IRC-Galleria

Olit ilmaa jota hengitin
olit ruusu jota suojelin
miten unohtaisin tunteeni
koska et palaa enää luokseni

Jos pitäisit minusta, päästäisitkö irti
vuodattaisitko kyyneleen koskaan takiani
sanoisitko hyvästi vaikka voisin olla luonasi
kääntäisitkö katseesi edes minun vuokseni?

Miks sanotaan, että rakastaa, vaik tunteita ei olis ollenkaan
ihmiselle, henkilölle, joka ottaa tämän tosissaan
mä myönnän, olen itsekkin, monesti sortunut vääriin tekoihin
mut kokemus, vaan sen opettaa, kannattaako sanoa sua mä rakastan

Ikävä meinaa että välittää, mut jos kuolisin välittäisitkö pätkääkään
sillä aikaa kuluu, ikävä haihtuu, löydät toisen johon jää ikuinen kaipuu
tosiaan, yritän vain selittää, sust välitän, koeta se ymmärtää
tämä hetki, joka sekuntti, olen kauempana susta, meidän muistoista.

Mulla on ikävä sua, sun suudelmaa
jotakautta susta tuli mulle unelmaa
sun hymyä, sun naurua
jotka saivat minut sinua kaipaamaan

Joka hetki mitä vietän kanssasi
joka kyynel jonka vuodatan takiasi
saavat minut hetki hetkeltä ymmärtämään
en sinua koskaan halua menettää

En jaksa enää surra, iloitsen uusista asioista
siks taas käännän sivun, mun elämän päiväkirjasta
tulevaisuutta odotan, mitään odottamatta
hymyssä suin lähden uutta polkua nyt kulkemaan
annan menneet olla, en ehkä enää yhteyttä ota
mut tiedät sen, et olit mun se only one

Elin unelmaa mut nyt vast sen tajuun
tää elämä ei oo helppoo vaik kuinka sen haluis
yritin yrittämisen jälkeen mut nyt sen tajuun
en sua tuu takas saamaan vaik kuinka sut haluun
mut mikään päivä et tuu mun mielestä haihtuun
tää tunne on liian suuri mitä kutsutaan kaipuuks.

Jos mä voisin vielä kerran sulle kertoa
miten paljon vieläkin sua rakastan
sydän ei vieläkään voi irti päästää
sieluusi halusin ikuisen muiston jättää

tuuli vieläkin sun äänen kuiskaa
sinun naurusi haluan vielä muistaa
Hahmosi näkyy vieläkin pimeässä
tapaisimmekohan toisessa elämässä?