IRC-Galleria

Ekaks oli kauhee kissakuume no sitten se laantu ja aateltiin, et olkoon toistaseks Jossu ainut.
No nyt niit on enempi ku laki sallii... :)

Laidunkuulumisia juttelin eilen. Peku ja Hemmo ovat edelleen bestiksiä vaikkakin kelpaa jo muidenkin seura. Yhessä laumassa liikkuvat ja kukaan ei oo kingi. Vuolut aloittavat muistaakseni torstaina.

Pellot on nyt myrkytetty ja lihapullat joutuvat tarhailemaan pari viikkoa. Heinät onnistu aivan loistavasti, ehkä parempaa ku koskaan, lihapullat vetää ihan onnessaan uutta lehtevää heinää. :)

Peetun tuomari karjaalla oli ihan hanurista, pitäs ottaa luvat moiselta pois. ;)

Peten lomaprojekti edistyy. Oli kyllä hurjan paljon isompi homma kuin piti olla. Miks toi lause kuulostaa omituiselta? No enivei.

...heinät on kuivurissa ja koko piha tuoksuu ihanalle heinälle! :)
Kiitos talkooporukalle! Mihin oltais jouduttu ilman ihania ystäviä... :)

Peetun kanssa huomenna näyttelyyn, pitäs alkaa kattelee varusteita ja Pertullekin katsoo jotn vaatteita ja leluja kun menee tyttöystävälle hoitoon. :)

Penni villiintyi heinähommista niin, että oli arestissa tarhassa eileillasta ja nyt pääs laitsalle, mutta ei, Pete just tuli sanoo, että taas on karkuteillä... Sitä täytyy lähtee taas hakee naapurin kaurapellosta...

Se iskee yhtä-äkkiä, varoittamatta.
Voi vain kysyä miksi ja toivoa, että toisella on nyt rauha.
Joillekin vain annetaan liikaa kannettavaksi ja he sortuvat painon alla.

R.I.P.
Juuso
J

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja “Toma sota balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan.

Kyllä on varsan takaa-ajo helppoo ku heinän teko ku tekee pohjatyöt huolellisesti! Vaikkakaan ei niin usein, mutta kun tekee niin tekee hyvin.
Juuh, katotaanhan huomenna uudestaan vieläkö ollaan niin ylpeitä varsasta... :)
Vaan kyllä noi suomenhevoset on parhaita (shettikset ehkä aavistuksen parempia...) niin viisaita ja uutteria.

mmmmmmm.... (sisäpiiri-juttu...) ;) ;) ;)

Vaan ei jotain hyvää ellei jotain pahaakin. Paula siirtyi tänään vihreämmille niityille, paremmille kasvimaille ja pehmeämmille maaperille. :( Itkettää vieläkin niin pirusti.
Hyvästi Paula, kauaa me ei keretty tuntea, mutta tässä lyhyessäkin ajassa kerkesin ihastua sinuun.
Hyvästi.

Jos löydyn sinun kännykkäsi nimilistalta, niin kerro nyt millä nimellä olen siellä!

(Sen jälkeen ota tämä blogimerkintä omaan blogiisi / päiväkirjaasi ja katso millä nimellä itse löydyt muiden kännyköistä!)

Mein rakas pieni poika muutti omaan huoneeseen nukkumaan yönsä. Se oli äitille kova paikka vaikka ei pitäny olla. Mä yritin ehdottaa alussa, et muuttaa heti kun nukkuu kokonaisia öitä, mutta isi ei suostunut. Sanoi, että lapsi on vielä liian pieni ja hän ei osaisi nukkua ilman lasta.
Kun isi otti asian puheeksi ja sanat muutti teoksi niin äitin sydän särkyi. Kuinka se pieni olento pärjää yksin, kuinka äiti pärjää? No lopputulos oli, että lapsi pärjää vallan mainiosti, aamulla huutelee kun on leikkinyt tarpeeksi sängyssä ja haluaa pois. Äiti ikävöi ja hakee lapsen aamuisin viekkuun köllimään.

No sitten tämä toinen pikkumies. Erotin äidin ja lapsen toisistaan tarhauksen ajaksi. Ensimmäiset päivät meni huudellessa puolin jos toisin. Iltaisin kiire oli kova äitin tissille, äiti ei edes poikaa huomannut kun kipossa oli lämmin ryystö-pellavalima.
Sitten vietiin äiti klinikalle josta tuli komento, että lapsi omaan karsinaan, äidin on saatava olla rauhassa. Voi itku sitä surua ja hätää kun illalla ei päässytkään äitin luo. No, tämä hentomielinen eläinten ystävä (orja) ei voinut olla ihan niin julma ja päästi lapsen vielä viimeisen kerran maistamaan ehkä maailman parasta nam namia. Sitä ei pikkumies vielä ehkä tajua, että ei ikinä enää saa maistaa äitin nam namia.

Toivon että ne pistää jotka mun sivuil käy :) jos on pokkaa;D

Katsotaan kuinka monta tuntematonta tai tuntemaani ihmistä uskaltaa sanoa ''moi'' päiväkirjaani.
Kopioi omaan päiväkirjaasi, jos olet sanonut ''moi'.

Vaan oon niin tyytyväinen tohon Pimskuukkeliin, niin hienosti se taas tänään meni!
tehtiin sille jopa ristikko jonka se hyppäs niiiiiiin hienosti! Ja korkeutta oli AINAKIN 20cm!!
Sitten käytiin tiellä käppäilemäs ja pellon kautta takas, Penni tuli vastaan koulutaksin kanssa ja oli niin fiksu, että hidasti reilusti kun näki ratsukon. On täällä siis aivot omistavia autoilijoitakin! :)
Kiitos luojalle niistä! Vaikka hienostihan Pimu siihenkin suhtautu. :)

Ihana pieni rääpäle sai elämänsä ensimmäisen hiiren kiinni!
Mä oon niin ylpee!
Tulin töistä just ku se oli tuol "pihatiellä" leikkimäs sen kans...