Elämme maailmassa jossa
jälkemme hankeen jää
rumat jalkamme hangen halkaisee
kauniin jääniityn pilaamme
paskalla asenteellamme
nämä jäljet joita ikuisuuteen
yritämme painaa aina muistaen
hetkessä tuuli jälkemme pois pyyhkäisee
tämän kaiken tuuli itselleen
vie meiltä ikuisesti pois
TÄMÄ PÄIVÄ ON JÄÄNYT AJAN ALLE
IKUISESTI UNOHDETTU PERKELE
EMME MUISTA ENÄÄ MITÄÄN
EMME TUNNE TOISIAMME
meidät tuuli omakseen vie
yritän hetken muistella
taaksepäin katsoen
mitä minusta tänne jää
edessäni vain tyhjä seinä
minusta jälki seinälle jää
huomenna ei kukaan enää tiedä
mikä seinällä joskus on ollut
olen vain tyhjä jälki
joskus loistanut minäkin kai olen
seinä tyhjästä muistuttaa
MINÄ SEINÄLLÄ KASVONI NÄÄN
IKUISESTI UNOHDETTU PERKELE
ENKÄ MUISTA ENÄÄ MITÄÄN
EN ENÄÄ TUNNE TOISIAMME
minut tuuli omakseen vie
TÄMÄ SEINÄ ON JÄÄNYT TULEN ALLE
IKUISESTI PALAVA PERKELE
SE EI LOISTA ENÄÄ MEILLE
EI SE TUNNE TOISIAMME
tuhkat tuuli omakseen vie
Uusimmat blogimerkinnät
- Horkan Penitente 28.10.
- Inner Peace 25.01.
- Katatonia 16.01.
- matomena 04.12.
- enenpi suuret 04.12.
- Sitä itseään 23.11.
- Helvetin esinäytös 15.11.
- Lomake 09.09.
- viimeinen 17.08.
- Tämä päivä on ohi 17.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
- ▶ 2007 (2)
-
▼
2006 (17)
- ▶ joulukuu 2006 (2)
- ▶ marraskuu 2006 (2)
- ▶ syyskuu 2006 (1)
- ▶ elokuu 2006 (2)
- ▶ toukokuu 2006 (2)
- ▶ huhtikuu 2006 (3)
- ▶ maaliskuu 2006 (1)
- ▶ tammikuu 2006 (4)
- ▶ 2005 (4)