IRC-Galleria

...mutta mitä helvettiä mie täällä teen?

Ugha, hipit!

Taas sitä vietetään laadukasta ja TEHOKASTA työaikaa täällä louhoksella. On tämä työnteko sitten raskasta, perkele.

Mutta tosiaan....runoilun parihin.

Olipa eilen eräs elämäni turhimpia opetustuokioita: autokoulun pimeänajo. Eisss... "Vittu mitä paskaa (tm)" kuten hyvä ystäväiseni sanoisi asiasta. Muutaman kerran ajettiin joku stanan rata läpitte ja välillä vilkuteltiin pitkiä. Voi ny jumalauta, sanon mie. Noh...onneksi tuli tuokin käytyä läpi, niin pääsee osallistumaan maanantaina kakkosvaiheeseen ja jos vaikka saisi sen kortinkin taskuun. Jej.

Mutta eräs "mielenkiintoisin" saavutukseni viimeajoilta....PIPARIT! Tulipa sellaisiakin leivottua, mutta erityisen huomautuksen ansaitsee virallinen rustypipari! Itellä ei ole sydäntä sitä syödä, mutta kahtellaan nyt, että kuka ansaitsee moisen piparin. On se sentään niin perkeleellisellä vaivalla tekaistu, että ei toista. Helvete.

Mutta arvatkaapas mitä, rakkaat kuulijat. Olenko jäämässä tänään ylitöihin? Olenko jäämässä...

(Vittuakos taaskin joku asiakas tähän eksyi? Ei se minua kiinnosta jos joku tarvitsee ilmastointiputkea. TEKISI ITTE! Eipähän tarvisi tänne maksaa mitään... Ja taas! Joku nilkki kävi ostamassa neljä kappaletta 125:ta harkkoa. Mitä sekin niillä tekee? Hmph...)

...huomenna ylitöihin? Öööö.....EN. Viimonen viikko töissä ja muutenkin menee veroihin ihan homokaasuna palkasta, niin en varmasti ole sekuntiakaan ylimääräistä täällä. Hajotkaa mikäli ette tykkäile. Asiasta toiseen.... Hajoilen aivan kohta tähän jatkuvaan Iskelmän renkutukseen. Ei nää suomalaiset vaan osaa... Olis vaikka hilejaa kun mie kirjoittelen!

Mutta palataampas tekstinlaadussa siihen normitasooni:
Rusty Angel... Tänään kuulemma pitäisi mennä, huomenna pakko mennä ja lauantaina kenties pitäisi poiketa. Vithu tällaista jaksa! Pitää harkita jos vaikka menis autolla tänään Ruosteisen puolelle. Saa nähä miten tuo rahoitus pelaa. Perjantaina muuten sen takia PAKKO mennä Rustyyn, koska paikalla on Rustyn historian ensimmäiset pikkujoulut. Truu kvuality. Mutta mitäs lauantaina? No perkele... Fragile Art Of Existence Klubilla! Paikalla esiintyvät Deathchain, Viikate, Insomnium ja Diablo. Herra siunaa sitä tullaa kiskoon päitä irti Deathchainin keikalla. Mahtavuutta! \o/ Pitti vaan pyöriin ja päät irti.

ACH! Se on viikko erääseen vuosisadan suurimpaan kulttuuritapahtumaan. Ystäväiseni X saapuu ensi torstaina Tampereelle ja sen kautta myös Nokialle. Tiedossa on ultimaalista mahtavuutta ja juominkia. Asia on harvinaisen epäselvä. Vielä kun Mr.T ja Chuck Norris osallistuisivat juominkeihin... Deeeeeeem...



Helevette mie mittään paskaa enempää jaksa jauhaa. Kirjoitan liikaa ja silti iliman mittään asiaa. Ampukaa miut. Shiish. :S

Kahtellaan.

Hähhääh!

Fuck the customer service! :

---

DDDDDDDDDDDD

Oeeeh! Viimeinen työviikko startannut ja ennenkuin huomaankaan, niin kello onkin jo neljä ja olen TAAS KERRAN VAPAA! VAPAA TÄSTÄ YHTEISKUNNAN ASETTAMASTA ORAVANPYÖRÄSTÄ!!! Babylon palakoon, perkele.

Tarinointia, runoilua, kertomuksia, lauluja, myyttejä... Mitähän sitä teille rakkaille lukijoilleni kirjoittelisin?

Noh... Viikonlopun merkittävin tapahtuma oli tottakai Rusty Angelissa pidetty Suburban Culture Club, mutta ihan ystävien kesken....subbarit. Kovasti oli punkkareita, gootteja ja hyypiöitäkin paikan päällä. Löysimme sinä iltana myös uuden eliölajin, _rustymörön_. Uhkaava, mutta leppoisa otus. En voi suositella tutustumista/lähestymistä, koska mörkö voi olla äärimmäisen arvaamaton! Jälleen yksi todiste luontoäiteen irvokkaasta huumorintajusta. Hyj.

Jos sitä jotain kertoisi töistäkin...Hmm... Kasista neljään ollaan paikan päällä, huominen vapaana ja lauantaina kans töihin. Edes lauantaivuoro ei pistä harmittaan sen takia, koska TYÖT LOPPUVAT! Olenko jäämässä viikolla kertaakaan ylitöihin mikäli kaverit pyytää? Hmm...En! Hajotkaa, ihmiset. Komento on käynyt.
Tässä vikassa työviikossa on yksi tolkuttoman huono puoli, mutta sekin vain sen takia, että olen niinmaan perkeleen kiltti kaveri. Tekee mieli vittuilla ja aukoa niille kaikista vittumaisimmille asiakkaille mihin olen tässä 8 kuukauden aikana törmäillyt. Argh. Polttelee.

Hmm... Kuulen asiakkaan lähestyvän. Perkele. Asiakas saapui tähän. Mitää sekin minua tässä katselee. Haluaa kipsilevyä, mutta laitoin odotteleen tuohon siksi aikaa, että kirjoitan tämän loppuun. :----DDDDDDD (nyt viimeistään tekee mieli runoilla koko runosuonen pohjilta asti...)

Nojooh....Enköhän mie katoile takas pihalle vääntään. Kassellaan.

Jaahas. Kait se voisi pitkästä aikaa avautua tännekin (etenkin kun on tolkuttoman hiljainen päivä töissä.).

Päivät päättynyt, viikot vierinyt ja kuukaudetkin käynyt vähiin... 31 aamua vielä siviilissä ja (toivottavasti) 393 aamua reserviin pääsyyn. Vähiin käyvät nämäkin aamut ennenkuin loppuvat, pirulaiset. Parturinkin puolella pitäisi ennen jouluaattoa poiketa. Saa nähärä, miltä juntti näyttää Nahka-Kalevina. Yliseksikkäästä "Rob Halford" -lookista ei voi kuin kaukaisesti haaveilla... *sniff*

Työtkin loppuvat, perkeleet! 16.12. pitäisi olla viimosta päivää työmaalla. Äärimmäisen suuri helpotus se on, että pois pääsee. Kolme viikkoa lomaa ennenkuin toisenlaiseen kouluun siirrytään.

Tulipa sitä taas piiiiiiitkästä aikaa poikettua olkkarissa (Rustyssa) ja kyllähän sitä lievästi oltiin päissään. Olutta kaatui kurkkuun ties kuinka paljon ja onneksi sai kyydinkin kotio. Tosin...kaiken loogisen ajattelun ja järkeilyn pohjilta oli TÄYSIN mahdotonta, että sain perseeni kammettua ylös sängystä 6:45 iliman minkäänlaista ongelmaa. Työpäiväkin niiiiiin suurta riemua. Onneksi ei ole muuta kuin väsymystä.

Kait sitä pitää mennä jatkamaan työpäivää kahveehuoneen puolelle. Kassellaan rakkaat kuulijat!

Perkeleen kaskelottinilkit...

Ei hele... Kompäkkini ei ollutkaan niin hohdokas kun luulin.

Mutta mitä tällä mystisellä ajanjaksolla on sitten tapahtunut? Nooh...Paskaa on satanut niskaan kovaa tahtia, syysmasennus und -ahistus päässyt iskemään sekä olen VAIHTEEKSI!!! kussut yhen upean ihmissuhteeni maan tasalle. Eipä voi kuin ottaa uutta olutta tuon kaiken kunniaksi, stana. *korks*

Mutta niin... Kerrottakoon vaikkan jotain tästäkin illasta. Tosiaan ekana mietin, notta vietänkö kyseisen illan omassa kusiluukussani, vai Tampereella. Luojan kiitos päädyin Tampereelle. Alottelin siinä sitten kotosalla turvallisesti neljällä oluella ja sieltä Ruosteiseen Enkeliin (tm). Siellä sitten ilta kuluikin ihan rattoisasti kunnes sain kohtalokkaan viestin eräältä tyttöseltä: "Tule ihmeessä kuunteleen meitin keikkaa!" Noh....Hetken kyselyn tuloksena lähin kovaa tahtia kävelemään _pois Rustysta_ kohti Rock Housea, vai mikä vitti olikaan...

Perille päästyäni etsin ihteni välittömästi tutut ystäväiseni käsiini ja tilasin oluen. Hieno paikka kertakaikkiaan. Eka bändi aloitteli... Kyllähän sitä loppua kohti tuo tukkakin nytkyin mukana joka sinänsä on jo helvetin kova saavutus orkesterilta. Ihan verratonta soitantaahan tuo oli. Kyllä se oli sen neljän euron sisäänpääsyn väärti.

Nooooooooooh......Lopulta tuon ystäväiseni orkesteri astui lavalle ja kavereitten kanssa astetuimme lavan etuasemille. Itse musiikki? Eisss....Yllätti täysin. Melodista progeilua (tai jotain psskaa...ei ossoo sanoa) äärimmäisen kovalla basson saundilla. Harvoin kuulee orkesteria jossa Passo on kovemmalla volyymillä kuin kitara. Vaihtelu virkistää. Pienempikuinkolme. Keikka oli kerrassaan hieno ja loppua kohti jopa tukkani päätti heittää kierroksen jos toisenkin! Mahtavata!

Keikka päättyi ja päätimme kavereideni kanssa sitten ulostautua kyseiseltä klubilta. Tuttavani hakivat sitten kebabit ja miulta jöi hakemati kiinalaista safkaa. Bussipysäkillä törmäilin nimeltämainitsemattomiin hippeihin, mm. Eero2:seen. Verraton heppu, jos saan sanoa. Kotio kun pääsin, niin helvetillinen nälkähän siinä oli. Ratkaisu? Kaksi grillimakkaraa mikroon salsakastikkeen, reilun valkosipulinkynnen ja juuston kera. Jumalauta mitä herkkua. <3 Nautitaan ~kahden oluen kera. Eivvv...... On se "liha" hyvää.

Nykyhetki? Juon olutta, kuuntelen Diablon D.O.A.ta ja mietin, notta vittuakos miekin tahon elämältäni. Pahoittelen kaikille osanottaneille jotka ovat jotenkin törmänneet minuun. En ole sen arvoinen. Vittu mitä paskaa (tm). Angstiakin vielä loppuun. Imeköön perkeleet miun slaikkaani! Mie äijäilen Diablon ja oluen kera. Menkää ja tulkaa ihteenne. Kirjaimellisesti. Perkele.

Kahtellaan.

Dodiih! Nyt on v*ttu mahtava fiilis!

Tänään näin ekaa kertaa tulevan tatuointini ja jumalauta....Mie tykkään! Samoten kun sai sen kuvan naaman etehen, niin virne levis korviin saakka. Ei paljoa tarttenut Netan kysellä, notta tykkäänkö. Höhööh. V*TTU mie oon tyytyväänen!

Tosiaan...Sieltä sitten jatkoin suoraa voitto-oluelle Rustyyn, kahden euron ilta kun oli! "Ensimmäiselle" piti mennä ja niinhän mie sainkin sen pidettyä. Ei meinaan kovi moni pääse ottaan viittä "ensimmäistä"! Nerokasta! Siellä sitten näyttelin kavereille kyseistä tatuointia. Elikkäs... Teillä olisi ollut vain kaksi mahollisuutta nähä kyseinen kuva.... Joko

A) Olisit ollut Rustyssa 18:30 etiäppäin
B) Asut todella pohjoisessa

Elikkäs noin. Kumpaan kuulut? Et kumpaankaan? Voivoi...Minua se ei meinaan kiinnosta tahi liikuta.

Ei hele...Kait mie fiilistelen tätä kuvaa koko loppuillan. Kahtellaan lisempää taas huomenna.

Kahtellaan.

Hiljaistahiljaistahiljaista....


np: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Tulkaa Kotiin


Jees. Sana "hiljaista" kuvastaa tätä hetkeä mahtavasti. Mielentilaakin kuvastaa sama sana hyvin näpsäkästi. *siemaisee kuumaa teetä*

Töissä oli taas niin tavanomainen päivä, että ei huhhuh... Kasiin taas töihin, tarkistus päivän kuormista, kuormien valinta, kuormien kokoaminen, kahvitauko, ruokatauko, palloilua, kahvitauko ja palloilua. Lopulta jopa kotio. Ei hele...

Äsken just iski aivan tolkuton väsymys... Vissihinkin se alko jo kun tuolta suihkusta seiskan maissa kömmin. Sen jälkehen en boksereita enempää ole ylleni saanu. Nerokkaan rentoa.


Np: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Tilinteon Hetki


Tulipa miunkin elämään tuollainen "tilinteon hetki". Sellainen olisi niiiiiin tarpeen. Siihen loppuisi turha murehtiminen ja huolet. "Ei tarvitse tehdä hyviä päätöksiä yhtäkään." Niimpä. "Enää ei tarvitse käydä kauppaa omallatunnolla..." Todellakin. Saatana mitä paskaa (tm) jos ei tuollaista tilinteon hetkeä tule ja vähän nopiaan!


np: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Leijonan Periaatteet


Eisss... Aina kun tätä Niskalaakia kuuntelee, niin tulloo semmonen überäijä -fiilis, mutta taas toisaalta äärimmäisen melankolinen ja masentunut olo. Hullua.


np: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Koiranelämää


Anon teidän kaikkien anteeksiantoa.

Kahtellaan.

Ugh, te ali-ihmiset.

Taas yksi työviikko aloiteltu, sen kunniaksi naatiskelen viiniä ja kuuntelen sadetta yössä. Mystistä. Mitäpäs teille? Kertokkee ny ihmeessä mullekin.

Viikonloppukin meni että heilahti. Lauantai aloteltiin kaverilla joka vaihteheksi osottautui todella huonoksi vaihtoehdoksi. Onneksi älysimme kuomien kanssa erota porukasta oikeella hetkelle ja teimme mitä? Suunnistimme viereiseen leikkipuistoon! Ristus kun olisi ollut sellaisia leluja ja vekottimia mun lapsuudessa... Ristus oli hienoa. Vaikkakin humalassa meneminen laitteeseen joka pyörii kuin hullun kyrpä on vähintäänkin suurta epäluuloa aiheuttava veto. Hauskaa tosin oli ja kaikki pysy sisällä!

Leikit leikittyä suunnattiin kohti kaverin kämppää. Siellä varas...lainasin kaverin juotavaa määrän X verran. Nerokasta! Sieltä lopulta kyydillä Tampereelle jossa porukka vaihteheksi levis kokonaan. Mie ja Kimmo kadottiin Rustyyn. Mahtava paikka! On khyll outo tunne kun astuu baariin ja tilaa kaljan, niin ekana myyjä kysyy, että enkös se mie ole joka on Rusty Angelin yhteisön ylläpitäjä. Nooh...Kaljan saatuani suuntaan pöytään, niin eikö tiskiltä eräs toinen kaveri tule samaa sanoon, että enkös mie ole se ylläpitäjä. Ristus mie oon feimi. Mukava tyyppi kieltämättä...pakkokin olla jos Rustyssa käy!

Ilta kului hyvässä seurassa, alkoholia paloi ja juttua lensi. Vihrosta viimein mie opin erään kaverini nimenkin! Varmaan nelisen kuukautta tunnettu, mutta nyt jo opin hänen nimen. Aika säälittävää, Eero....Häpeä! Phillipe oli nimensä. Osasi kans perkele yllättää...Astui baariin hervottoman kokosen rastakampauksen kanssa...Ristus! Normisti kaverilla on afro, mutta nyt pitkät rastat. Rispekt!

Jokatapauksessa.... Ilta meni mitä mainioiten ja kaverillakin taisi jonkinlainen flaksi käydä. Höhööh. Lopulta kahen maissa siirryttiin keskustorille vain todetaksemme, että bussi lähteekin reilun tunnin kuluttua. Mitä teimmekään? Sen kaikista loogisimman...menimme vetämään viereiseen kiinalaiseen kunnon tuliset mätöt. Ristus kun oli tippa linsissä sen chilin takia... Sieltä sitten takaisin keskustorille ja ilmeisimmin vartioimme tietämättämme erään neidin viinikätköä. Perkele akka oli jemmannut sellasen ison tonkan punaviiniä juuri meidän takana oleviin istutuksiin! JA MIE EN HAISTANUT/AISTINUT SITÄ!! "I sense a disturbance if the Force."

Nooh....Kotio lopulta päästiin ja ei se kauaa kestänyt kun pääs sammumaan sänkyynsä. Mahtavuutta.

Seuraava päivä menikin sitten vain ja ainoastaan löffiessä ja pelatessa. Baldur's Gate 2 on suorastaan nerokas! Mahtava peli! Sen parissa on mennyt oikeastaan eilinen ja tää päivä...Siis se aika mitä en ole ollut töissä. Saa nähä miten illan kanssa käy. Luenko Warhammerin armybookeja vai kahtelenko pelitystä...Toivottavasti en. Muuten ei nukuta. Mut jees. Tää saapi riittää.

Kahtellaan.