IRC-Galleria

Alex on alkanut puhuu lauseita (noin 1-2kk sit?) mm: tuu kattoo! isi, tuu kattoo! ei oo kakkaa/pissaa, voivoi,rikki, en tie(tiedä siis), yms noi tulee ekana mieleen ;D

Sit hauskoja sanoja niinku volvo ;D esim. 'uuuuu, isi volvo brum brum, oho, rikki' xD
Alex (niinku isänsäkkin) puhuu aina vaan autoista. No ei nyt aina mut kuiteski ;D sitä kiinnostaa kaikki autoihin liityvät asiat :)

Alex osaa myös itse pyytää maitoa, ruokaa, juustoa, namia, mehua (behu), banaania yms. sanoo siis itse, kun haluaa; 'anna behu'
Osaa myös pyytää pusua ja halia :) niin ihanaa kun toinen tulee viekkuun ja sanoo 'hali/usu(pusu)'

Ymmärtää puhetta; ymmärtää melkein kaiken mitä sille sanoo. Auttaa vauvan hoidossa; tuo vaipan, tutin tms. kun pyydän :)

Alex pölöttää koko ajan. On aina pulissu :) kova poika höpöttää. MYös motorisesti ikäisiänsä edellä; puistossa aina kaikki on ihmetellyt, jo pitkän aikaa luullut, että Alex on ainakin 2v. osaa mennä itse laskemaan liukumäkeä yms. myös kotona, osaa (valitettavasti!!!) kiivetä aivan joka paikkaan. Menee mm. ite syöttötuoliin, kun on ruoka-aika. Ja ihme kyllä, ei ikinä putoa. siis onneksi. Erittäin hienosti kehittynyt poika. Myös pottailuakaan sille ei tarvinnut opettaa, se ite hoksas sen. käy aina pisulla ite, mut kakat tekee vielä vaippaan/ lattialle (alex on yli puolet ajasta ilman vaippaa). Sama syömisen kanssa; yks päivä (olisko alex ollut 1v 3kk tai 4kk se vaan päätti, että sitä ei syötetä enää, vaan se syö itse. en eka edes tajunnut, ihmettelin vaan et mikä tota poikaanyt vaivaa kun se ei suostu syömään. Mut sit tajusin; se oli jätkän oma päätös ;D en ollut ees kerinnyt ikinä ajattelee koko asiaa. Alussa toki oli melko sotkuista, mut ikinä ei tarvinnut kuitenkaan mitään sanomaehtiä laittaa kun ei kuitenkaan niin kauheasti lattialle tippunut mitään. Nyt osaa syödä jo siististi. Aina en edes ole sen vieressä kun se syö, vaan teen omia askareita tai hoidan vauvaa. Ei oo juonut n. kolmeen kuukauteen pullosta, vaan nokkiksesta tai tavan mukista. Juomista siis vielä opetellaan, se on melko sotkuista välillä, siksi annan nokkiksesta, kun aina ei kerkiä vahtia.

Alex on ERITTÄIN vilkas lapsi. 'Villi ja vapaa' sopii hyvin kuvailemaan sitä :). On aina ollut. Onhan siinä puolensa toki. Tuolla tempperamenttillansa (jonko se on kyllä perinyt multa) se pärjää pitkällä elämässään. Olen niiiin ylpeä hänestä. Hyvin rankkaa kyllä on myös ollut mulle, koska silmät pitää olla perseessäkin. Toki jos alex olis ainoa lapsi, asia olis aivan eri.

Osaa tanssia hienosti, tanssii aina kun kuulee musiikkia. Soittaa myös pikkupienoansa ihanasti :)

Muitakin asioita on, en vaan muista enää, oon siirtänyt tätä ihan liian kauan :s PRKL, en vaan ikinä kerkee istua tietokoneella.

Siirrytäänpäs vauvaan;

Vauva on kehittynyt hyvää tahtia myöskin. Koska Alexin pikkuvauva aika on hyvin muistissa, sanoisin, että vauva on kaikissa pikkujutuissa Alexia n. 1-2vk jäljessä.
Alkoi seuraamaan asioita silmillä: 2kk
Yritti tarttua/tavoitteli lelua: 2,5kk
alkoi tarrtumaan leluihin: 3kk
Alkoi kääntyilemään selältä masulle: 3,5kk
Alkoi jokeltelemaan: 2,5-3kk
Hymyili 8,5 vk
Nauroi: 2-2,5kk?

Painoa oli 4kk neuvolassa 6,2kg (melkein 1,5kg kevyeempi mitä alex oli aikoinaan) ja 62cm.
S.mitat: 3,1kg ja 47cm.

Typykkä on tosi siro; ja kasvot kuin enkelillä. Ei voi erehtyä, onko se tyttö vai poika. Ei millään. Alex taas oli jo pienenä semmoinen köriläs ;D lihaskimppu.

Tyttö on alexiin verratuna rauhallinen tapaus. kyllähän se huutaa välillä, öisin yms mut niinhän vauvat tekee. alex huusi aikoinaan niin paljon että sain pelätä onko sillä oikeasti kaikki ok; oli vissiin 'lievä koliikki'. Onneksi, en meinaan jaksaisi samaa uudestaan. huh huh.

Molemmilla lapsilla on ihan supervastustuskyky; Alex on koko elämänsä aikana ollut vain 2 kertaa kipeä(ei kertaakaan alle 1-vuotiaana); toinen niistä johtui 1vuotisrokotteesta; toinen oli lievä korvatulehdus. Molemmilla kerroilla oli korkeintaan 38.0 astetta kuumetta pepusta mitattuna. kor. 3 päivää kesti. 2 kertaa on myös ollut nuhaa. Vauvalla taas ei ole ollut edes sitä; sillä ei ole ollut ikinä mitään vielä. Onneksi!

Kaikenkaikkiaan mulla on 2 tervettä, hyvinkehittynyttä lasta. Ja molemmat yhtä rakkaita ja ihania palleroita <3

En muista koska viimeks olisin painanut näin vähän! En oo edes yrittänyt laihduttaa; ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa syödä ja liikuntaa tulee saatua PALJON. Joka päivä kuitenkin käyn kaupungilla ja Alexin kanssa puistossa, missä tulee juostua ties kuinka.
Kilot on lähtenyt noin 1kg per 2 viikkoa. Hyvä, paikat on kiinteytyneet ja muutenkin oon kuullut nyt viimeaikoina paljon kehuja mun ulkonäöstä mikä nostaa itsetuntoo =)

Vielä 2 kiloo, niin oon painoindeksin mukaan 'ihannemitoissa'. Oon aina ollut ihan pikkuisen 'pullee', painoindeksi ollut 25 eli tasan normaalin ja lievästi ylipainoisen rajalla.

Paino oli viimeisilläni ekasta 74 ja tästä tokasta 70, synnytyksien jälkeen 65. Lähtöpaino ennen lapsia oli 63-65.

Annoin vauvalle korviketta edellisiltana ja tänään matkalla! Ja päätin, että tästälähtien annan korviketta, jos imetyksestä ei tule mitään ja Alex on hereillä. Mulla ei yksinkertaisesti ole aikaa taistella Iriksen ja tissin kanssa.

Samaa oli Alexinkin aikaan. Ne karseet rintaraivarit. Mut silloin ei haitannut, kun oli vaan Alex. Silloin se sai mun kaikki aikani; tissiteltiin vaan ja syliteltiin päivät pitkät. Voi kun voisin antaa Iriksellekkin saman, mutta se ei vaan ole mahdollista =( Tottakai, mua harmittaa kauheasti tämä juttu, kun sitä imetin yli vuoden ja tän imetys näyttää jäävän lyhyeen. Imetän kuitenkin aina, kun onnistuu/kerkeän taistella, mutta itseäni ja lapsiani en jaksa enää kiduttaa. Alexkin tippui kerran tuolista kun imetin (samassa huoneessa) enkä pystynyt hakemaan sitä pois. Vastaavanlaisia juttuja kuten kukkapurkin tippuminen, sokereiden levittäminen, pöydillille kiipeäminen yms yms on tapahntunut kyllä jo ihan tarpeeks ja myös juoksuimetystä olen harrastanut mutta eihän siitä nyt ainakaan tuu mitään. Niin ja rikkoihan Alex tän tietokoneen levyasemankin. Vaikka kuinka keksis sille siihen väliin jotain tekemistä aina jotain tapahtuu. Jos imetys kestäis edes vähän vähemmän, mut kun se on semmoista ihme taistelua; pari imua ja ja riuhtasee päänsä pois jne koko imetyksen ajan ja siihen menee loppujen lopuks aika hemmetin pitkä aika. Suoraansanottuna, tekis mieli lopettaa koko touhu!

No mut en mä vielä kuitenkaan aijo luovuttaa.Toki korvikkeen anto vähentää maidontuloa ja niinpä voi käydä niin että oho, 'maito loppu'. Saa nyt nähdä miten tässä käy. Varmasti näillä helteilläkin on osuutta asiaan, vauva on ollut viime päivinä _erittäin_ kiukkuinen, mä en ole edes kerennyt syömään kun vasta silloin kun isäntä tulee töistä, kun pitää olla sylissä koko ajan ja alexkin pitää hoitaa. Ei ihmekkään muuten et oon laihtunut semmoiset 3 kiloa kuussa :o Pelkkää kahvia ja mehua litkin vaan.

Tämmöistää tää meidän elämä on. Kyllähän mä tiesin et vaikeeta tulee olemaan. Silti, en kadu. Vaikka 100% ei olis ollenkaan vaikeeta jos olis vain yksi. Rakastan näitä mukuloita kuitenkin yli kaiken ja hyvinä hetkinä tulee se tunne kun näkee pikku-iriksen hymyn ja se jokeltaa söpösti et tekee mieli oikein purskahtaa itkuun ilosta ;'D Ja sekin tieto, ettei tää vaihe loputtomiin kestä, lohduttaa. Joidenkin vuosien päästä on jo paaaaaljon helpompaa kun niillä on toisistaan leikkikaverit :)

Lopultakin pikku irppa nukahti, niin otan nyt vähän lunkisti ja lepään, tässä tietokonetuolissa ;D Alexkin tossa 'lukee' kirjaansa kaikessa rauhassa.

Jos jotakin kiinnostaa ja mietityttää jotain muhun, lapsiin tai mun äitiyteen liittyvistä asioista, voi kysyä multa suoraan, ja annan rehellisen vastauksen.

Sen voin sanoa, että meillä menee hyvin. En ole IKINÄ jättänyt kumpaakaan MILLÄÄN TAVALLA heitteille tms. Lapset tulevat mulle AINA etusijalla. Ulkoillaan joka päivä, ruokaa on aina kaapissa, vaatteet ovat aina siistit ja puhtaat, hampaat harjattu, lapseni eivät ole ikinä hoidossa (paitsi tietenkin alex silloin kun olin synnyttämässä), lasten edessä ei juoda eikä sekoilla, lasten isä osallistuu lastenhoitoon mahdollisimman paljon, koti on yleensä aina siisti (koska olen siivoushullu), imetyskin molempien kohdalla on onnistunut loistavasti ymsyms.

Tottakai muakin joskus väsyttää, olenhan sentään kahden pienokaisen lapsen äiti. En ole mikään superäiti sentään. Mutta en tunne yhtäkään äitiä, jota ei ikinä väsyttäis.

Että näin... joku mua viihaava tyyppi on laittanut jotain paskamaisia juttuja liikkeelle, joten jos joku tätä merkintää lukeva ihminen on joskus kuullut jotain pahaa musta, voisi kysyä suoraan pitääkö asia paikkansa ennen kuin menee uskomaan siihen.

Kaikistahan sitä paskaa puhutaan, valitettavasti juorukelloja on paljon. Mua tää osui ehkä liiankin lähelle syndäntä koska kyse on kuulemma mun äitiydestä. Ehkä asia ei edes pidä paikkaansa, vaan joku vaan yrittää ärsyttää. Koska ei voida edes sanoa, MITÄ puhutaan, mikä on aika ristiriitaista.

Mutta eipä tästä sen enempää. Antaa paskahousujen supista xD

Eli siis, ainakin lasten kuvat menee nyt piiloon, kaikki. Karsin myös kaverilistaa, poistan ne, jotka eivät ikinä mitään mulle kommentoi. MYös suurinosa päikkymerkinnöistä tulee olee lukkojen takana.

Vinkatkaa, jos haluatte listoille, niin katotaan :)

En tiedä, pitääkö se paikkansa että 'musta puhutaan kaikkialla', koska en vain löydä syytä miksi olisin niin kuuluisa, tai siis mitä olen tehnyt, että musta on tullut julkkis. Oli miten oli, näitten paskojen levittäjä (jos se paljastuu) saa kärsiä. Tämä on siis syy miksi en halua enää mitään 'kyyliä' kattelemaan mun lasten kuvia. Ja kukaanhan näistä paskahousuista ei edes uskalla tulla sanomaan mitä musta puhutaan. En oikein edes jaksa uskoa koko juttuun. Tää on tasan ensimmäinen kerta kun kuulen että musta puhutaan. Ite en tunne porukkaa juuri lainkaan, kiva kun mut tuntee näköjään 'kaikki'. Olen tosin 99% varma kuka on näitä juttuja pistänyt liikkeelle. Luulenpa vaan että se on se tietty paskahousukaveripiiri joka musta supisee, vaikkein heitä edes tunne. Onpa surullista, kuinka toisilla ei sitä omaa elämää ole ollenkaan..

Joopa joo. Musta kuulemma liikkuu ihan vitusti kaikkee juoruja? oon kuullut sen nyt 2 paikkaa, että musta puhutaan kadulla kauheesti.

Mikä on HELVETIN mielenkiintoista. Koska olen kirjaimellisesti viimeiset 2-3 vuotta ollut vain kotona, 'viihteellä' olen käynyt vaan 2 kertaa. En tunne paljoo ihmisiä, mul on pieni kaveripiiri mutta luotettava. Kukaan ei suostu kertomaan, mitä musta puhutaan, mut kuulemma puhutaan paljon. Olis vaan helvetin kiva tietää mitä!?!?

Ennen lapsia olin kyllä villi, menin paljon ja näin. Siihenkö se liittyy? kuulemma ei. siis hemmetin mielenkiintoista, voisko joku teistä paskanpuhujista sitten myöntää, mitä paskaa te musta puhutte?

Onha se kiva olla näin vitun kuuluisa. vitun raukkamaista vaan puhua seläntakana. itellä on ainakin semmoinen periaate että jos jostain jollekin jotain sanon, sanon sen asian myös henkilölle päin naamaa.

huhuh ihmiset hankkikaa ELÄMÄ!!!!!!!!!!!!

Alex on sitten ottanut isoveljen tehtävän kunnolla vastaan :) :D Joka ikinen aamu ensimmäiseksi menee vauvan luokse, halaa ja pussaa. Jos vauva puklaa, se tulee sanomaan mulle 'pukli' ja pyyhkii harsolla. Jos vauvalta tippuu tutti, sanoo 'tuuti' ja laittaa tutin takas suuhun. Jos vauva huutaa, menee keikuttaa sitä. Jos vauva on vaikka parvekkeella nukkumassa tai jossain muussa huoneessa, huutaa 'vaauvaa' ja etsii sitä joka paikasta :D Silittelee vauvan päätä, osoittaa vauvan nenää 'nenää' ja suuta 'tuuu' ja korvia 'korv' :) <3

Ei tarvi kytätä, ettei se satuttais vauvaa, koska ei oo kertaakaan edes yrittänyt tai muutenkaan ollut vihainen vauvalle. Kerran kävi vahinko, kun alex tykkää heitellä työkalujaan niin se osui vauvan päähän. Ihanaa, en osannut edes kuvitella että se näin hyvin suhtautuis! Niistä tulee varmaan tosi läheisiä vanhempinakin :)

Huh, ompa ollut kiireinen päivä tääkin. Ei millään meinaa aika riittää kaikkeen! Aamusta käytiin kauppoja kiertelemässä, löytyi mulle ihana hame ja tytölle semmoinen ihana kesäinen kukkamekko johon kuulu vielä semmoiset pikkupöksyt =)
Sitten siivosin, ja 3 kaveria tuli kylään. Sen jälkeen taas siivousta ja ruoantekoo; stroganoff onnistui tosi hyvin!

Vauva on ollut tänään ok. Ei ole kiukunnut kauheesti. Paitsi nyt heti alkoi kun aloin kirjoittaa :D Alex on ollut äkäpussi, mikä ei tosin oo mitään uutta. Sil on nyt kauhee uhmakausi menossa, kunpa se nyt alkais hellittää pikkuhiljaa. Ihan selvästi kokeilee rajojaan ja sitä omaa tahtoo on kyllä vaikka muille jakaa:D!

Ruokahalu mulla on kadonnut kokonaan, millään ei meinaa saada syötyä edes yhtä lämmintä ateriaa päivässä. Tänäänkin söin vain puolet lautasesta, vaikka olikin hyvää. Ei vaan jaksa.. Pakko kuitenkin tunkee suuhun jotain, ettei maidontulo vähenny.

Oon nyt ensimmäistä kertaa täysin samoissa mitoissa kuin ennen raskauksia, eli 63kg!!! Ihanaa. Jälkimmäisen synnytyksen jälkeen painoin 65kg. Nyt vielä 3 kiloo pois, niin oon 'ihannemitoissa'. Olen päättänyt että alan käymään salilla lähiaikoina, musta on tullut kauheen löllö! tai siis toi nahka tossa roikkuu, yök.

Eilinen päivä oli muuten ihan karseen paska. Erittäin rankka. Vauvasta on nyt tullut paljon vaikeampi kun tosiaan nukkuu vain yhdet päikkärit, ja hereillä ollessa ei viihdy yksikseen missään. Pitää olla koko ajan liikettä, pitää esim keikuttaa sitteriä koko ajan.

Jo eilisaamuna oli paremman näköinen, nyt ihan ok - rähmää tulee vielä pikkuisen mut ei todellakaan samanverran edellispäivän aamuna. Oon putsannut sitä ahkerasti haalealla vedellä ja rintamaidolla =)

Niin muuten, alexilla tuli eilen kaks melko yksinkertaista laudetta :D "anna maito" ja "se tulee".
Alex pyytää aina itse maitonsa, sanoo 'maito' ja osoittaa jääkaappia. Pikkuhiljaa siis, kohtahan se poika osaa jo puhua :o! jälkimmäisen lauseen se sanoi, kun oltiin rapun edessä ja joku ukko tuli ovesta.

Tytsy on alkanut jokeltelee ihanasti, hitsit kun en ole vielä saanut sitä videolle. sille iskee aina ykskaks 'puheripuli', mut sit se loppuu heti kun löydän kameran ja saan sen päälle =(

Niin ja imetys takkuilee.. puuh. Tyttö saa kauheita rintaraivareita ekä suostu syömään. Yhtä rimpuilua koko imetyshetki, ellei tyttö oo ihan unessa. Ens viikolla neuvola, toivottavasti paino on noussut. Myös herumisrefleksi on tosi hidas, siitä tyttö taitaakin suuttua. Eli samoja ongelmia kun esikoisen aikaan... Pakko myöntää, välillä tehnyt mieli todellakin antaa korviketta, mutten oo muistanut ostaa sitä. Pissavaippoja kuitenkin kastuu, kyllähän se ravintoa saa. Nukkuu myös pitkiä unipatkiä; päikkäreitä 4h ja eka unipätkä 4-6h, mitä tuskin olis jos se olis nälkäinen. Neuvolassa se sitten selviää. Silloin kun alexilla oli samoja ongelmia niin paino ei noussut koko kuun aikana kun jonkun 100g ja se oli vasta 5kk.