IRC-Galleria

Tässä, kun miettii kaikkea hyvää mitä on Janitan kanssa kokenu alkaa jo hymy tulla poskille, mutta sitten kun tajuaa ettei sitä voi enää kokea tulee taas surullinen olo, mutta tiedän että joskus sinut nään. En voi ymmärtää miten vaikeaa hänen omaisillaan voi olla. Sain Janitasta sillon sellaisen kuvan, että hän oli monien auttava käsi, vai mitä?En ikinä nähnyt hänen surullista puolta. Muistan vain, kun juttelimme joskus miten häntä pelottaa ajaa mopolla, ja sillon häneltä valui pari kyyneltä.Hän ei ikinä pettänyt luottamustani, ja oli aina tukenani. Monet illat istuimme hänen kanssaan katsomassa kun Saku ja Samu pelasi änäriä ja molemmat kannusti jompaa kumpaa,kädessä saattoi olla olut tai joku. kun kyllästyimme menimme usein johonkin huoneeseen juttelemaan. Janitan hymy jää minulle aina mieleeni, hän tietää kuinka tärkeä hän oli minulle.