IRC-Galleria

when i was young my grandma told me to just hang on, even if my personal world seemed to be breaking apart. The wisdom of my grandma gave me all this time the needed strength to fight against my demons and survive against this almost hopeless war what eventually defines my true identity.
All these years i wandered in the darkest alleys of my own consciousness, seeking the truth behind the mysterious mind that i thought was mine. i fought against every demon that tried to change it and i kept winning them. But the war took it`s casualties from there where i didnt give enough of my attention, my loved ones if i ever even had them.
Endless times i have found myself crossing the very same startingpoint of the path what i crossed years before. I keep walking, running, fighting, crying and bleeding around this circle trying to discover the true master behind my very own thoughts. The truth is that i just been trying to prove myself that i can hold the pieces of my mind together just like my grandma wisely told me...
wait... He told me just to hang on. All my life i tried to fight against the changes of my reality when the truth behind the words of my grandma were "never try to stop the rolling stone, if you try, someday you may find yourself rolling with the stone." I never should started the fight against my consciousness no matter how twisted it could be, i just need to accept it and let it Roll.

Jesh huomenna kotiin... ehkä... kotiin siis... käsittämätön tunne kun saat vihdoin kuulla että olet vapaa. Nyt kun kaikki asiat on täällä pois alta onkin aika mennä selvittämään asioita kotipaikkakunnalle... Jotenkin tuntuu että ne asiat sitten ovatkin vielä hankalampia mutta sen näkee kun paikalle pääsee.. eniten harmittaa mahdollisuus työelämään jonka menetin mutta sekin aika joskus vielä koettaa kai.

Ja taas... viisi vuotta edellisestä kerrasta taitaakin jo olla ja taashan se tulla tupsahti, kohtaus keskellä kirkasta päivää tietenkin. Vissiinkin anteeksipyynnön niille velkaa jotka siitä joutuivat syyttä kärsimään, nyt eikun manioita odottamaan ja jos vaikka sitten taas hoitoon lähtisi.

Jaahas... Taas huomasin että sana opiskelu on itseään syövän pedon sielu... Ajattelin kovasti että nyt voisin todella opiskella ja alkaa uuden jakson tekemällä tehtäviä räjähtävällä nopeudella ja tarkkuudella... no ainakin ne on tehty nopeasti... Ainoa huono puoli tietenkin että nopeus ei pelkästään riitä... tulosten esittäminen opetushenkilökunnalle on myös olennaisen tärkeää... kerrankin olen tehnyt tehtäväni ajallaan mutta mieleni kirmasi autuaammilla metsästysmailla klo14.00 asti ja myöhästyin koulusta...

Eletään armon vuotta 2009, jäinen maa ulkona osoittaa että helvetti todellakin voi jäätyä... Joku satunnainen narkkari on tehnyt lumienkelin takapihallemme, jota ihastelemmekin samalla kun siemailemme rööki huulella aamukahviamme. Kyllä, eipä olisi uusi vuosi voinut omituisemmin alkaakaan... Tai siis lähinnä pohjustus uudelle vuodelle oli mitä omituisin. Enpä ole ennen joulurauhan kanssa näin temmeltänytkään. Pelastan puoli tuntemattoman naisen ja tämän lapsen murhanhimoiselta ex mieheltään ja yhtä äkkiä huomaan eläväni parisuhteessa... hmmm... kyllä otsikko jo kertoo kaiken... nykymaailmassa voi löytää itsensä parisuhteen keskeltä melkein mistä tahansa.... oi aikoja, oi tapoja