IRC-Galleria

Carindala lähteekin kotiin aikaisemmin. RAIVOSTUTTAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Sitten minä jään tänne YKSIN! AAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!

Tekis mieli heittää tietokone ulos ikkunastaaaAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

KUUKAUSI YKSIN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

KUUKAUSI!!

Ja minä!? Minä!!! Minä, vainoharhanen sekopää, joka saattaa kuvitella MITÄ VAAN!!!!

VOI ELÄMÄN KEVÄT!!!!!!!!!!!

MINÄ TAHDON KOTIIIIIIIIN!!!!

Snifu. Ei kiva.

---

Ei se lähtenykään aikasemmin xD

Aika kirjoittaa pitkästä aikaa.

Mul on kahju. Se on viroa ja tarkoittaa "olen pahoillani"

Koska mie olen pahoillani.

Pahoillani etten osaa sanoa sitä mitä tarkoitan.

Ja hän saattaa luulla etten mie välitä.

Tai ettei miulla olis ikävä.

Kyllä miulla on.

Nyt on 13. perjantai ja mie olen tylsässä työssä >_< Mutta, kolme asiaa, jotka miulla jää virosta mieleen:
1. JUGURTTIHERKUT! Arh, ihania IHANIA jugurttiherkkuja!
2. Liikenne. Täällä saattaa jäädä auton alle vaikka olis vihreä valo.
3. Okei, ehkä miulle jääkin vaan kaks asiaa mieleen.

See ya

Katselin eilen tähtiä viideltä aamulla. Se oli mukavaa, vain minä ja koko avaruus. Sai taas miettiä kaikkea. Jos minä vain mietin liikaa...?

Nyt sataa lunta. Pitää mennä kohta hyppimään hankeen. Paitsi kun siellä on kylmä... -_-

Lisäys 27.12: Rianka, tämä on sinulle: TAPAN!!!

Olot vaihtelee jatkuvasti. Nyt on hyvin inha olo. Sellainen, että "tässä on nyt jotain mätää.." Toivotaan et tämä olo menee pois. Välillä taas on sellainen olo et "maailma on IHANA paikka ja rakastan KAIKKEA! NECO-CHAN!! MITTENS!"

Kai se on ihan normaalia ^^

I hope O_o

Koulun loputtua ei selvästikään ole elämää koska pitää liikakäyttää gallerian päiväkirjaa... Mutta haluan pohtia asioita. Miulle on tapahtunut jotain sellaista, mitä en ois KOSKAAN voinut kuvitella tapahtuvan! Pitäähän sitä syitä ja seurauksia pohtia, nee?

Kuten fraasia "rakkautta ensi silmäyksellä" Onko se totta vai ei?

Jollain tavalla se pitää miun kohdalla paikkansa. Heti kun mie hänet näin niin tajusin että tutustua tahdon ja niin pois päin. Pelottava pakkomielle tutustua, normaalia? xD Dunno, dunno. Asiaa saattaa auttaa ylistävät puheet omilta kavereiltani... Mut tein mitä tahdoin ja hyvä niin. Tiedä sitten et mitä mieltä hän asiasta oli. Tuumasi varmaan et "joku hyyppä piraattiasussa... Hetkonen, se antaa miulle ruusun... Mit, se tahtoo soittaa minulle pianoa....? Hei, nyt se tunkee pöllön minun kouraani!! AA! Nyt se ahtautuu minun patjalle!!!" Ja minä vaan kehrään ^^

Ihanaa kun saa olla oma itsensä pelkäämättä mitään mikä minua voisi loukata.

Sitten... "kohtalo" Onko kohtaloa? Missään muodossa? Voiko sen ennalta-aavistaa vai tajuaako sen vasta jälkeenpäin?

Jälleen, tässä tapauksessa tämä voisi olla totta. Jos oisin mennyt sinne Viroon kolmisen viikkoa sitten, en olis menny Jotkujen pikkujouluihin enkä... niin. Oisin tullut takasin tänne vähän aikaa sitten ihan samana ihmisenä kuin minä mie sinne meninkin. Elämä ois edelleen tasasen harmaata ja miun ainoat yllätykseni ois kun löydän suklaata sängyn alta.

Onkos niitä muita...? Hmmhmm... No ei nyt tule mieleen, kyllä eilen oli monia monia juttuja mielessä kun yömyöhään kaikkea pohdin. Yöllä ajatus kulkee jotenkin paremmin O_o

"Call ME weird, it is true. Call HIM weird, I'll kill you" xD

MIKÄLI asiat on niinkuin minä LUULEN niiden olevan... ON AIKA SEOTA!!

*juoksee ympyrää ja hyppii voltteja ja heittelee kuperkeikkoja ja muuta sellaista*

Mutta jos EI... silloin on aika mennä viroon murheisin mielin -___-

MUTTA ON SE NIINKUIN MINÄ SEN LUULEN JA HALUAN OLEVAN!! PAKKO OLLA!

Rauhoitun nyt.

Ai juu, hitto kun on flunssa. Olin viikonloppuna liikaa ulkona ilman kaulaliinaa ja menin sairastumaan. Darn. Muuten olo on G-G-G-G-R-E-A-T!!

Jotain on tapahtunut. Mie tiedän tasan tarkkaan mitä se "jotain" on mutten uskalla sanoa sitä. Oli miten oli, olen onnellinen. Ihan pirun onnellinen. Mikään mikä ennen painoi ei tunnu enää miltään. Kaikki huolet ovat hetkellisesti poistuneet. Mahassa tuntuu koko ajan, päässäkin. Koko ajan. Jatkuvasti.

Meneeköhän tämä olo pois koskaan?

Ai juu, liput Tallinnaan hankittu pian. Lähdön hetki lähestyy O___o

Miten hitossa voi elämä muuttua näin paljon viikossa...?

Argh, pikkujouluista/allnighterista on jo... kaks-kolme päivää, silti väsyttää niin hitosti.

Mutta olipas hyvä päätös lähteä sinne. Tahtoo jo takasin, niin kivaa siellä oli. Well, when one's a pirate... No jaa, tällä viikolla Joensuuhun joululahjoja ostelemaan, pitäisköhän pyytää sitä yhtä ukenukea mukaan kaveriksi... Ai niin, kun ei se enää ole ukenuke O_o