kotia, ja ovat tyytyväisiä, kuin ennenkin ja saastuttavat mieltään medialla, ahneuksilla ja riidoilla, mutta Jumala ei ole tyytyväinen. Olen lukenut D.Wilkersonin kirjaa, ja taitaa olla ainoa teos ja saarnaaja, joka on tästä saarnannut. Kyllä varmaan synnistä puhutaa, mutta ei määritellä syntiä, ei tökätä sisälle. Johtuukohan se siitä että ei hennota, tai on itsekin suvaitsevainen televisiota kohtaan?

Niin ja että vielä toistan sen että olen sisällisesti Kristukseen liitetty, siis sisällisesti olen juutalainen. Tai haluan olla, olenhan nyt oksastettu jaloon viinipuuhun. Miksi Messiaanisilla ja kristityillä ei voisi yhteyttä toisiinsa? Evankeliumi on juutalaisista lähtöisin. Herrammekin on samaa heimoa. Ja sapattia olen alkanut viettämään marraskuun lopusta asti. Ja tämä halu syntyi halusta olla uskon kuuliainen Jeesukselle (Jeshualle). Haluan omaksua tämän. Minäpä menen Taivaan Jerusalemiin eräänä päivänä, halleluuja... joten parasta vaan tottua jo täällä ajassa!!! Kapinat pois ja uskonkuuliaisuus elämäksi.

Minä ainakin tahdon julistaa evankeliumia ja parannuksen radikaalia sanaa. Herätys on alettava Kristuksen jäsenistä. Kaikki solut on virottava. Jokaisessa on oltava Jeesuksen veren Pyhä ns. dna! Ja jokaisessa on oltava Pyhän Hengen virtaava neste! Tämä on Herran tahto myös. Sapatti kuuluu uskovalle Jeesuksen seuraajalle, aivan yhtä lailla kuin koko muukin Jumalan Sana. Jumalan Sana on yksi. Se ei ole ositeltu. Se ei tue maailman kulturellisuutta. Jumalan Sana ei ole pilkottu - toiselle toista, toiselle toista. On vain yksi ainoa totuus, ja ei muuta. Ei Sapattia saa ylenkatsoa, ja heittää roskiin, se on Jumalan lahja ja tahto meille jokaiselle uskovalle. Jumalan Sanasta ei saa ottaa mitää pois, ekä sinne mitään lisätä. se on vaarallista.

Ei ole olemassa kahta erilaista Raamatullista Pyhä päivää asetettuna. Raamatunaikana ei ollut olemassa vielä sunnuntaipyhää. Ei ollut mitään muuta kuin sapatti. En tiedä miten muu maailma vietti omia pakanallisia lepopäiviään, lienee juhlimalla epäjumaliaan. Mutta Raamattu puhuu hieman pakanallisuudesta uskoonkääntymykseen tulleista ja heidän jostain tavoista, joista paavali viittaa jossakin jakeessa. (saattaa liittyä hiuksiin ja pukeutumiseen?) Mutta siihen en lähde sekaantumaan. Mutta missään tapauksessa, aihe ei voi koskea tätä asiaa, sillä eihän vielä oltu sentään asetettu tätä sunnuntaita ja koko kalenterijärjestelmän myllytystä sekaisin.

mm. joulukin on aiva aivan väärällä paikalla! Israelissa joulu ei suinkaan ole juhlituin juhla, sehän olisi lokakuussa. Vaan vuodenvaihtuminen ja pääsiäinen. Jostain syystä katolisuus on nostanut joulun suureksi. Ja muuten - pakanajoulu on erittäin seremoniallinen (joulupukit, lahjat, ruuat, tontut, laulut, tekokiltteydet). Ja myös pääsiäinenkin on (tiput, noidat, namut,koristeet, virpomiset). Niin ja joillakin on omat pyhäpäivänsäkin sellaisia (sauna & kalja, pubit, elokuvat ym). Siinä muutamia nykyajan modernisen ajan seremonioita. Itse en viettänyt viime joulua, vaan paastosin. Olin jo muutaman edellisenä jouluna kokenut siihen kutsua, mutta nyt se toteutui - kiitos Jeesukselle. Ja en juhlinut uutta vuottakaan ollenkaan. Enkä mitään menettänyt, vaan päinvastoin. Maailman juhlat ja juhla-ajat.. ei kiitos!

Pitää palata alkuperäiseen. Ehdottomasti! Mikäli rakastamme Jumalaa - me tahdomme sitä! Vain yksi. Ja yksi ajankohta sille ja yksi Jumalan Sanan neuvoma viettotapa. Ei siis uhrien ja seremonien kanssa. Vaan sydämen rauhoittumisen ja kaiken oman tavoittelun ym.. sivuun laittamisella. Näin se on aivan selkeästi käsitettävissä. Siinä ei ole mitään kyseenalaistettavaa, se on ristiriidaton totuus. Ihminen on vaan täynnä ristiriitoja ja mutkia. Samoin on vain yksi kaste. Paholainen on aina tuonut ainoan oikean rinnalle jonkun toisen version, joka on eksytystä ja valhetta. Se on osittain sanomaltaan totta, mutta ei ole Jumalan tahtoa. Niin ei ole.

Oletteko huomanneet että aina se on kaiken rinnalle tuonut jonkun uskonnollisen vaihtoehdon, johon voi uskosta osatonkin mukautua, sillä siinä ei tarvitse, tehdä parannusta.Siis Jumalan Sanassa on vain yhdenlainen viettotapa, yhdenlainen ajankohta kaikelle. Vuosi vaihtuu eri ajankohtana kuin kuvittelemme. Joulu on eri ajankohtana kuin kuvittelemme. Kaste ei ole sellainen kuin luterialainen roomalaiskatolinen kirkko sen on saanut sen monet uskovat kuvittelemaan. ym... nämä asiat tapahtuivat vasta muutaman vuosisadan kuluttua Jeesuksen uhrautumisesta ristillä. Miksi ja miten voimme puolustella että Raamattu tukisi näitä asioita, sillä eihän niitä silloin ollut vielä olemassakaan. Tosin - paholainen oli jo silloin, ja odotti vaan aivoitelmiensa otollista aikaa toteuttaakseen ne.

Kun itse tätä asiaa tutkiskelen, tämä on aivan selkeää. Kun monen erillisen asian ottaa mukaan tähän rinnalle, niin syntyy kokonaiskuva. Ja kaikki tämähän on yhdestä ainoasta maailman järjestelmästä alkunsa saanut. Joten tämä paketti on aivan selvä. Ja hyljättävä. Tarkoitan roomalaiskatollisuudesta polveutuvaa eksytystä. Moni uskova menetti henkensä puolustaessaan Raamatun arvoja, ja kuoli marttyyrina ennemmin kuin olisi ottanut päällensä uutta vihollisen muovaamaa uskonnollista järjestystä. Olen joskus lukenut jopa että uskovia poltettiin noitina, kun puhuivat kielillä. Kuljemmeko laput silmillä? Miksi? Jeesus ei todellakaan kumonnut mitään. Mutta antipaavillinen maailman järjestys kumosi kaiken. Siis käänsi kaiken mullin mallin.

On myös erittäin vakava asia tuomita uskovia fariseuksiksi tai lakimielisiksi, kun he ovat kuuliaisia Jumalan Sanalle, vaikka henki riistettäisiin pois. Koska motiivi on Jumalan pelko ja rakkaus. Monen kurituksen kautta on uskova tähänkin päässyt. Ei se ole ainoastaan järjen valinta (aate), vaan nöyrtymisen ja mitättömyyden koulun tulos, sekä tahdon ratkaisu. Jumala suurenee, itse kutistuu. Jumalan rakkaus hamuaa enemmän omistaa, ja saa uskovan asettumaan Hänen Sanansa alle linjakkain. Mutta voi ollakin että oikea määritelmä on lakihenkisyys, sillä Jumala on LAKI, ja Jumalan laki on ainoa oikea perustuslaki. On oikein että liha on alistettu lain alaisuuteen. Laki erottaa.

On oikein että maailma on alistettu lakien alaisuuteen. Jos maailmassa ei olisi lakia, vaan pelkkä armo - niin mitä siitä tulisi?! Sitä käytettäisiin hyväksi, ja paha riistäytyisi käsistä (kurittomuus). LAKI asettaa rajat kaikelle ja se on hyvä! Jos seurakunnassa ei ole Jumalan Sanan arvovaltaa - eli LAKIA, mitä siitä tulisi? Entä jos uskova ei laita itseään Jumalan Sanan läpivalaisemaksi, mitä siitä tulisi? Armo ja laki ovat riippuvaisia toisistaan. Tuomio ja armo ovat toisia tukevia. Armo on ilman tuomiota, on epäoikeudenmukainen - sellainen joka suvaitsee kaiken & päästää kaikki pälkähästä, ilman vastuuta. Mutta laki asettaa ihmisen parannukseen ja myös velvollisuuteen. Laki on myös moraalia. Laki sitoo ja valvoittaa ihmisen olemaan uskollinen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

[ Luuk 12:48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki sellaista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan — ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.]

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Laki myös kasvattaa uskovaa. Jos ei ole Jumalan Sanan lain alla, jää kasvu tapahtumatta. Mutta Jumalan Sanan kuuliaisuus tuo kasvua. Sen vastuun tajuaminen ja sisäistäminen tuo kasvua. Ilman rakkautta ja Jumalan pelkoa ja kunnioitusta, ei tule kasvua. Armo tulee siitä kun katuu, mutta katumus tapahtuu Jumalan Sanan aikaansaamana. Ja ilman että sen alle asettuisi ja tekisi parannusta, jää jäljelle kurittomuus. Armahduksen jälkee, tulee seurata parannuselämä. Minä ainakin haluan kasvaa uskossa! Enkä jäädä mihinkään tasolle. Kaikki on kiinni ja johtuvaa Pyhän Hengen vaikuttamasta mielenmuutoksesta ja sen mukaisesta omasta tahdon valinnasta olla kuuliainen, valitsemalla Jumalan tahto, eikä oma.

Uudenliiton ajan uudestisyntyneet uskovat noudattivat sapattia ja Jumalan Sanan mukaisia asetuksia pari sata luvulle asti, jolloin kaikki kumottiin. Ja kyse oli uudenliito aikakaudetsa nimeomaan. Eivät ne Jumalan Sanan totuudet ole kumoutuneet. Ne on sille totta, joka kokee niin. Ja joka ei koe.. niin.. niin.. empä sanokaan.. Kun joku tulee totuuden tietoon, ja omaksuu jotakin, niin se ihminen on velvollinen olemaan uskollinen omaksumalleen Jumalan Sanan totuudelle. Koska se on raikasta.

Yleensäkin ihmettelen miksi puhutaan että se kuuluisi vanhaan liittoon, sitä nimenomaan noudatettiin uudessakin liitossa, uudessa merkityksessä. (pääsinpäivä) Ne jotka eivät olleet taas syvällä sanassa, heidät oli helppo nöyryyttää uuden maailman uskonnollisjärjetyksen alaisuuteen (ihmispelko tai uutuudenviehätys). Näin on aina. Tarvitaan silmävoidetta Jumalan Hengeltä. Aivan kuin eu- asiakin. Alussa kaikki oli vastaan, pikkuhiljaa vastarinta murenee, ja lopulta ollaan siinä ja kaikki on tyytyväisiä. Maailmaan on helppo mukaustua, senkun vaan on. Mutta Jumalan sanaa ei ole helppo mukautua.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

[ Matt 19:24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”]

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Vanhassa liitossa kun joku muun kansan, kuin Isrealiin (juutalaisen) kuuluva ihminen tahtoi olla Juutalainen, se ympärileikattiin, ja siitä tuli orja tai jos oli nainen, puoliso. Uudessa liitossa, myös pätee sääntö, ensin juutalaisille, sitten meille. Ja me olemme sisällisesti sydämeltämme osa Israelia. Ja Jumala ei tee erotusta kenenkään kansallisuuden tai kielen tai ihonvärin välillä. Minusta meidän pitää omaksua Jumalan Sana, ja käskyt. Mutta rikkoessamme niitä vastaan, meillä on Jeesus - uhrimme. Jumalan Sanan alla on ainoastaan mahdollista olla nöyränä. Tarvitsemme myös Jumalan Hengen täyteyttä joka ikinen päivä. Ilman Häntä emme voi rakastaa Jumalaa. Tarvitsemme myös koko aika olemista parannuksen alla.

Tarvitsemme pukeutumista Kristukseen joka ikinen päivä. Ja miten? Kristuksen (Hengen) mielen ja Hänen (Hengen) mieleensä mukautumisen kautta tahdollamme. Pitikö Apostoli Paavali ja muut Jeesuksen (Jeshuan) apostolit sapattia? hhmmm... taisivat pitää..Toisaalta Raamttu antaa sen kuvan että he palvelivat joka päivä, eli eivät eläneet päivääkään itselleen vaan julistivat joka päivä Jumalan Sanaa ja parannusta. Eivät olleet maallisessa työsssä, vaan Jumalan valtakunnantyössä. Voimme jos haluamme ja tahdomme, elää päivittäinkin samalla tavalla ja asenteella. Siis ettemme eläisi lihan himojen mukaan ja itsellemme. Vaan Herralle Jeesukselle. Mutta erotuksena on se että jotkut joutuu käymään töissä tai milloin missäkin asioilla.

Peruslähtökohta tulisi on tämä. Ettemme eläisi itsellemme, vaan Herralle. Koko aikaisessa pyhityksen alaisuudessa. Jotkut ovat sitä mieltä että uudestisyntyneet, eli syntymäperimältään juutalaiset ovat vapaat sapatista ja käskyistä. Eli se tarkoittanee heille sitä, että lepopäivä on yksi lysti. Eli samantekevää, pitääkö sitä ja miten sen pyhittää tai ei pyhitä. Ei Jumalan Sanaa voi pilkkoa ja sen kanssa leikitellä. Miksi sitten messiaaniset sitä pitää? Miksi ei kristityt? Tai pitäväthän he sunnnuntaina. Mutta sanovat kuitenkin olevansa vapaita siitä. No kuinka sen ottaa? Lieneekö se tarkoittaa, että sen päivän voi viettää miten haluaa, kunhan kokouksissa malttaa olla mallikas uskova. Sen jälkeen on taas vapaus olla mitä on, kun pääsee sieltä pois.

Viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai, ja viimeinen on launtai. Ainakin se oli niin monen tuhannen vuoden ajan. On se kumma mikäli oikeat messiaaniset viettävät sapattia ja kristityillä on erityisvapaus siitä. On se kumma kun messiaaniset ovat moraalisia ja säädyllisiä, niin kristityilä on erivapaus olla ja pukeutua miten tahtoo. Tämä kaikki on selvää maailmallisuuteen mukautumisen tulosta. Milloin lähtien Jumala on ruvennut antamaan erityisvapauksia - vip-oikeuksia uskoville, toisille ei ja toisille kyllä? Aika aralla tunnolla olen näitä kirjoituksia kirjoitellut. Mutta olen kirjoitellut ne historiallisiin tosiasioihin nojautuen ja perustuen.

Ja niiden tutkiminen saa vakuuttuneeksi että tämä asia on näin. Siinä ei ole mitään epäselvää ja kyseenalaista. Tässä tulee vaan sellainen samanlainen olo, näistä väitellessä, kuin on joutunut lapsi ja uskovien kastekiistoihin. Asiat on itselle aivan tarpeeksi selviä, mutta toisille asiat eivät ole. Tai ei haluat nähdä ja käsittää, näin näen ja koen itse asian. Pitää luodata tarpeeksi syvälle, myös katsoa mikä on aikaan saanut vääristymän. Se pitää todelta, ennen sitä ei voi nähdä ilmaisesti kokonaiskuvaa, mikä on saanut vääristymän aikaan.

Kun olen nyt tutkinut hieman itseäni, niin mikäli minulta kiellettäisiin sapatin vietto ja aivopestäisiin sunnuntain viettäjäksi, se olisi kamaluuden kamaluus. Ihan kuin osa Jumalan Sanasta riistettäisiin minulta pois. Olen tätä asiaa jo niin paljon päässyt sisäistämään kuukausien aikana. Tosin alussa minulle oli myös hyvin epäselvää, miten sitä vietetään. Ajattelin että sen mukana tulee joku perinne. Toiset luultavasti pitävät lippoja, ja kynttilöitään, joka on hieno asia. Myös ottavat ehtoollista, joka olisi minun unelmani täydellisestä sapatista. Mutta sapatti ei edellytä sitä, ei todellakaan. Se on sitä mitä olen jo edellä kirjoittanut, myös viikko sitten launtaina.

Tätä kirjoitusjaksoa sensijaan olen kirjoitellut usean päivän ajan. Myös on asia niin, että joka uskoo, olkoon horjumaton, sillä hän uskoo Jumalan tähden. Ja uskon että Jumalan haluaa salatuimpaan asti kuuliaisuutta. Siinäpä onkin koettelemus, kun on lähes yksin enemmistön mielipidettä vastaan. Mutta Herran Sana on minun kanssani. Voi olla että moni pistää siitä syystä kampoihin lauantai sapatille, koska se on heidän ainoa mahdollinen ostospäivänsä, vapaa-ajanpäivä, pihatöiden suorittamisen päivä. Ja eivät kehtaa sunnuntaina peuhata ja häiritä muita. Ja eihän se olisi sopivaakaan. Mutta kukin tekee oman ratkaisunsa, ja olkoon siinä aivan varma. Jos epäilee, niin silloin kannattaa tutkia asioita, sillä se voipi olla todella kurkotusaskel todelliseen alkuperäiseen totuuteen.

Vielä mainitsen että, mikäli huomaat jonkun opettavan hengellisiä asioita, mutta tämä ihminen viljelee moraalittomuutta ja maailmallisuutta, niin sellaisen sanoja ei kannata upottaa itseensä tuosta vaan. Mutta mikäli et pidä jostakin joka opettaa tai kehoittaa, se on makuasiasi. Jos vaan et pidä kertomisen sävystä, vaikka se olisi persoonallinen, mutta se on Jumalan Sanan mukaista, kannattaa silloin ehdottomasti totutella korvansa kuuntelemaan vahvaa Sanaa. Jumalan Sana on voimallinen ja ihmeellinen. Jotkut väittää että sapatti siirtyi sunnuntaille, Jeesuksen ylösnoustua. Että sapatti olisi mennyttä ja nyt olisi vain pelkkä sunnuntai pyhä ylösnousemuksen kunniaksi.

Olisipa kumma mikäli Jumala olisi kumonnut senkin järjestyksen. Se on taas näitä ihmisten selityksiä ja tulkintoja. Kyllä ihmiset osaavat kaikki asiat kyseenalaistaa ja keksiä ties mitäkin olettamuksia. Mutta kuka oikeasti viitsii ottaa selvää ja tutkia, vaikka se merkitsee luopumista ystävistä? On valittava Jumalan tahto, maksoi mitä maksoi, parempi olla Jeesuksen seuraaja, kuin ihmisten ja perinnäissääntöjen. Nimenomaan tämä aika on täynnä perinnäissääntöjä. Ihmiset ovat täynnä niitä. Ja pitävät niistä kiinni. Mutta Jumala on maksanut sentään erittäin kalliin hinnan, oman poikansa ristiinnaulittuna edestämme Golgatalla.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005

-- -- -- -- -- --- -- -- ---
---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.