Eli nyt on syksy.
Tuuli oli katkaissut yhden pihakoivun keskeltä poikki ja nakannut
sen tien suuntaan sähköjohtojen yli, ja niiden päälle roikkumaan.
Hienosti se oli sinne naruihin kiertynyt. Ja on siellä edelleen.
Brankkari kävi katsomassa tilanteen ja kaatoivat loput puolet
maahan mitä koivusta oli jäljellä (sähkötolppaa pidempi osanen).
Naruissa hilluvan rungon ne jätti roikkumaan kun eivät
halunneet sähköä elämäänsä.
Fortumille kuulemma soittivat ja sieltä tulee
joskus tulevaisuudessa jotain hemmoja
repimään parrun pois langoista.
Nyt otan lasin vettä.