IRC-Galleria

Tajunnanvirta on bestest, joten sitä on nyt luvassa, yay!

Mulla on kolme asiaa ja haluaisin aloittaa sillä yleisesti ajankohtaisimmalla asialla, mutta se varmaan karkottaa lukijat nii jätän sen viimeiseksi :P aloitan loppupeleissä siitä kaikista hankalimmin käsiteltävästä asiasta, eli musiikista - tarkemmin ottaen omista viimeaikasista ajatuksistani musiikkiin liittyen.

Oon viime aikoina miettiny, että musiikin suhteen ihmisiä on kahdenlaisia: yksi osa keskittyy hyviin asioihin ja toinen osa keskittyy huonoihin asioihin. Nimetäänkö nämä kaksi ryhmää nyt sitten vaikkapa tykkääjiksi ja hatereiksi. Miten näitten ero sitten käytännössä tulee esille? Kaikillahan on tiettyjä kappaleita tai yhtyeitä mistä tykkää ja toisista taas ei tykkää.

Ero tykkääjien ja hatereitten välillä on siinä miten ne suhtautuu uuteen musiikkiin. Tykkääjät etsivät ennakkoluulottomasti hyviä juttuja uudesta musiikista. Tykkääjä on valmis yrittää ymmärtää mikä siinä musiikissa on hienoa, mikä siinä on iskevää, mikä siinä on nerokasta, mikä siinä on tunteisiin vetoavaa. Jos tykkääjä ei löydä tarpeeksi arvokasta sisältöä uudesta musiikista, hän ei tykkää siitä.

Hater taas aloittaa kuuntelemisen hyvin ennakkoluuloisesti. "olen aiemmin tykännyt siitä ja tästä, olen aiemmin vihannut sitä ja tätä". Haterin ensivaikutelma uudesta musiikista reflektoi hänen aiempia kokemuksiaan musiikista.

Loppupeleissä sekä tykkääjät että haterit löytävät omat suosikkikappaleensa ja -yhtyeensä, ei siinä mitään. Tykkääjä saattaa olla tykkäämättä uudesta kappaleesta vain, koska tunnelma oli väärä. Hater taas saattaa vaikkapa alkaa tykkäämään ihan uudenlaisesta musiikista vain, koska hän tottuu siihen uuteen musiikkiin, vaikkapa koska hänen paras kaverinsa koko ajan soitattaa tätä hänelle - "hei täähän paranee joka kuulemalla".

Kaikki ihmiset on musiikin suhteen sekä tykkääjiä että hatereitä. Ei juurikaan kukaan kuulu kumpaankaan ääriryhmään. Itse kuitenkin haluaisin olla tykkääjä ja arvostan myös muissa ihmisissä sitä, että he ovat tykkääjiä. Muuten en ehkä välittäisi niin paljoa, mutta koen, että paras tapa syrjäyttää valtavirtamusiikki ja saada taiteellinen musiikki pinnalle, on olla tykkääjiä. Menen jopa niin pitkälle, että väitän, että haterit synnyttävät semmoiset ilmiöt kuin Rebecca Black, Justien Bieber, Robin jne.

Minäkin nauran huonolle musiikille, ei siinä mitään. Täydellisessä maailmassa kuitenkin tollanen ripulinroiske ei saisi rahoitusta. Miksi se sitten ärsyttää minua, eihän se minulta mitään ole pois? Se ärsyttää minua siksi, että haluaisin teoston ja vastaavat valtavirtamusiikkikoneistot pois maailmankartalta. Teoston kaltaiset järjestöt ajaa vain ja ainoastaan valtavirtamusiikin asiaa sanoi kuka sitten mitä tahansa. Teoston kaltaiset järjestöt myös aiheuttaa hallaa pienille toimijoille.

Täydellisessä maailmassa taiteellinen, hyvä, innostava, uusi musiikki saisi palstatilaa. Nykyään palstatilaa saa vaikkapa Rihannan uusi biisi - ei siksi, että se olisi hyvä, vaan siksi, että se on Rihannan tekemä, sillä on iso nimi ja iso levyfirma mainostaa. En varsinaisesti vihaa Rihannaa tai muuta vastaavaa musiikkia, on sillä ihan hyviäkin biisejä. Harmittaa vaan, kun se saa aina suhteessa niin paljon enemmän palstatilaa kuin mitä on ansainnut.

muokkaus: oho, kun luin tämän läpi, huomasin, että pitäisi varmaan vähän selittää miksi haterit luo semmoiset ilmiöt kuten Bieberit jne :D

Kun tykkääjä kuuntelee jotain musiikkia eikä löydä mitään kiinnostavaa tai hyvää, hän vaan toteaa biisin huonoksi. Joskus se mieli muuttuu, mutta vaikkapa Bieberin suhteen se ei muutu, koska se on tajutonta ripulia (no okei, aniharva ehkä voi lopulta tykätä, mutta ei kyllä mitenkään tarpeeks moni, jotta siitä sais ilmiön).

Kun hater kuulee Bieberiä monta kertaa, se voi jäädä soimaan päähän, siihen tottuu jne. Se rakentaa haterille alitajuntaisesti käsitystä musiikista. Lopulta hater saattaa alkaa kuuntelee sitä, tai ei ainakaan vastusta, jos joku soittaa sitä. Sen turvin levy-yhtiö ratsastaa noilla.

Jos kaikki ois vaan silleen "no onpas tylsää kun ei tässä oo tehty mitään oikein", sitä ei vois soittaa missään. Haterille sen sijaan tulee ainakin negatiivisia tuntemuksia, joissakin tapauksissa tosiaan yllättävää kyllä selkeesti niitä positiivisiakin tuntemuksia, kun se biisi on jääny soimaan päähän.

Tämä nyt vain on mun teoria aiheesta, voin olla väärässäkin. Teoriani tueksi voin sanoa, että mulle ei oikeen jää mitään paskaa ikinä soimaan päähän. Jos jää soimaan päähän, se sit lopulta yleensä on aika hyvää. Ei oo frontside olliet soinu tän pojan päässä. Toisaalta kuulen paljon juurikin musiikin suhteen ennakkoluuloisiksi kokemiltani kavereilta miten se ja tämä ärsyttävä biisi on jäänyt soimaan päähän.

---

Voivv ai 2 juttuu viel? No, onneksi ekaa juttua kirjoittaessa meni vasta ensimmäinen sumppi ja toinen on vielä jäljellä! Kolmatta kirjoittaessa voisin vaikka ottaa unicumia!

Toisena juttuna haluaisin kirjoittaa ajankohtaisista poliittisista asioista, jee! :DDD Politiikka kiinnostaa kaikkia niin paljon. Niin, näin talousscheissen keskellä mun mielestä ois asiallista nostaa esille kuinka paljon rahaa kaikkialle sysätään ihan turhaan. Mulla ei ehkä ole loppupeleissä mitään mielipidettä asiaan, mutta ainakin asia ihmetyttää itseä.

Kävin joku kuukausi sitten kysymässä opintotoimistolta vai mikä liekää tuolla meidän tiedekunnassa että miten ilmottaudun lukuvuodelle 12-13 kun olen käytännössä täysipäiväisesti töissä, mutta aion silti suorittaa muutamat viimeiset kurssit. Ne vastas siellä, että pitää ilmottautua läsnäolevaksi ja ihmettelivät mitä minulla on sitä vastaan, että saan opiskelijaetuja. Niin, mitä minulla on sitä vastaan?

Mä aion olla töissä. Mä saan rahaa siitä, kun mä olen töissä. Mun ei kuulu saada opiskelijaetuja. Opiskelijaetuja pitäisi antaa niille, jotka opiskelee täysipäiväisesti ja sen takia niillä on liian vähän rahaa. Käytännössä homma taitaa kuitenkin toimia vähän eri tavalla.

Monet kyllä ihan varmasti käyttää opiskelijaetuja ihan oikein, kuten minäkin tein monta vuotta. Mutta jos ajatellaan, että jokainen opiskelija vaikkapa nauttii ensin opiskelijaeduista 6 vuotta opiskelijana ja sitten vielä vuoden töissäkäyvänä, siitä koituu ihan mieletön lasku valtiolle. Voisin kuvitella, että järjestelmän väärinkäyttäjiä on tosi paljon. Itse asiassa oon kuullu vaikka kuinka monen kehuskelevan miten ne käyttää järjestelmää väärin.

Mä ymmärrän, että ei haluta tehdä säännöistä liian monimutkaisia, se on hieno asia! Mutta joko ihmisten pitäis oppia olemaan hyväksikäyttämättä tommosia porsaanreikiä tai sitten ois ehkä hyvä miettiä hommaa jotenkin uusiksi. Kuten jo aluksi sanoin, en nyt varsinaisesti osaa mitään ratkaisua tarjota, mutta asia on kyllä viime aikoina mietityttänyt.

Ja olenpas muuten satavarma, että opiskelijaedut ei oo ainoa juttu, missä valtio maksaa ihan vitusti rahaa vääristä syistä: http://www.hs.fi/politiikka/Vartiainen+Pitk%C3%A4+poissaolo+t%C3%B6ist%C3%A4+verovaroin+ei+ole+perusoikeus/a1305564097278

Mun pieneen päähän ei mahdu nyt ymmärrys siitä, että miksi Vartiaisen päätä vaaditaan nyt vadille? Eikös toi ole ihan järkevää settiä? Ihmisten pitää käydä töissä tai muuten täällä tulee tosi kalliit sairasvakuutus-, eläke- ja opiskelumaksut. Mm. jenkkiläisethän itkee koko ajan kuinka perseestä on maksaa kaikkea ja euroopassa on kaikki niin paljon paremmin. Jenkkilän malliako me halutaan tänne?

Oon ollu aika vankka vasemmistolainen (en tarkoita puoluetta), mutta alkanu kyllä kyrsiä nää järjestelmän väärinkäyttäjät niin paljon, että oon jopa harkinnu oikeiston äänestämistä ensi vaaleissa :'(((

---

Ja sit jääkiekosta :D mua ahdisti eilen aika paljon seurata facebookkia, kun selvisi, että Suomi pääsi jatkoon ja Ruotsi ei. Mä seurasin Suomen ottelua Ruotsin TV:stä (internetstreami, ilmanen) ja siellä ne selostajat koko ajan toivo, että Suomelle menisi kaikki hyvin jne. Ei todellakaan ollu mitään semmosta "hahaha USA rankaisi kun Suomi nukahti, ihan oikein niille", vaan tosi kannustavaa koko ajan. Ei ne selostajat ikinä kertonu suoraan kumpaa joukkuetta ne kannatti, mutta ei ne ainakaan Suomelle mitään pahaa toivonu.

Sit Ruotsi tippuu ja facebook - siis teoriassa mun kaverit - floodaa juttuja siitä kuinka se on oikein Ruotsille ja ollaan vahingoniloisia ja W - T - F!!! Mä koen kyllä itteni usein lapselliseksi monilta osin, mutta eikös toi nyt ole tosi jälkeenjäänyttä? En kyllä juuri ikinä ymmärrä vahingoniloa muutenkaan. Mitä hyvää siitä seuraa suomalaisille, että ruotsalaisilla on paha mieli?

Itse asiassa toi ruotsalaisten paha mieli taitaa olla vaan se, mitä suomalaiset vahingoniloiset toivoo. Todellisuudessa ruotsalaisia ei näyttäis toi jääkendo kiinnostavan yhtään (viite: HS kirjotti tänään miten Ruotsissa puhuttaa tyhjät katsomot). Tuntuu tää suomalaisten meininki kyl taas niin jälkeenjääneeltä ja ahdistavalta.

Ruotsissa ollaan kyllä niin monella tavalla Suomea eellä, että ihan turhaa kyllä yhtään yrittää pilkata. Kaipa se joku monimutkainen psykologinen ilmiö on, että kun oma itseluottamus tai omat kyvyt on huonot, pitää pilkata toista ja ollaan vahingoniloisia. En kyllä henkilökohtaisesti ymmärrä tuota ollenkaan.

---

Jöö, jospa sitä ensi kerralla vaikka kirjottaisi kuinka on kivaa kun aurinko paistaa, kesä tulee, elämä on ihanaa jne :D tuntuis, että taas kaikki vituttaa jne... enkä osaa oikein ilmaista itteäni, että oikeasti oon tosi tyytyväinen elämääni ja kaikkeen :D pienet, maalliset asiat vaan välillä ottaa päähän. Sit, kun niitä voi jakaa jonkun kanssa, ne ei enää otakkaan niin paljoa päähän <3

Oho en ollu ollenkaan true nyt. Noniin, nyt äkkiä jotain metalliuskottavaa tähän... Öh ei keksi. No, kerronpa vaikka mitä kuuntelen. Kukaan ei kuitenkaan tiiä tätä, koska tää on liian erilaista kuin tylsä paskametalli mitä kaikki muut kuuntelee :(

np. 1349 - Singer of Strange Songs