IRC-Galleria

Kotosalla:
Kahleet palavat syvässä sisässäni
voimakkaina kuin kotkan siivet
ja silti lempeinä kuin toivovan mieli.

En tiennyt, että ihon alla
meidän ihomme alla
voisi puhjeta myrsky
ja joet voisivat tulvia yli partaan.
Minut teljettiin pimeään selliin.
Mutta sydämeni hehkui
ja valaisi muurit
auringon läikin.

Ne kirjoittivat numeroni seiniin.
Ja seinät muuttuivat vihreiksi niityiksi.
Teloittajani katseesta hänen
kasvonsa hajosivat ja jäljelle
jäi hohtavia heijastuksia...

Hampaillani kaiversin
karttanne sellin seiniin
ja lisäksi kirjoitin laulun
katoavasta yöstä.
Ja jalkojenne juureen minä
paiskaan tiedon tappiosta:
pimeyden väistymisestä.

Heikkoon valon
kajoon minä upotan käteni,
upotan syvälle.
Eivät he ole mitään valloittaneet,
eivät mitään.
Vain järistyksen he synnyttivät,
monta järistystä
ja saivat nähdä hehkuvan
tähdistön yhteen puristetut nyrkit,
kuulevat kahleiden kalinan.

Vaikka minä kuolisin niin sittenkin
minäkin, mitätön, olen pyhä,
- olen taistelija.

-Mahmoud Darwish