IRC-Galleria

Onhan tämä vain elämää.



Ruman posliininuken maalaamista tummilla värein.
Silmät lähes mustat,
ei toivon kirkkautta.



Ne valuvat suolaiset pisarat,
tuhrii siistin mustuuden harmaudeksi.




Kuin keväinen päivä,
loppuu syksyiseen sateeseen.



Tippuu posliini nukke hyllyltä,
hajoaa ja jää tyhjäksi.


Posliini nukke pirstaleina,
keskellä lattiaa.
Kyynel vierähtää nuken sileiltä poskilta
rosoiselle kädelle.



Pieni tyttö näkee rakkaan posliininukkensa,
rikkinäisenä.


Lakaisee sirut maton alle,
unohtaen.



Siellä posliininukke nukkuu,
ja kuolee hiljalleen pois.


YKSIN