IRC-Galleria

Tänään............miten sen sanois. Säikähdys:) Olen nyt vähän sekasin, hui!
Pelottaa..............
Pelottaa............
ja Pelottaa......... Perk............hui!

Uskotko kummituksiin/henkimailmaan. Jumalaan taikka Saatanaan? Joulupukkiin tai tonttuihin? Muumeihin tai teletappeihin? Lohikäärmeisiin tai peikkoihin. Noitiin taikka velhoihin? Uskotko pelastukseen/kadotukseen? Uskotko äitiä ja isää?


Uskotko Jackia/Jackiin?

Appe on rokotettu ja Appe se kasvaa ja kasvaa ja Anna ja mie ollaan oltu kimpassa kohta puolivuotta...........ei olis uskonu ollengaan........................meinaan ennen:)

Anna enkeli ja Jari paholainen..........................................................

............soma on pari.

Paha olla paras

Apinoita siellä apinoita täällä....................Jack on ilmassa asusteleva aikapommi. Jack on paskan makunen suuvesi. Jack on keitto joka ei mene alas. Jack on viemäreissä asusteleva paskan hajuinen viemäri rotta. Jack on käytettu levy soitin joka on juminut tahdon sanan kohtaan.........Mutta mikä Jack on? Vastaa sinä mikä Jack on?

Onko Jack unelmiesi mies/nainen?

Jack,Jack,Jack,Jack

Painu pois Jack, sä tänne et tulla saa, sä tänne et tulla saa................

Elämäni alkoi varmaan vahingossa tai sattumalta ja varmaan se päättyy samalla tavalla tai ehkä se päättyykin harkitusti ja täysin tietoisesti. Jotkut meistä ovat pitkänmatkan juoksioita ja jotkut taas pika juoksioita mutta kaikki pääsevät aina maaliin. Palkinto on ehkä tiedossa tai ehkä kaikki jää palkitsematta, ihan sama sillekkin on kun ei itse voi vaikuttaa.

Ei kuolema ole arvoitus joka kerran ratkeaa, vaan ihmisen ihana oikeus taipaleensa jälkeen nukahtaa.

Hämä hämä häkki gämydian sai, kuppa tuli siitä kun kärpästä nai. Hämä hämä häkki pane enää ei. Ei muista koko juttua.

Teksas on taivaani, se on syynä vaivaani....

Anna on mun rakkauden kohde ja päivieni piristys ja Annalle olen kiitollinen vietetystä ajasta kahdestaan. Olen Annan kulta ja Anna on minun kulta ja me kuulutaan toisillemme tai ainakin luulen niin. Elämä on kuitenkin lyhyt ja sitä ei sovi unohtaa, jokainen päivä voi olla viimeinen, jokainen henkäys voi olla viimeinen, mutta senkin haluaisin hengittää oman rakkaan sylissä. Meistä ei jää kenestäkään muuta kun muistot ja toivottavasti enempi hyviä kun huonoja.....

Huominen tulee kuitenki aina, toivon että voin kokea vielä monta huomista rakkaani kanssa.
Ja rakkaani kanssa ne maistuvat paljon paremmilta..........yksin olisi sama jos ei huomista tulisikaan...........

Olipa kerran rinsessa nimeltään Anna. Anna oli maan kaunehin rinsessa ja se ainavain lauleskeli ja sillaan lirkutteli tai jotain. Sittan Anna alko lähestyä murros ikää ja vinniä alko tuleskelemaan niinkun naamaan ja joskus jonnekki muualekkin ja alko niinku poijaat kiinnostamaan ja mitä pojilla on sukkahousujen alla ja poikien sapelin koko. Anna rinsessa sitten oli jo monet sapelit kokeillu ja alko niinkö tympiäkki kun poijaat eli rinssit oli Annale sapeleitaan näytelleet ja Anna oli niitä kokoeillu ja silleen niinkun tuppeen pistäny. Sitten rinsessa kyllästy ja päätti alkaa ettimään ikiomaa rinssiä, mutta lujassa oli rinssi ja itku jo Annale tuli. Anna murheissaan kulki kasvimaala ja näki rusakon sitä pyydysti, mutta rusakko oli nopeampi kaveri ja karkasi. Sitten tuli sammakko ja Anna kaapaisi sakun kouraansa, pussasi sitten sammakkoa ja kuinka ollakkaan sammakosta tuli rinssi, niinkun näissä tarinoissa on tapana, no kumminki Anna oli vähän pettyny kun se oli jo vanha ukko. Mutta ukko miellytti Anna rinsessaa vaikka oli jo vanha ja kurttunen, mutta ukolla olikin iso ja komea miekka ja kunnon kahvakin. Niin ukosta tuli rinssi 78vuoden iässä ja he saivat puoli valtakuntaa ja elivät elämänsä loppuun aika onnellisina, mutta ukon kohala se onni loppu jo 3 vuoden kuluttua kun Anna paritteli ukon hengiltä. No Anna oli vielä vetävä nainen ja sai lopulta oikean ritarin joka riitti jopa Anna rinsessalle, eikä ritari ollu edes ilkeän kuninkattaren hameen alla, kun kuninkattarella oli tapana niinkun vävypoikia narrata. Ja kun kuninkaala ei ottanu etee.......tai oli miekka jo tylsynyt oli kuninkattaren pakko hommata vähän nuorempaa ja uudempaa. No Anna ja ritari elivät ja joivat kunnolla ja parit muksutkin pyöräyttivat siinä ohimennen ja niistä tuli aikanaan rinssi ja rinsessa. SEN PITUINEN SE!!!!!!!!!!!!!!!!!

En enään tiedä mistä narusta vetäisin, en ollengaan. Olen tullut tieni päähän, ainakin tuntuu siltä, siltä että lopun ajat ovat käsillä. Elämästä puuttuu sitä jotain mitä kaipaan. Ei enään jaksa olla sellanen kun muut ehkä toivoisivat, haluan vain olla se mikä olen, en enämpää enkä vähenpää. Ei jaksa arvostella muita, ei ole varaakaan kun katsoo itseään peilistä. Mutta jos kaikki olikin vain pahaa unta, niin toivoisin, mutta eihän se niin ole kuitenkaan.

Anna on joskus hankala tapaus, mutta joskus taas aivan mahtava tyttö. Ei parempaa vois olla, ainakaan mulle.

Appe on pieni ja pyöreä kakkakone joka alottelee elämäänsä. Appe on auringon paiste ja päivänsäde.

Olen peili, sillä miten mulle käyttäytyy käyttäännyn juuri samalla tavalla takasin. Tai niin se menee muillakin, sitä vain ei aina taho muistaa. Jos olen voimaton olen väsymyksen orja, ja orjahan minä en tahdo olla ja periksi ei ikinä anneta, ei ikinä!

Tahtoisin mettäsi maistaa, tuoksuasi haistaa. Tahtoisin sua koskettaa, poskeasi suudella. Tahtoisin olla hellä, rakkauttasi tuntea, hyväillä ja sydäntäsi hipaista. Syliini sinut painaa, näyttää kuinka sinua rakastan. Tuntea ihosi ihoani vasten, olla sulle se jota haluat ja jonka tarvitset...................................Että semmonen runo tämä.............