IRC-Galleria

ah niin mukavaa olla kotosalla.
hullun lailla vaan siivonnut ja pyöritellyt papereita paikasta a paikkaan b. :)
onneksi tosin kuitenkin hieman kerinnyt nauttimaan? päivänpaisteesta kahvin ja piirakan kera, ihan ite leivoinkin tänään.
tällä kertaa kelpas, viimeks kokeilin yhtä saksalaista reseptiä ja se maistui kyl ihan kamalalta, pakko myöntää. ikinä leiponut mitään tai epäonnistunut niin pahasti, paitsi kerran kun olin 10v ja tein sellasia juustopalleroita. ostin nimittäin kyseisen kirjan keväällä, enkä kerennyt sitä sen paremmin tutkimaan tai kokeilemaan ennen kuin vasta nyt. enpä taida kokeilla uudelleen. naapuri oli sitä mieltä, että suurinpiirtein joka reseptissä on jotain vikaa. ajattelin, jos jotain ruokareseptiä vielä katsos ja jos sekin menee mönkään niin saa koko kirja sitten olla ihan rauhassa. myyn sen vaikka pois.

muutenpa tässä valmistaudutaan ipanan synttäreihin kaiken lomassa, vasta kun nimppareista selvittiin. vielä ei ymmärrä mut vuoden päästä sitäkin enemmän. :)

koiran kanssa on "murkkuongelmia". kohellusta ja tohinaa. eipä muuta kuin treenaamista.
tosin välillä tekis mieli repiä hiukset päästä kun toisella rupee uhmaa olemaan vaikka muille jakaa ja toinen sit ärhentelis kaikil pojille jotka on kilometriä lähempänä.

life is hart ja se potkii välillä päähän. ;)

Täällä taas, vaihteeksi.
Pakko ottaa aikaa, et kerkiää kirjoittaa. Pieni mies nukkuu, toistaiseksi, samoin perheen uusi tulokas Rocky. SE jonka ei pitänyt meille jäädäkään, jäi kuitenkin.

Paljon on taas sitten viime kirjoituksen tullut kohellettua.

Naapuri soitteli tässä yhtenä iltana reilu kaksi viikkoa sitten, otammeko koiran hoitoon pariksi päiväksi, kun se jolle sen piti mennä teki ns. sikaoharit. Kuvitteli, et koirat on samalla tavalla vaihdettavissa kuin paidatkin. Ei onnistu! Tuumas se joka tätä hommaa pyörittää täällä meidän kylällä.

Joten meille tuli hauveli ns. pariksi päiväksi hoitoon. Mutta siinä kävi kuitenkin niin, että se tuli tuon pienen tuholaisen kanssa loistavasti toimeen ja sillä on norsun hermot ja selvisi vielä reissaamisestakin tosi hyvin, alku ihmetyksen jälkeen. Joten isännänkin sydän suli ruskean nappi silmän jakaessa ehdotonta rakkauttaan koko perheelle. Ja koska se kerkesi jo viikossa useamman hoitopaikan koluta...

Täytyy sanoa, että tuollaisia otuksia on harvassa! Se on nuori n. 9-10kk:tta, sisäsiisti, halukas oppimaan, mutta silti varsin huumorintajuinen otus ja lempeä, vaikka uros onkin. Sekä vahtii tarvittaessa ettei omille käy mitään. Mm. kun pieni mies kompuroi ulkona on toinen heti katsomassa, ettei vain sattunut, varmistuksen jälkeen on tiedossa iso märkä pusu! :)

Myöskään tyypillistä mustasukkaisuutta ruokaan tai leluihin (kunhan ensin oppi tietämään mitä lelut on... ) ei ole tullut esille millään tavalla.

Tietenkin tavallisia istu-maahan-tänne jne juttuja pitää viel opiskella, koska siltä puolelta ei ole hauvelilla vielä kamalasti kokemuksia, mutta ei voikaan olla. Koska toinen on kuitenkin suurimman osan elämästään meidän arveluksien mukaan ollut eläinkodissa (kunnallisessa) ja tappoasemalla.
Espanjassa otukset on kunnallisessa eläinkodissa ensin 1-3kk:tta ja sitten ne raahataan tappoasemalle, jossa ne sitten ovat ajan X aikaa, kunnes tapetaan. No tämä otus sai toisen mahdollisuuden!
Ai niin toinen "vika" on, että se piereskelee välillä aika pahanhajuisesti, mutta se voi myös olla stressiperäistäkin. Koska nyt se ei ole enää haissut! Tosin osa syy varmaan oli myös ruuanvaihdossa, vaihdettiin ruokamerkki tuntematon tuttuun ja turvalliseen pedigreehin, siihen mitä molempien otukset on aina syöneet.

Mutta mutta, reissu meni koko perheen voimalla myös hienosti! Sopu tilaa antaa???

Muuten kotona on ollut rauhallista, jos sitä sillä sanalla voi koskaan meillä kuvailla?
Joka tapauksessa me kaikki olemme totutelleet tähän koiran omistajan arkeen taas vaihteeksi.
Onhan siitä edellisestä taas hetki vierähtänyt, molemmilla!

Jesse voi hyvin ja kasvaa kohinalla. Mittasin poitsun tuossa niin pituutta oli tullut jo 81,5cm. Niin hyvin kuin se pitää paikkansa, kun mittaa kiemurtelevan ja malttamattoman pikku miehen oven karmia vasten. heh! Aamun ulkoilun jälkeen myös varsin kuraisenkin... Möyri koko tarmollaan maassa koirien (Rockyn ja naapurin kahden) kanssa.

Jesse on erittäin onnellinen ja iloinen ollut uudesta tulokkaasta, sille annetaan pusuja ja halitaan ja kaikkea, myös kannetaan leluja ja riehutaan. Hyvä niin! Monen lapsen paras kaveri on usein ollut perheen karvaturri.

Eilen oli mukava hengähdystauko itsellänikin. Pääsin pitkästä aikaa oikein ratsastustunnille. Ihana ystäväni antoi loistavan joululahjan eli ratsastustunteja oikein yksityisopetuksessa. Tekee hyvää takamukselle, joulukiloille ja muutenkin. Erittäin rentouttavaa välillä niin hermoja raastavalle arjelle!!!

Ja sitä se välillä on äärimmäisen pitkälle, kun pieni mies kokeilee rajojaan joka suhteessa.
Varsinkin, kun itse tekemisen vaihe on kohta alkamassa. Itse pitäisi saada syödä, mutta se lusikan heiluttelu on niin hauskaa, varsinkin kun ruoka lentää... Että tämmöistä tällä kertaa... ;)

Näinpä se sitten tämäkin päivä män.
Jesse on vaihteeksi kipeänä, 38,7 oli illalla. Huoh! Enpä tiedä mitä kohta keksis, et
pysyis terveenä. Ideoita jollain? Kolmatta kertaa tänä talvena nimittäin lämpöä ja nuhaa.

Tuleehan tosin kohta taas kesä ja ikävät itikat...

Nyt on ollut mukavasti hieman luntakin maassa ja aurinko pilkistellyt enemmänkin. Silti on kaikilla
on nuutunut olo. Valon vähyys vaikuttaa... :)

Onpas kurja olo. Saa nyt sit nähdä onko joku mahapöpö iskenyt, toivottavasti ei.

Auto lähti jarrupalojen ja levyjen vaihtoon, samoin lämppäri korjataan kuntoon.
Mikä on näin talvella erityisen mukavaa. :)

Jessen nenä valuu valumistaan. Toivottavasti yskänlääke auttaa saamaan kaiken liman pois.
Sitä ei tosin auta, jos joka päivä ui vesilätäkössä - kirjaimellisesti.

Tämä päivä meni harakoille!

Tuli kierreltyä kirppiksellä mikä nyt tietty oli ISO ja jotain pientä sieltä löytykin.
Myöhemmin kävelyllä vesisateessa, miten lapset aina etsivätkin sen syvimmän vesilätäkön???
Kuka kertois...? :)

Nonni nyt on taas käyty lekurissa pojan kanssa. Eri tautia kuin tuo viime viikon köhä eli eivät ole sidoksissa toisiinsa. Mutta virus on virus, joten katsellaan. Kuume on tänään onneks ollut alempana katotaan nyt sitten myöhemmin, että miten nousee.

Ipana on edelleenkin vilkas, joku muu vois kuvitella ettei ole edes kipeä. Mutta on sillä lämpöä/kuumetta 38,5. Huomaa sen, kun ei ole ihan oma itsensä -> kitisee enemmän.

Vois se silti joskus pysähtyä.!

Taas meni tämä päivä remontin osalta ihan harakoille. Itelläkin pientä lämmön nousua. Katotaan nyt sit miten käy.

Huusinpa tässä sellaisen vaatekaapin ja se on nyt sitten haettu. :) Ihan kivan näkönen se on ja vaikka se nyt pikkasen maksokin niin saipa juuri sen minkä halusinkin sitten ja oli huomattavasti halvempi kuin vastaava uutena.

Jessen kuume nousi taas, nyt oli tuossa 19.30 40,3, mutta se ei ole saanutkaan suppoa vielä tänään eli siihen nähden ihan ok. Tietenkin nyt siis laitoin sille. No jos on vielä ylihuomenna kuumetta niin pitääpä soittaa lääkärille. Vähän oli lääkärin mukaan vielä limaa rööreissäkin.

Kiltisti oli ollut naapurissa, pötköttelivät sohvalla Sammy-hauvan kanssa. :)

Niinpä se tääkin päivä taas on kohta ohitse. Jessen kanssa käytiin lääkärissä, köhä sen kun vaan jatkuu, sitkeästi. Samoin remontti, tuleekohan siitä ikinä valmista???

Todennäköisesti!

Nyt vain on kyllä veto pois, olekonhan itsekin tulossa kipeäksi?
Jessestä tulee vielä kova remonttimies, vasara pysyy jo kädessä ja jos antaisi niin kaikkea pitäisi paukutella. Kasasimme yhdessä sellaisen "rullakaapin". Intoa on vaikka muille jakaa, kunnes piti pistää poika jäähylle, kun meinas loputkin ruuvit ja naulat hukkua...

Liityin tänne siis. Kaaosta kaaoksen perään. Ehkäpä kaikki joskus asettuu? :)