IRC-Galleria

Lankakoriin käperryn
siihen uneen pieneen unohdun

vaan jo huutaa mamma räiskäleille
ja kappas,
pienin jaloin vauhdin alle

Muurahaisen selkään kiipeän ja lujaa laulan lurautan.

Siskoani huudan mua etsimään ja
hunajalla houkuttelemaan

Talviorava minulle heiluttaa
ja se pian jo sen unohtaa

vaan minä pieni, suurisuinen
tyttö punaisen iloinen,

sinä et voi unhoittaa

sillä
pieni kuin mutteri, joka elämää oikein oivaltaa
ja lankakoriin kohta
jälleen nukahtaa.

Minä olen sellainen,
tyttö sinunkin kaltainen
pienessä pähkinänkuoressa,
taikka kurpitsassa suuressa.

Kaksi seikkaa estää ihmistä toteuttamasta unelmiaan; hän ajattelee että ne ovat mahdottomia, tai sitten kohtalon pyörä tekee äkkiä täyskäännöksen ja ihminen näkee unelmiensa muuttuvan joksikin mahdolliseksi juuri kun osaa vähiten odottaa.

Mutta sillä samalla hetkellä herää pelko, pelko sellaista tietä kohtaan jonka määränpäätä ei tiedä, pelko elämää ja sen tuntemattomia haasteita kohtaan ja pelko siitä, että asiat joihin on tottunut katoavat ikuisiksi ajoiksi.

Ihmiset haluavat muuttaa kaiken ja samalla toivovat että kaikki jatkuisi ennallaan.


s. 38

Haluan nähdä aamujen yksinäiset rautatieasemat ja kulkea kahvilaan, joka tuoksuu kaardemummalle.


Haluan nukkua puiston penkillä ja syödä sämpylää paperipussista.

Tänään on kaikki vähän eripäin.


Jos vaikka vertaa että yhdeksän kuukauden jälkeen syntyy lapsi, on tänään syytäkin olla kaikki toisin.

Haluaisin olla osa sellaista musiikki-projektia, jossa tehtäisiin taidemusiikkia.

Haluaisin tuottaa tälläiseen musiikkin upeita kuvia, joissa olisi mustaa ja valkoista ja absurdia elämä kuvissa olisi.

Näissä kuvissa olisi kaunista. Nämä kuvat soisivat.

Minä olen ostanut sohvan ja se on vihreä. Siihen saa tulla yön yli nukkumaan, sillä sänky on minun.

Joulu on varmasti kamalan nälkäinen. Entä suuttuukohan joulu ellei se saa lahjoja?

mä olisin kleopatra, mulla olisi monta orjaa, jotka olisin lopulta ylentänyt palvelijoiksi. Mä makaisin valkoisessa kaavussa, joka olisi myös myöhemmin tunnustettu toogaksi. orjat heiluttelisi lehtiä kuumuuden estämiseksi.

Ne palvelijat saisivat piirtää selkääni joka päivä. Koko ajan.


no, okei, mulla olisi ehkä aika oudot meikit jos olisin kleopatra.

Kun ohjelmankin koneelle sain.

Vaan kappas vain,

kamerani

lattian yhtäkkiä kohtasi vain.


Kyyneleitä siinä kuivain

äiti tokaisi

lapsi hyvä,

nyt et kuvaa toviin lain!

Mutta musta tulee vitun kova räppäri ja kuuluisuus koska olen lepakkotiimin jengissä ja olen Handirapin kovin naisräppäri ja joku vitun päivä mä kävelen noiden asioiden yli!