IRC-Galleria

Ters!

Viralliset nettisivuni www.meurman.com on vihdoinkin saanut uuden, vähemmän synkän ilmeen. Lisäksi, löytyy myös kaikkea sellaista, mitä aiemmin on puuttunut. Päiväkirjamerkintöjä luvassa pikapuolin ja foorumia väännetään parhaillaan.

Tässä alla myös vähän ajatuksia konserttisalikiertueelta...

TAMPERE 7.12.2007
Tampere-talon pieni sali

Kenraaliharjoitukset menivät suorastaan pelottavan hyvin. Vanhana "teatterirottana" olen tottunut siihen, että jos kenraali menee täysin penkin alle, on ensi-ilta loistava. :) Tällä kertaa molemmat sujuivat aika lailla oletusten mukaan.

Porukkaa oli parisen sataa ja aluksi hieman jäykän tuntuinen yleisö lämpeni samaa tahtia kuin allekirjoittaneen hien eritys kiihtyi. :) Oli aivan fantastista saada olla samalla lavalla taas pitkästä aikaa JOHANNA "Hiiva" HÄMÄLÄISEN kanssa. Yleisön vastaanotto kertoi samaa, kuin mitä olen itse ajatellut alusta alkaen. Johanna on STARA! Aivan fantastinen lavapresenssi - ja mikä ääni! Ei voi kuin iloita, että hän kiireidensä keskellä vaivautui (pientä korvausta vastaan) tulemaan kanssani lavalle.

Johanna muuten on ahkeroinut studiossa ja ahkeroi vastaisuudessakin. Levyä odotellaan ainakin täällä päin innolla, ties vaikka pääsisi vierailemaan... :)

Yleisöstä jäi mieleeni eritoten Ensiaskeleet-fanipaita päällä ollut tyttö joka hymyili melkein koko keikan läpi, seisovat aplodit antanut nainen (arviolta) 5:llä rivillä sekä eturivin pariskunta, joka repesi nauramaan kun ymmärsivät mitä biisiä lauloin jazzina. :)

Myös tapaamani pyörätuolissa istunut naisihminen, joka kuulemma osaa kaikkien biisien sanat ulkoa kosketti. Vaikket itse pysty laulamaan, olen kiitollinen siitä, että lauluni tuovat sinulle iloa elämään. Olet arvokas ja hieno ihminen, samasta muotista veistetty kuin minäkin.

HYVINKÄÄ 8.12.2007
Hyvinkää-sali

Hyvinkää-salin akustiikka ihastutti - ja lavan puute kummastutti. Tuntui aluksi hölmöltä esiintyä samalla tasolla kuin alimmat penkkirivit ovat. Se tunne unohtui alkuunsa, kun keikka saatiin polkaistua käyntiin.

Bändin jäsenten välillä kierrellyt flunssa oli päättänyt ottaa minut tänäaamuna uhrikseen. Kaikki röörit tukossa ja vähäisetkin äänivarat karkasivat viimeistään soundcheckissä. Ei hätää, onneksi löytyy laukusta "Äänenavaustroppia". Kyseessä on siis luontaistuote, joka sisältää m.m. kuusenkerkkähaudetta. Se ja rauhallinen äänenavaaminen ennen keikkaa pyyhkivät pahimmat pelkokuvat pois mielestäni ennen lavalle tunkeutumista.

Jengiä ei tainut olla ihan niin paljon kuin Tampereella (tosin sali oli isompi), mutta meininki oli alusta alkaen jotenkin "eläväisempi". Pitkän (rumpali) monitori kettuili ja välillä hän ei kuullut yhtään mitään - siihen nähden loistava suoritus, huomasin vasta kun hän välispiikkien aikaan ravaili monitoriteknikon kiskalle ja näytti närkästyneeltä, että joku on pielessä. Loppu hyvin kaikki hyvin. Jengi oli messissä ja me soitimme paremmin kuin normaalisti!

Nimmarinjakosessio meinasi jäädä väliin keikan päätteeksi, koska itsekkyyttäni kuivasin hikistä yläkroppaani turhan pitkään. :) Sainpahan nimmaritkin hoidettua. Oli piristävää nähdä kaksi nuorta kaunista naista, jotka olivat ilmeisesti yksissä tuumin saapuneet paikalle kärkkymässä omistuskirjoitusta julisteisiinsa. Meikäläinen kun yleensä tuuppaa puumerkkinsä raapustamaan vain lapsille ja yli 35-vuotiaille. xD

Hieno keikka ja mun ykkösfani kertoi, että tämä oli hänen 19. keikkansa tänä vuonna (toukokuu-joulukuu)! Talk about devotion!

Nyt pari vapaapäivää ja paljon unta kaaliin, ettei flunssa pääse haittaamaan viihdyttäjän uraa. Nähdään keikoilla!

-The Entertainer

Kyllä kyllä! Hyviä biisejä alkaa kertymään vähitellen. Jotkut loistavia, osa "ihan jees". Muutama harva oikeasti kamalakin on löytänyt tiensä privaattimeiliini. Onneksi kontaktit aina menevät levy-yhtiön kautta. Eivät kehtaa ihan kauheimpia välttämättä lähettääkään.

Yhden potentiaalisen (henkilökohtaisen suosikkini) demo lauluraitoineni saatiin valmiiksi taannoin. Jumankekka, kyllä sillä biisillä ihan helposti (ehkä... :)) voitetaan nämä karsinnat. Toivotaan, että pääsemme yhteisymmärrykseen muiden päättävien tahojen kanssa.

Tällä kertaa, aion kyllä pitää oman pääni. Jos mun näkemys ei kelpaa, etsikööt toisen ehdokkaan... :)

Mieleni tekisi kovasti kertoa enemmänkin, mutta se saattaisi maksaa koko ehdokkuuteni. Joten joudutte luottamaan sanaani, että kyseessä on mahtavuutta! :)

Suuret kiitokset kaikille viime vkl:n Jyväskylän ja Mikkelin keikoilla olleille (eritoten tietyille ihmisille, tiedätte ketä olette). Ja se Paranoid-läppä on ja pysyy... :D

Riemastuttavaa alkanutta viikkoa,

-(n)Euro-Kride

Tasan vuosi ja 4 päivää sitten jonotin Bio Rexissä Helsingissä Idols-koelauluihin. Vähänpä tiesin siitä, mitä tämä hässäkkä tuo tullessaan... :)

Tässä sitä nyt ollaan, esikoislevy myynyt kultaa ja keikkakilometrejä on kertynyt melkoisesti. Uusia ystäviä olen matkan varrella saanut - ja mikä tärkeintä - saanut tehdä sitä mistä nautin kaikista eniten. Olen viihdyttäjä ja erittäin kiitollinen tilanteestani. Tietenkään mikään ei tule ilmaiseksi, töitä on tehty paljon ja välillä ihmissuhteet ja oma jaksaminen ovat olleet veitsen terällä.

Silti janoan jatkuvasti uusia haasteita. Keikkasetin uudistaminen, erinäisissä tv-ohjelmissa esiintyminen sekä joulukuussa alkava konserttisalikiertueeni ovat esimerkkejä haasteista, jotka tuovat kutkuttavaa jännitystä elämääni. En tietenkään tee tätä yksin itselleni, haluan sydämeni pohjalta antaa minua tukeneille faneille vastinetta rahalleen ja ajalleen, jota ovat käyttäneet seuratessaan urakehitystäni.

Nyt on aika ottaa vastaan seuraava, ehkä jopa kansainvälistä luokkaa oleva haaste! Sitoudun antamaan kaikkeni teille, rakkaat ystäväni. Olen otettu saamastani kutsusta ja lähden nöyrin mielin valmistautumaan seuraavaan suureen koitokseen - EUROVIISUKARSINNAT HERE I COME!

-Euroviisuehdokkaanne Kride

Kävin katsomassa Paula Koivuniemen levyjulkkarikeikan tänään.

AIVAN MAHTAVAA!

Paula on esimerkki siitä, että musaa voi tehdä täysillä koko elämänsä.

*nostaa hattuaan*

-Kride

Niinpä niin. En liittynyt taivaalliseen tähtikaartiin 27-vuotiaana vaan tällä mennään ihan niin kuin ennenkin! Hyvä niin, on nimittäin helkutin hauskaa olla elossa. :)

Suurkiitos kaikista onnitteluista ja muistamisista! Sekä erityiskiitokset teille jotka olitte paikan päällä jakamassa tämän hienon synttäri-illan kanssani! Olihan mainio show, joskin vähän kikkailuksi meinasi toisinaan mennä. Mutta eihän se mitään, mähän lupasin "kenraaliharjoitukset"...

Nyt alkaa sitten ankara valmistautuminen joulukuun konserttisalikiertueeseen. Muistakaahan hyvät ihmiset ostaa niitä lippuja ennakkoon, ettei käy "Pepe Willbergeitä" meikäläiselle. Pepen kiertuehan peruuntui kokonaan. Näillä näkymin myös mun keikoista osa perutaan tai vaihdetaan toiseen paikkaan, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtumassa. Toivomus ja pyrkimys tietenkin on, että bileet saataisiin säilytettyä ikärajattomina, eikä keikkoja jouduttaisi vähäisen kysynnän takia siirtämään baareihin...

Teille, jotka ette olleet eilen paikalla, voin paljastaa että hieno show on luvassa ja paljon mukavia ylläreitäkin on tarjolla. Ja suuria uutisiakin kerron jossain vaiheessa... :)

-Kehäraakki vanha ukko

Kurt Cobain. Janis Joplin. Jimi Hendrix. Ja aika moni muu.

Viimeinen vuorokausi meneillään... :)

Lupasin joskus bändikavereilleni, että jos en kuole 27-vuotiaana (kuten suurin idolini), niin elän yli 100-vuotiaaksi (kuten isoisänisäni).

Huomennahan se selviää! :D

-Kride

Moro!

Kaikki eivät sitä tiedäkään, mutta Abby sairastaa perinnöllistä silmäsairautta - joka valitettavasti on osoittautunut aika hankalaksi hoidettavaksi. Abbyn äiti on täysin sokeutunut, mutta elää ja voi hyvin. Abbyllä on luvassa useampi hankala leikkaus - ainakin näillä näkymin. Seuraava käynti silmäspesialistilla kertoo jo enemmän kuinka vakavasta tilasta on kyse.

Tämä ei ole mikään äärimmäisen harvinainen vika Heelereissä, mutta Abbyllä nyt on vain sattunut maksimaalisen huono tuuri. Hänen äidillään oli tämä geeni resessivisenä (=ei aktiivisena), mutta sairastui silti. Pentujahan ei olisi teetetty, jos tämä olisi tiedetty - toisaalta silloin Abbya ei olisi...

Nyt elämme jännittävää aikaa, kun vasta ajan myötä selviää mitä on tehtävissä ja mikä on tulevaisuuden ennuste. Pahimmassa tapauksessa - jonka todennäköisyydestä emme vielä tiedä - Abbykin sokeutuu. Tämähän ei käytännössä tarkoita muuta kuin, että huonekalujen paikkoja ei parane usein muuttaa ja muutenkin täytyy pitää lattiapinnat vapaina. Tämä teettänee päänvaivaa myös bändin jätkille, koska keikkabussin käytävien ja Abbyn ja mun sängyn pitää olla aina tavaroista vapaana... :D

Onneksi tämä ongelma on havaittu aikaisessa vaiheessa ja mitä todennäköisimmin Abbyn näkö voidaan pelastaa osittain tai ehkä jopa kokonaan leikkauksilla. Kerron lisää kun olen saanut konitohtorin diagnoosin.

Nyt pidetään vain tassuja rakkaalleni ja toivotaan parasta!

-Kride

P.S. Muistattehan synttärikeikkani Gloriassa 6.11.? Lisätietoja: www.meurman.com

Tere!

Olen antanut kertoa itselleni, että tänään on hyvä ohjelma luvassa. Katsokee ihmeessä. :)

-Kride

Synttärit lähestyy...

Pitäisi opetella läjä uusia biisejä, mutta silti eniten päässä pyörii ajatukset rakkaasta elämänkumppanistani - Abbystä.

Tänään saan hänet kotiin, aion käyttää kaiken olemassa olevan aikani hänen hellimiseen. Lupaan kuitenkin, että vaikka huoli hänestä on suuri, tulee ensi tiistain keikka olemaan JOTAIN MAHTAWAA!! :D

Abbylla on onneksi maamme parhaat erikoiskonitohtorit apunaan ja - tietysti - minun ehdoton rakkauteni auttamassa häntä tämän hankalan vaiheen läpi.

Katsokaa muuten telkkaria lauantaina, lisäinfoa tulee kyseisenä päivänä!

Puss & kram,

-Kride

On se viikko lyhyt aika ihmisen elämässä, tuntuu että vastahan tässä oltiin valmistautumassa lomaan ja huomenna arki onkin jo taas kerran edessä...

Kaikesta huolimatta breikki tuli oikein hyvään saumaan. Ensimmäiset päivät sää oli verrattain ailahtelevalla päällä, mikä toisaalta ei haitannut kauheasti. Hammassärkykin kaikkosi trooppisten sateiden myötä ja kokonaisuutena loma oli mitä rentouttavin. Snorklausta tuli harjoiteltua ja kerkesinhän käymään myös pintaa syvemmällä parin sukelluksen myötä. Harmi vain, että Koh Phi Phi-saarella viettämä aika oli sen verran kortilla, ettei OWD-sukelluskurssin suorittaminen ollut mahdollista. No, jäipähän jotain seuraavaakin kertaa varten.

Elukoita tuli sekä nähtyä että syötyä enemmän kuin normaalisti. Joskin, tasapainon vuoksi, paikalliset hyttyset käyttivät allekirjoittanutta enemmän kuin surutta ruoka-automaattina. Toivottavasti lähiviikkoina/-kuukausina ei nouse kuume. On nimittäin pahimmassa tapauksessa joko malaria (erittäin epätodennäköistä) tai dengue (varsin mahdollista).

Lensin siis suoralla lennolla Bangkokiin, josta 3 h:n hengailun jälkeen oli jatkolento Phuketiin. Ekat päivät palloilin Phuketin saarella, pääosin Karon Beachilla. Paikka osoittautui juuri minulle sopivaksi paikaksi. Aika vähän turisteja, ei näitä "perinteisiä" Thaimaan vitsauksia (ylihintaisia ravintoloita, prostituutiota jne.) ja hotelli ympäristöineen oikein viihtyisiä. Tuli toki käytyä pikaveneellä puolen päivän snorklausreissulla, mutta muuten keskityin laatuaikaan yhdessä ystäväni George Simenonin kanssa (luin parikin Maigret-dekkaria).

Kolme päivää vierähti Koh Phi Phi Donin lähiympäristössä, jossa siis tuota laitesukellustakin tulin harjoittaneeksi. Saldo tuolta saarialueelta ei ole todellakaan mikään huono! Myrkkykäärmeiden ja -tuhatjalkaisten lisäksi tapasin läjän Barracudoja, yhden merikilpikonnan sekä kaiken kaikkiaan 9 (!) Black tip-haita (näistä isoin oli parin metrin päässä minusta uiskennellut yli 150 cm pitkä)!

Sukellus- ja viidakkoseikkailujeni päätteeksi vietin vielä yhden illan Karonilla ja viimeinen yö meni Patongin villissä sykkeessä. Tulipahan käytyä jopa Seppo "Sedu" Koskisen omistamassa Seduction yökerhossa (joka mielestäni oli yhtä merkityksellinen paikka kuin mikä tahansa "Sedula" täällä Suomesssa).

Kaiken kaikkiaan oli antoisa loma, joskin ensi vuonna viikko ei missään nimessä riitä. Haluan vähintään 2 viikkoa. Ehkä 3. Ehkä kuukauden... :)

Huomenna taas tien päälle - nähdään Savonlinnassa ja Pieksämäellä seuraavaksi!

-Kride

P.S. Täytynee nostaa palkkaansa, muistin reissun aikana taas kerran, että hummeri on SAIRAAN hyvän makuista... :D