IRC-Galleria

järetön ahistus,
miksmiksmiks on

do diii, nyt on tän talven ekat laskut laskettu.
Hyvinhä se meni, metsäreittiki tuli tutuks (etenkii se lumipenkka siinä reitin varrella )
nojoo. nyt on jalat turtana ja väsyttää ja tahron takas rinteeseen :D

uus lautailu takki vaan saatava on !

Ja he molemmat tahtovat hetkeksi pois
tästä tyhjästä maailmasta
Ja he molemmat tahtovat hetkeksi pois
Tahtovat hetkeksi pois

kaikki niskaan kaatu paineet kasvoi,
kaikki mitä olin kokoon saanu elämä otti pois mitä antoi,
ja teki niistä verisii haavoi jotka pisti varmasti miettimään,
haluanko elää jos näin paljon joutuu sietämään,
yhen matkan varrella kiertämään mutkii,
ottamaa vastaan iskui, jotka tappaa sisältä,
hukkaa onnen, antaa tuskan viiltävän

tilasin hupparin (maaailman ihanin huppari<3) joltain ulkomaalaisilta sivuilta ja nyt ei oo mitään hajua että miten se pitää maksaa eli tuleeko lasku, postiennakolla vai millä
en ymmärrä ehkä englantia ihan tarpeeks
no kait se joskus kolahtaa postiluukusta

Mä en oo tunnevammanen, mul on tunteet,
mut suljen suuni tunteilt umpeen
kumpaa rankasen suuta vai tunteit,
ku mä en osaa puhuu, mä osaan vaan puskee
en muka osaa sanoo rakas,
en osaakaan otan sen takas
se on niin ruma sana, et vaik kuin humalas
tuut vastaan mua nii mä nielen sen alas
oonks mä katkeraan kalleellaan?
kai mä kaipasin varmempaa,
mun aivot on tallella ja annan aivojen aisteja valmentaa:
jos mä en näe sua, haista sua, kuule sua,
en voi r*****a, kukka mä annan sun lakastua,
tapan sut mun sydämest en kaipaa sua

Mä en kaipaa sun tuoksuu
mä en haluu sun viereen
mä en usko sun valheit
mä en ikävöi, en paljoo

ajat on muuttuvii, hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin, on pakko laittaa luukku kii
en anna kastua mun poskien, mä vastustan sitä tunnetta
hassua, mä en r*****a sua

se ei toiminu kunnol, mun olo on puhdas,
mitä sul on omatunnol,
mä tunsin sut, mut en tuntenu kunnol
sä muutuit muuks, ku se kuva joka mul on
sitä kuvaa mä r******n ennen,
mut nyt se kuva on muisto ei enne,
se oli enne mun vaimost,
lapsista ja lainoista, mut se meni sun mennessä
mä olin varma et niin tulee pysymään,
mut kiikusta hypätään, ja sit se on pysyvää
ja yht´Ã¤kkii, nyt jos mult kysytään,
niin tunteet on pois, ja pois tulee pysymään
mä en oo katkera siit et se on ohi,
mä oon katkera siit et sä olit
sä veit mult aikaa, sä vedit sen ohi,
ja aika on rahaa, mä haluun ne rahat takasin

kertosäe

Revin sun kirjeet silpuks, filmillä ilkut muistoista vitut
mä oisin ennen vaik kuollu sun puolest
ja noussu vaik kuolleist poistaa sun kipus.
Mä oisin juossu vaik Afrikkaan asti,
jos sä oisit kattonu mua r*******sti
sun kasvoil on maski, mä leikkaan sen kahtii
sen alla et hymyile niin vallottavasti.
En tarvii sua, varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään, et turha sun on harmistua
mä r******n sua, mut en r*****a enää,
mä en r*****a ketään koskaan enää, et kiitti siitä, hoe!

täällä vielä, junat lähtee etuajassa

Oon nii pahasti Nokial jumissa etten taida päästä ikinä pois.

Mitä siitä kun mikään ei tunnu miltään
olen lakannut odottamasta keltään
Mee tai tuu, ota tai jätä, se on sama
Mä seuraan kaikkea sivustakatsojana

anna mä kerron mikä on vaivannu, puhelimest päätellen kaverit ei oo kaivannu
se laittaa kyseenalastaa mun ystävii, kun oikeen miettii mä en tunne yhtään niit
laulun sanat muuttu matkan varrella ollaanko me kaikki sankareita vai narreja
kaikki pyytää jotain "hei miten voin palvella" ,
jumalauta elämä on masentavaa talvella, anna mun nukkua toukokuuhun asti,
koska unissa mä oon ihminen joka mä haluun olla,
valveilla ollessa mä en osaa olla sitä mut ehkä se on minä ehkä mä en osaa olla minä
eipä kasvanu tää lapsi kovin vahvaksi
mä oon niitä joita nintendo ja tv kasvatti
mä en tiedä onks se edes kasvua, koska mä tunnen yhä eläväni mun lapsuutta
musiikki on vaan laihaa lohtuu mut oon pulassa sinä päivänä kun vihon sivut loppuu