IRC-Galleria

Miehen haussa pitää olla selkeät kriteerit. Nehän minulla on. Mutta kuinka sen tietää kun tapaa miehen, että se täyttää ne? Kuitenkin pitäisi tapailla ja dumpata muutama ennen kuin löytyy oikeanlainen, enkä jaksa sellaista B(. Vai tietääkö sen kun se sattuu kohdalle? Kuulostaa niin kliseiseltä sonnalta.

Tiedän varsin hyvin minkälaisiin ihastun. Renttuihin. Semmoisiiin ihanan erikoisiin millä on lävistyksiä tai hassu tukka. Niillä on omaperäiset vaatteet, maanläheisen rokahtavat tai astetta gruntimmat.
Ja niillä on outo musiikkimaku. Ne tykkää bändeistä joita en tiedä ja tietää kaikki bändit joista minä tykkään.
Ne on verbaalisesti lahjakkaita. Ne osaa kirjottaa tai kertoa asiat omalla tavallaan kivasti. Niillä on mahtava huumorintaju koska ne ymmärtää mun huumoria ja ne osaa pelleillä. Jep, joskus hyvä päivä koostuu vain joutavasta hömpöttelystä, silläkin kai on tarkoituksensa. Mutta mustalla huumorilla on rajansa. Ei siinä ole mitään hauskaa jos toinen vitsailee kissani silmien puhkomisesta.
Pitää siis olla rento.. Vaikka toisaalta ujouskin vetoaa. En halua että tyyppi on yltiösosiaalinen joka paikan höylä, tai mikään naisten naurattaja ainakaan. Itse asiassa tykkään ehkä hiukan nörteistä miehistä. Semmoisista jotka ei tehoa joka naiseen. Mun laatuisista. Omalaatuisista.
Seikkailunhalua ja toimeliaisuutta pitää olla. Inhoan urautuneita ihmisiä tai tyyppejä jotka ei innostu mistään. Yksin olen aika arka mutta jonkun toisen kanssa voisin vaikka liftata Intiaan.
Mun ihastus ei oo pysyvää jos tyyppi osoittautuu pinnalliseksi. Tyypin pitää osata jutella kaikesta; ihmissuhteista, lapsuudesta, uskonnosta ja maailmantilasta.

Mutta sitten kun tämä kaikki pitäisi liittää luotettavuuteen, vastuuntuntoisuuteen, sisukkuuteen ja sitoutumiskykyyn, menee homma hankalaksi.
Haluan hyvän isän mun tuleville lapsille.. mutta haluan myös ihastua siihen..
Haluan pakahtua rakkaudesta kunnon mieheen.