IRC-Galleria

Huh.
Eilen oli kyllä aikamoinen ilta/yö.
Perjantai-yö oli todellakin täynnä sydänsuruja, eripuraa, alkoholia ja huonoa musiikkia kun vakkarijengi kokoontui pitkän tauon jälkeen.
Kivaa oli.

Tänään heräsin siihen kun Rauman irstain ihminen (?) soitti mulle ja ilmoitti, että nyt lähdetään Turkuun...
Me sitten lähdettiin Turkuun.
Wham!:in iki-ihanat jouluballadit vainosivat meitä koko päivän alusta loppuun.
Inhottavaa.
Turkuun saavuttaessa huomattiin, että elämä tosiaankin on vain sarja pettymyksiä ja omituisia hajuja.
Ja huomattiin myös todeksi se iänikuinen totuus, että Turussakin voi törmätä tuttuihin.

Turun reissu kruunautui siihen kun 'joku hullu' soitti mulle erittäin kummallisen puhelun ja lauloi mulle Nylon Beatia.
Ihana.

Plääh. Heräsin tänään aamulla klo 05.11 täysin pirteänä, ja koululle mun oli tarkoitus ilmestyä vasta kymmeneltä. Mä olen hullu.
Eipä siinä mitään, mä aloin sitten katsoa James Bond -leffaa vuodelta '83, 'Never Say Never Again'. Nyt mä ymmärrän, miksi monen mielestä Sean Connery on ainoa oikea Bond.

The mysterious Minttu pakotti mut McDonaldsiin tänään.
Onneksi siellä ei ollut siihen aikaan vielä lapsia.
En pidä lapsista.
Tänään oli sitten lakkiaiset. Onnea vaan kaikille uusille ylioppilaille joo.
Oli kyllä hieno show Raumanmeren lukiolla, pakko myöntää...
Ja Risto hei, se Einstein-performanssi, joka sisälsi "musiikki-improvisaatiota Einsteinin hengessä" oli oikeesti todella kiva. Hymiö.

Oli ihana jutella tänään erään nimeltä mainitsemattoman ystäväni kanssa.
Saatiin käsiteltyä kehitysmaiden asukkaiden asenneongelmat, syömishäiriöt, ja kaikki ne ihmiset, joista emme pidä.
Mä teen vielä joskus sen listan ihmisistä, joista en pidä, sisällytän syyt mukaan, ja julkaisen sen.

Noh, kaipa tässä pitäisi kohta pistää partinaamari päähän ja lähteä kylille...
Mä olen muuttunut ihan järkyttävän tylsäksi kun en jaksaisi juhlia enää lainkaan.
-- 1277 625 4428 626 --

Hyvää Maailman Aids-päivää kaikille! (paitsi Sinulle.)
Mä olen kantanut oman korteni kekoon - en ole hankkinut Aidsia tänään.
Hyvä minä.

Mä en taaskaan nukkunut viime yönä hetkeäkään, ja nyt, 30 valveillaolotunnin jälkeen, on sellainen 'vihaan ihmiskuntaa'-fiilis.
Ehkä ens yönä vois nukkua hetken.
Viime yö oli kyllä filosofisesti avartava. Noin klo 06.37 mä käsitin yhtäkkiä yhden itsestäänselvän asian: mä olen oikeesti TOSI hyvä tyyppi. Mä olen aikast ihana.
Hymiö.

Pitkän päivän jälkeen mä suuntasin Mintun, rakkaan ystäväni uusimman sivupersoonan kanssa Rauma Cityyn, tarkoituksenamme mennä keilaamaan.
Monesta erittäin kummallisesta syystä johtuen keilailut siirtyivät nyt myöhempään ajankohtaan..

Nyt mulla on taas yksikseni "todella kivaa" täällä, katson vanhoja James Bond-leffoja ja syön kylmiä tortilloja.
Sean Connery on kyllä mies isolla M:llä....

--> elokuvamaraton jatkuu

Joo. Mä en säästäkään tätä loppukevennystä nyt sinne loppuun, vaan sanon sen ihan tähän heti alkuun.
No, miksi sanotaan terveydenhoitajan ja opaskoiran risteytystä?
Eiku siis öö siis anteeks, toi hetkinen, miksi sanotaan...
Miksi sanotaan ton...
Noh.
Mä olen jollain kumman tavalla päässyt takaisin luontaiseen vuorokausirytmiini - nukun päivät, valvon yöt.
Tänään rupesin nukkumaan aamuseitsemältä, sen jälkeen kun olin katsonut koko Kumman kaan ensimmäisen tuotantokauden dvd:ltä, enkä sitten ymmärrettävästi näyttäytynyt koululla..
Mä olen koko päivän kyykkinyt kotona ja seinät ympärillä alkaa hiljalleen tympiä.
Harmi vaan, että kaikilla muilla on "normaali" vuorokausirytmi ja he ovat "menossa juuri nukkumaan".
Lähtisin lenkille jos ulkona ei olisi niin liukasta ja kylmää.
Ja jos mä en olisi niin laiska.

-//--

Mä olen ylpeä itsestäni - olin ajoissa koulussa tänään.
Vaikka sitten luulinkin että tänään on maanantai ja olin koko ajan väärässä paikassa väärään aikaan...
Julian kanssa oli kyllä mahdottoman hauskaa moraalisten ja eettisten pohdintojen keskellä, leikittiin jumalaa ja pelastettiin maailma.
Mintun kanssa mietittiin Scientologiaan liittymistä. Me oltaisiin ihan parhaita siinä korkeimman tason ajan ja materian hallinnassa. Hymiö.
Harmi vaan, että tehtyäni scientologian kirkon väsäämän persoonallisuustestin mulle selvisi, että valehtelen liikaa.
Noh, "puhun niin totta kuin osaan", Anneli Jäätteenmäkeä lainatakseni.

Pitkän päivän jälkeen kävin asuntoesittelyssä.
Kamalin loukko ikinä.
Se haju tulee vainoamaan mua ikuisesti ja mun silmiäni kirvelee vieläkin.
Enpä taida muuttaa siihen.
Jos Sinä haluat ihanan kämppiksen minusta, ja haluat periä vuokraa 17€-25€,
soita numeroon 040 123 4566

Sain taas nukuttua kuninkaalliset 45 minuuttia viime yön aikana.
Jotenkin mä keksin koko ajan jotain parempaa tekemistä - kuuntelin Madonnan levyn kolme kertaa läpi, luin kevään ja kesän vanhoja juorulehtiä (Us Weekly, People, Star) ja katsoin Will&Grace-maratonia nauhalta viitisen tuntia..
Oli sitten niin mukavaa herätä aamulla kun "Minttu" soitti minulle ja ilmoitti että viiden minuutin päästä pistetään menoksi.
En ehtinyt edes tupeerata hiuksiani. Hymiö.

Tällä kertaa en sentään nukahtanut kesken kokeen, kunnialla valvoin loppuun asti, ja jaksoin jopa ottaa kokeen jälkeen suunnaksi vielä perheravintola McDonaldsin.
Siellä sitten "Mintun" kanssa pohdittiin syvällisesti kaikkia elämän tärkeimpiä asioita:
seksiä, kiveksiä (ja niiden huomionkipeyttä) ja... ...noh, eipä me oikein mistään muusta puhuttukaan.
Mutta jos kerran hyvän aiheen keksii niin miksi turhaan vaihtamaan..?

Epäilen, että naapuripöydän kakarat oppivat uutta.
Marraskuun hyvä työ on tehty.

Näiden syvällisten pohdintojen jälkeen palasin viattomasti kotiin ja avasin postilaatikon - sisällä oli kolme (3) pikkujoulukorttia!
En tiedä onko se nykyään trendikästä lähettää pikkujoulukortteja, mutta mä en halua edes joulukortteja. Älkää tyrkyttäkö mulle joulua.
Kiitos.

"Hyvää joulunajan odotusta kaikille!"

Eilen oli kyllä ihan mahdottoman hauska ilta.
Kiitos kaikille 'osanottajille'.
Marcus P. on seksin jumala. Hymiö.

Nyt on vähän tyhjä olo...
Heräsin siinä neljän aikoihin enkä oo vieläkään saanut laitettua housuja jalkaan..
Mutta nyt on sentään viikonloppu, ja ainakin yksi ihminen tässä maailmassa tietää etten mä ihan turhaan housuja jalkaan pistä!
Uskallan melkein jopa luvata etten pistä housuja lainkaan jalkaan tänään.
Inhottaa vaan kun mulla ei taaskaan ole makuuhuoneessani verhoja ja tuolla ison ikkunan takana on aina se sama irstas ukko irstaiden viiksiensä kanssa turkoosissa tuulipuvussaan.
Noh, antaa nyt toisen katsoa, jos kerran niin paljon tykkää.
Mä taidan pistää jonkun huonon leffan pyörimään ja jatkaa homehtumista. plääh.

Kamalaa kun viattomia ihmisiä pakotetaan heräämään lauantai-aamulla jo ennen aamunkoittoa. Siis jos ihminen ei edes viikonloppuna saa rentoutua...
Noh, vetäsin disco-nokoset päivällä, niiden voimalla jaksaa vetää koko illan.

Kohta on sitten "joulu". Tuulian ja Jeren kanssa tartuttiin tilaisuuteen ja vietettiin pienimuotoista pikkujoulua äsken.
Mikä tahansa ilta piristyisi terästetyn glögin ja huonon joululeffan avustuksella.
Harmi vaan, että meidän joululeffa-dvd ei toiminut kunnolla.
Nyt emme koskaan saa tietää mitä varastetuille joululahjoille lopulta kävi..
Harmi.

Tässä nyt pikaiset vaatteenvaihdokset - tonttulakki piiloon ja rockvaatteet esille, sitten Dystamian keikalle.
Backstage kutsuu.

Kiitos muuten kaikille niille, jotka jaksoivat muistaa minua viime yönä kännisillä tekstiviesteillä ja puheluilla. Kivaa oli.

Nyt voin kyllä rehellisesti väittää että maailman viisaimman miehen sanonta sopii tämänhetkiseen tilanteeseeni.
En nukkunut viime yönä hetkeäkään kun puuhailin yksikseni kaikkia eriskummallisia asioita, kuuntelin huonoa musiikkia, katsoin huonoja elokuvia ja pohdin syvällisiä asioita... Se kostautui sitten tänään kun nukahdin opinahjossani kesken uskonnonhistorian kokeen. Ja kuorsasinkin kuulemma suloisesti.
Noh, tämä päivä meni nukkuessa aika nopeasti ohi, menetin siinä samalla villin show'n, joka olisi pitänyt sisällään huonoa huumoria, alastomia miehiä ja tulensyöksentää..
Mä kompensoin tätä menetystä sillä, että istun alastomana kotona ja katson vanhoja sitcom-uusintoja.

Huomenna on aikainen herätys, joten pakko kai se on sitten viettää rauhallinen koti-ilta ja mennä ajoissa nukkumaan.
Ehkä mä voin odottaa kännisiä puheluita aamuneljän aikaan kaikilta niiltä urpoilta, jotka ovat lähteneet tänään juhlimaan...

"To be brave You must first be afraid, for bravery is not the lack of fear as it is overcoming your fear." - the blue Power Ranger

Roni Tran on MUN idoli.

Kamalaa elämän tuhlausta kun olen molemmat vapaapäiväni viettänyt
flunssaisena kotona ja istunut naama näytössä kiinni.
In my defense - mä olen tehnyt tätä nyt kahden ihmisen edestä. Hymiö.
Ja olenhan mä myös ehtinyt kirjoittaa omaelämäkertaani japaniksi ja laatia parannuskeinoja maailman yleisimpiin tauteihin.
I just like to help.

Huomenna pitääkin sitten palata takaisin tylsään arkeen (joka on varmastikin tapahtumarikkaampaa kuin lomapäiväni) ja herätä aamulla aikaisin..
Mutta sehän ei ole mulle minkäänlainen ongelma, mä rakastan aamuja.

Haluaisiko joku lähteä mun kanssani Tallinnaa valloittamaan 8. päivä?