IRC-Galleria

CARRIE
[x] Rakastan kenkiä
[x] Olen ollut kiinni samassa tyypissä jo monta vuotta
[ ] Käytän mitä kummallisimpia vaatteita
[x] Tykkään kirjoittamisesta
[ ] Poltan
[ ] ...mutta voisin lopettaa polttamisen seurustelukumppanin takia
[ ] Minulla on kiharat hiukset
[ ] Olen seurustellut itseäni yli 10 vuotta vanhemman ihmisen kanssa

~ 3

MIRANDA
[x] Osaan kuunnella ihmisiä
[x] Sanon mielipiteeni todella suoraan
[ ] Olen punapää
[ ] Olen rakastunut baarimikkoon
[x] Olen omistautunut työlleni
[x] Lakiasiat ovat kiinnostavia
[x] Olen ollut koukussa tv-sarjaan
[x] Minulla on kissa (hoidossa nyt ainakin...)

~ 6

CHARLOTTE
[ ] Olen hyvin vanhanaikainen romantiikan suhteen
[ ] Voisin vaihtaa uskontoa avioliiton takia
[ ] Käytän paljon helmiä
[ ] Olen brunette
[x] Voisin adoptoida lapsen Kiinasta
[x] Olen kiinnostunut taiteesta
[ ] Olen harrastanut/harrastan ratsastusta
[ ] Haaveilen unelmahäistä

~ 2

SAMANTHA
[ ] En murehdi liikoja
[ ] Vaihdan kundeja kuin sukkia
[ ] Omistan useita peruukkeja
[x] Olen blondi
[x] Voisin toimia pr-alalla
[x] Olen itsevarma
[x] Nuoremmat miehet viehättävät minua
[x] Sitoutuminen

~ 5

Miranda olen. ennalta-arvattavaa...tai siis, arvasin sen kyllä itse jo ennen tämän "luotettavan testin" tekoa.. ;D
hah, onpas mussa paljon samanthaakin!! en kyllä tiedä olenko kuinka itsevarma, mutta tietyissä tilanteissa ja tarvittaessa juu..

jeh, siinähän se viime viikonlopun juhlinnat menivät, ihan hauskoissa merkeissä. :)

syöminen / juominen / nauraminen / ajeleminen / laulaminen / tanssiminen / pussaileminen

kaikki tuo ja paljon muuta kivaa sisältyi vkloppuun. ja kaiken päälle molempina päivinä eehkä hiukan hatara olo ja krapulan poikanen. sunnuntaina ehkä sitten astetta pahempi ja välikuolema iltapäivästä. eihän muuten oisi iltaan asti selvitty. ;D

niih, ja olihan siinä la-su välisenä yönä vähän ylimääräistä sählinkiäkin ku piti mennä sitten lähtemään kotiin riksuun yöksi vaikka kotiavaimet olivat kaverilla hyvinkäällä...sinne kun olin alunperin ajatellut suunnata yöksi, mutta kämppis ehdotti kotiinmenemistä. hän meni edeltä, minä tulin hetkeä perässä mukavan -85 syntyisen taksikuskin kyydissä ja ovelle päästyäni tajusin paskaisen tilanteeni. kämppis hienosti sammunut valot päällä, ei tullut vastausta puhelimesta, rappukäytävään ei ollut pääsyä, lasten leluämpäri ei lentänyt kuin puoleen väliä tarvittavasta korkeudesta (tämä ikkunaan heitto -idea taisi olla känniläisen epätoivoista ajatuksenjuoksua, koska näin jälkikäteen ajateltuna se on melko absurdi metodi saada sammunut kaveri hereille... ;D ) ainoaksi vaihtoehdoksi muodostui uuden taksin ottaminen porukoille (hekin asuvat parin kilsan päässä muttei sitä aamuneljältä edes viitsinyt ajatella kävelemistä), puhelinsoittoyritykset, ovikellon äänekäs plimpaisu, isi unisena ovella ja iloinen tervehdys, herttaslaageille naureskeleminen, patja olkkarin lattialle, pienet norjankielen oppitunnit kun muuten olisi pyörinyt päässä aivan liikaa ja lopulta pää tyynyyn.
uoh. :D
aamulla tuli seuraava iloinen tervehdys taas porukoilta. piti odottaa että rakas kämppikseni lopulta heräisi ja huomasi viestini lukemattomat soittoyritykseni. ah, lopulta kotiin siskon kyydillä. välikuolemien jälkeen haettiin vielä tavarat, auto ja tärkeimmät eli avaimet kaverilta ja nautittiin siellä vielä kahvit ja synttärikakut. kivaa oli vaikkakin väsynytty meininkiä jo siinä vaiheessa viikonloppua. :D

nyt sitten vain ensi viikonloppua odotellen...jos säät sallivat niin tulen olemaan lauantai aamuna klo 9.00 Utin lentokentällä valmistautuen tandem-laskuvarjohyppyyn!!! :D :D :D
hmh, pitää kyllä sitten jättää vähemmälle ja hyvin paljon lyhyemmäksi perjantai-illan viihdepuoli. hmh.

ja mitäs sanoinkaan tuossa aikaisemmin siitä ajan hitaasti kulumisesta. no voe saatana ku osasin olla oikeassa. perse puutuu ja aivot samalla ku ei oo muutakaan tekemistä ku tahkota pasianssia uudestaan ja uudestaan läpi ja läpi.....
sisulla läpi nyt tästä päivästä!

todellakin alkaa perjantai-nostatus nyt vaikuttamaan! :D
rihannan umbrella soi ja kohta saa bailata työhuoneessa ihan yksinään ku työkaveri lähtee lomille... :D
ja tänään on perjantai! wuhuu! iltapäivä tulee menemään varmaan niiiin hitaasti mut ei haettoo, nyt kun perjantai!! :D

ps. tämä ilon tunne taitaapi olla yksi noista jo mainituista spontaaneista purkauksista... ;D

" Olet tulessa. No, et ehkä aivan tulessa, mutta epätasainen, mutta virta spontaaneja ja vaistomaisia purkauksia vie sinua kuitenkin eteenpäin. Niitä tauottavat säännölliset naurunpurskahdukset. "

~ I'm on fire!! :D eilen olin supermies ja tänään olen tulessa, wuaaah :D
eilinen ilta oli kyllä onneksi rennompi kuin mitä päivän fiilikset ennustivat. olin kai niin väsynyt päivällä että kaikki vitutti ja liikutti...
~ saa nähdä mitä tämäkin viikonloppu tuo mukanaan kun on yhden parhaan ystävän synttäriviikonloppu. "Kai sä Ellu sit vedät molempina iltoina mun kaa??" "Tietenkin... (mitäs muuta minä tekisin, istuisin himassa yksikseni vai?)"
pitää vaan pitää tässä iloa yllä eikä alkaa taas märehtimään erinäisiä henk.koht asioita kun sitten ei tule mitään juhlinnoista. en todellakaan halua pilata toisen juhlistamista vetämällä omaa naamaa norsun vitulle. se ei olisi reilua ja olen tehnyt niin jo monina muina viikonloppuina. paitsi ettei se ole näköjään pahemmin ikinä kavereita haitannut. olen sitten saattanut mököttää yksinäni...tottumuskysymyshän se vain on. olla yksin.
*LÄPSLÄPS* taas meinasin tehdä sen! nyt vaan hymy vittuun, hyppy tuleen ja spontaanein purkauksin etiäpäin!! :D

" Olet suuren henkilökohtaisen läpimurron kynnyksellä. Mitä enemmän avaat mieltäsi mahdollisuuksillesi, sen parempi. Kuvittele itsesi supersankariksi. Vedät puoleesi sitä mitä haluat ja hyljit sitä mikä vahingoittaa. "

~ SupermanSuperman...avaan mieleni ja käytän voimiani. hahaa :D

" Anna tunteitten ohjata tekemisiäsi. Nyt ei ole jarruttelun aika, sillä sopivaa seuraakin on houkuttelevasti tarjolla. "

~ toinen vaihtoehto. hmm, eräällä tavalla jotenkin samanlainen kuin tuo ensimmäinen.
minun pitää siis käyttää supermiehen omaisia tunnetaitojani ja antaa vaan palaa. ;D vetäisinköhän puoleeni sitten tuota "sopivaa seuraa"...hmm... :)

~ on kyllä ollut tunteiden kannalta hiukan laidasta laitaan -viikko. hyvät fiilikset mutta sitten hirveän helposti tulee masennuksen poikasia jos vähänkin koen jonkun asian ahdistavaksi tai surulliseksi. aina samat syyt ja aiheet nousevat mieleen. saan hienosti ties millä aasinsilloilla jonkun randomin asian liitettyä omaan murheenkryyniini ja sitten se pato aina vuotaakin. milläköhän supermiehen voimilla sitä saisi muutosta aikaan elämään? avoimuus, my ass, on mielestäni välillä yliarvostettua. itselleni siitä ei ainakaan ole ollut hirveästi hyötyä. joskus jopa haittaa. mutta ei muuta kuin viitta päälle ja tuulispäänä vetämään puoleeni haluamiani asioita. sitten kun vielä tietäisi mitä pitäisi hylkiä. eihän sitä läheskään aina osaa nähdä niitä itseään vahingoittavia asioita.

Jeeh, oli nimi ilmestynyt Stadian sivuille, että olen päässyt heille sisään opiskelemaan fysioterapiaa!! :D
Voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, etten osannut pahemmin odottaa pääseväni sinne kouluun. Ei mielestäni mennyt kirjallinen tarpeeksi hyvin...mutta niin kuin äitini tuossa puhelimessa äsken sanoi, niin kaikki on suhteellista. (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.) Ehkä olin vaan hyvän vaikuttava haastattelussa. Tulihan sitä vähän heitettyä läppää kyseisen haastattelijan kanssa, kun on ihan omakohtaista kokemusta tästä Stadian puhelunvälityksestä...

"Niin, meillähän on sitten se KuntoStadia myös täällä ja siellä tehdään opiskelijatöitä."
"Tiedän.... (Ne ei ikinä vastaa siellä ajanvarausnumerossa ja sitten me saadaan vaihteessa kuunnella kaiken maailman mummojen nivelvaivoista...)"

Mutta niih. Nyt olisi sitten seuraavat kolme ja puoli vuotta jotenkin kartoitettu tekemisen suhteen. Opiskelua. Olisi kyllä upeaa lähteä vaikka vaihtoon ulkomaille jo perustutkintoa suorittaessa. Alkaa olla jo liian pitkä aika edellisestä kerrasta.. ;)
Fysioterapiassa on myös hyvät mahdollisuudet erikoistua ja eläinfysioterapia olisi oikein mielenkiintoista ja olisi vain niiin ihanaa päästä työskentelemään eläinten kanssa. Se olisi rentouttavaa itsellekin. :)
Niin ja sen erikoistumisenkin voisi tehdä ulkomailla. Ja tietenkin työskentely olisi myös mahdollista varmaan lähes missä maassa tahansa. Mutta saa nähdä miten ja minne elämä vie. :) Ei sitä koskaan tiedä. Tämäkin elämänkäänne tuli melko puskan takaa vaikka tietoisestihan sinne kouluun haettiin.. ;D
Oh mi gååd. On kyllä vähän pöllämystynyt olo. Ei oikein pysty käsittämään asiaa vielä. Vasta on nimi nettilistassa eikä mitään konkreettista.
Hmm, mitenköhän ja missäköhän aion asua jatkossa. Joudunko jättämään tutun ja turvallisen Riihimäen? Muutanko ihan Helsinkiin asti vai jäänkö jonnekin rajoille, halvemmille laitumille? Oeh. Vatsahan tässä menee sekaisin.
Haikeinta on miettiä miten käy sosiaalisen elämäni - ihanat ystäväni ja perheeni ovat pääosin Riihimäki-Hyvinkää -akselilla...Tietenkin puhelimet ja kulkuvälineet on keksitty joten ei tämä ole maailmanloppu, mutta yksi elämäni henkirei'istä on ystäväpiirini ja varsinkin sen parhaimmisto. Ikävä iskee jo nyt. <3
Kaiken lisäksi pitää alkaa treenaamaan aivan järkyttävällä tahdilla jos haluan palloilla haastattelijan mainitsemissa pikkutreenivaatteissa kun joku toinen opiskelija tunnustelee lihaksiani jne. Mun läskeihinhän ei kukaan koske. Apuva. Ei muuta kuin rääkkiä päälle, ruokaa terveellisemmäksi ja vähemmän, paljon vähemmän alkomahoolia. Tuo on niiiin paljon helpompi kirjoittaa kuin toteuttaa. Voihan fuck.
Noh, ei saa vaipua nyt mihinkään epätoivoon, koska on oikeasti upeaa päästä nyt opiskelemaan! Ehkei ala ole ikinä ollut mikään unelma-ammattini, mutta siitä voi erikoistumisineen hyvinkin kehkeytyä semmoinen... :)
Hirvittää ja ilostuttaa.

tänään on karkkipäivä jee! :D
ja pääsee nasun kyytiin jee! :D

" Yksikään ihminen ei ole
saari, täydellinen
itsessään. Jokainen
ihminen on osa mannerta,
osa kokonaisuutta. "
- John Donn

Tästä tekstin pätkästä tuli heti mieleen ihanat ystäväni, joiden kanssa muodostan mantereen... En tiedä mitä tämä maapläntti tekisi ilman teitä!
<3<3<3

...ja vielä enkuksi:

Meditation XVII: No man is an island

No man is an island, entire of itself.
Every man is a piece of the continent, a part of the main.
If a clod be washed away by the sea,
Europe is the less, as well as if a promontory were,
as well as if a manor of thy friends or of thine own were
any man's death diminishes me, because I am involved in mankind;
and therefore never send to know for whom the bell tolls;
it tolls for thee.

-- John Donne

Jeps, siinäpä meni RMJ-reissu ja hienosti menikin. :D oli nimittäin oikeen hauskaa, mutta sen 4 iltaa kuppia otettua on nyt kyllä melko epämääräinen olotila edelleen...aamulla varsinkin oli hedarin alkua, pyki ja tutisutti, uoh. onneksi olo on nyt helpottanut, mutta päivä ei ole ollut mikään mukava tai helppo. prkele, kun tuntuu että noin 85 % soittajista ovat kuspolla päällä. ei näissä tutinoissa ja väsynein aivoin nyt jaksaisi yhtään kuunnella valittajia. ei ole syyni, että esimerkiksi uimahallit ovat suurimmalta osin kiinni vuosihuoltojen vuoksi ja ainoastaan Kontulan uimahalli on auki, mutta sepä on "postimerkin kokoinen eikä sinne viitsi mennä".... että näin. ei voe auttaa jos toinen on kyrpä otsassa.
onneksi töitä on tämän päivän osalta enää reilu tunti ja sitten pääseekin kotiin. tulisi taas uni vaikka eilisiltanakin tuli mentyä jo puoli 9 nukkumaan! en muista ikinä menneeni niin aikaisin nukustamaan, mutta kyllä se uni maistui, ku oli univajetta viimeisten päivien aikana kertynyt melkoisesti.. ;D
heh, vieläkin ovat kynnenaluset hiukan likaiset. siellä festareilla ollessa oli kyllä jokainen avonainen aukko pölyssä, hiekassa ja liassa. ja oli kyllä aivan ihanaa palata kotiin ja päästä puhtaalle posliinipöntölle istumaan, kun monta päivää oli katsellut bajamajoja. uh.
jeh, mutta eiköhän tässä kaikki tältä erää. terps!