IRC-Galleria

Kesaminkki

Kesaminkki

I used to want you, now I don't want to
Kaikkihan muistaa mun Fuck Me -maiharit, jotka nyt viimein siis on mun? Oli kuitenkin hyvin pienestä kiinni, ettei suuri riemu vaihtunut katkeraksi pettymykseksi ja lohduttomaksi nyyhkytykseksi. Tepastelin tänään, sovittuna päivänä, tyytyväisenä sisään nimeltämainitsemattomaan Marski-loppuiseen jalkineliikkeeseen, joka sijaitsee melko tarkalleen Lönnrotinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä. Täti tiskin takana ymmärsi asian ja kiikutti tiskille laatikon, jossa oli -tadaa!- kylläkin mustat ja pitkävartiset mutta muuten aivan vääränlaiset, rumat ja tyhmännäköiset nyörisaapikkaat. Syöksyin järkyttyneesti hyperventiloiden hyllylle, josta kauniit, ainutlaatuiset ja helvetillisen kalliit maiharini olin löytänyt: poissa! Hetken epätoivosen hyllynväliteutaroinnin seurauksena löysin kuin löysinkin kultakimpaleeni, kierosti väärälle hyllylle piilotettuina; jopa koko oli oikea. Asiaa lähemmin tutkittaessa selvisi, että myyjätätönen oli tuonut minulle sen kummempia kyselemättä Ninja Sarasalon kenkälaatikon. Onhan meillä toki muutama sama kirjain sukunimessämme, mutta hei kamoon. MÄ en ole entinen huippumalli, jolla on NOIN huono ja edelleen saatanallisen kallis kenkämaku.
Loppu - The End.


Sairasloma on aivan berberistä. Musta tuntuu koko ajan, että oon luvattomilla asioilla kun lekottelen sängyssä ja koetan estää päätäni irtoamasta säryn voimasta. Tuntuu, että pitäisi olla huomattavan paljon kipeämpi, jotta olisi OIKEASTI lupa olla poissa: herää kysymys, paljonko on kylliksi? Töihin soittaminen tuntuu ylivoimaiselta ja aiheuttaa tahollani huikean selitysvyöryn, joka katkaistaan tylysti ja lyhyeen: "Hoidetaan. Koeta parantua. tuut-tuut-tuut...". Asiaa ei suinkaan auta terveyskeskuksen henkilökunta, joka luo mielestäni myrkyllisiä ja ivallisen tutkivia katseita penkillä kyyhöttävään nuhaiseen. Menisit sinäkin itseesi ja säästäisit meidän aikaa oikeasti sairaiden hoitoon, ne tuntuvat sanovat. Ai ei ole kuumetta. No en mä sulle sitten voi saikkua kirjoittaa, ne sanoo, eikä tunnu tajuavan, että toisilla ei ehkä hei nouse kuume kuin kuoleman kielissä. Tai voihan jollakulla olla keskiarvoa matalampi normaalilämpökin, jolloin muutamankin kymmennyksen nousu vaikuttaa miltei malarian lailla. Pahalle tuntuu valehdella niille että juu, oksensin melkein verta viime yönä kun yskitti niin paljon ja kuumetta oli vielä aamulla 40 ja räkä on neonvihreää ja venyvää ja minulla on itsetuhoisia ajatuksia (niin että lusikatkin olen joutunut piilottamaan, A4-arkeista puhumattakaan kun ne oikein houkuttaa viiltelemään) ja psykosomaattista ihottumaa. Lisäksi narskuttelen hampaitani unissani. Niin että saisko sitä saikkua. Ei oo ihmisen puuhaa moinen anelu.


Uusi-vanha Danko kolahti postissa tänään. Kyllä nyt on minkki minkkisellä voita molemmin puolin leipää etten sanois! En mä katsokaas huvikseni valita.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.