Oi voi. Ei tullu äiti, mutta ilta meni silti jokseenkin piloille. Ja sehän näkyy heti siinäkin, että unetkin oli kovasti kurjia. Kiva herätä ja lähtee standardikokeeseen. PAH.
Vielä tiistaina soittelin ex-kämppikselle ja suunniteltiin viikonloppua (ne kaverin tuparit), eilen illalla se ilmotti, että sen joku aika sitte leikattu polvi oikuttelee sen verran, ettei uskalla lähtee reissuun. Ja senhän tietää sitten, etten mäkään saa itteeni raahattua sinne tupareihin, kun en sieltä ketään tunne.
Taidanpa viettää jälleen kotiviikonlopun yksin. Jeah.
No, tänään Tavastialle. (Mitenkähän siellä pysyy hereillä? Ja huomenna koulussa?)